Abstract
Sokrates vaikutti Kreikan klassisen kauden Ateenassa, jossa oli demokratian myötä vakiintunut ajatus kaikille miespuolisille kansalaisille kuuluvista poliittisista oikeuksista. Tärkeimpiä niistä olivat oikeus osallistua poliittiseen päätöksentekoon ja oikeus edustaa itseään sekä perhepiiriään tuomioistuimessa. Kansalaisoikeudet piti ansaita: ateenalaisten miesten oli täysi-ikäisiksi tultuaan osallistuttava niin sanottuun kelpoisuuskuulusteluun (dokimasia), jossa tutkittiin, onko henkilö hyveellinen (aretē) ja täyttääkö hän kansalaisuuden edellytykset. Kuulustelemalla karsittiin epäluotettavat henkilöt myös viranhakijoista, poliitikoista ja oikeuspuhujista. Platon kertoo Apologiassa, että Sokrates toimi Ateenan kaupunkivaltion neuvostossa, joka suoritti kansalaisten ja virkamiesten kelpoisuuskuulustelut. Tämän tehtävän vaikutus näkyy myös Sokrateen filosofisessa toiminnassa, sillä hän tutki omien ja keskustelukumppaneidensa käsitysten hyveellisyyttä ja selvitti, mitä hyveellisyys on. Koska hyve oli kansalaisuuden tärkeimpiä kriteerejä, Sokrateen tutkimukset kytkeytyivät kysymykseen, kenellä on mahdollisuus tulla kansalaiseksi. Tarkastelen tässä luvussa, kuinka ateenalaiset ymmärsivät kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet ja mikä on niiden suhde Sokrateen filosofiaan. Sokrateen ajattelulla on ollut huomattava vaikutus länsimaisen oikeuskäsityksen kehitykseen.
Original language | Finnish |
---|---|
Title of host publication | Mitä oikeudet ovat? : Filosofian ja oikeustieteen näkökulmia |
Editors | Maija Aalto-Heinilä, Visa Kurki |
Place of Publication | Helsinki |
Publisher | Gaudeamus |
Publication date | 15 Oct 2019 |
Article number | 2 |
ISBN (Print) | 978-952-345-024-0 |
ISBN (Electronic) | 978-952-345-578-8 |
Publication status | Published - 15 Oct 2019 |
MoE publication type | A3 Book chapter |
Fields of Science
- 513 Law
- 611 Philosophy