Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2017 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia

Research output: Book/ReportCommissioned reportProfessional

Abstract

Tässä raportissa esitetään Kansalliseen rikosuhritutkimukseen (KRT) perustuvia tietoja uhkailujen, fyysisen väkivallan sekä omaisuusrikosten kohteeksi joutumisesta sekä väkivallan pelosta vuosina 2012–2017. Kansallinen rikosuhritutkimus on nimetön, 15–74-vuotiaille suunnattu kysely, johon vastasi vuonna 2017 yhteensä 6 222 Suomessa vakituisesti asuvaa henkilöä. * Vuonna 2017 kuusi prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi. Nuoret kokivat fyysistä väkivaltaa selvästi vanhempia ikäryhmiä enemmän. Fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuus oli samalla tasolla kuin edellisenä vuotena. * Uhkailua kokeneita oli 10 prosenttia vastaajista. Uhkailua kokeneiden osuus oli samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. * Naiset olivat kokeneet miehiä useammin lievää väkivaltaa, mutta vakavammissa väkivallan muodoissa miesten ja naisten välillä ei ollut eroa. * Vamman aiheuttaneen väkivallan kohteeksi oli joutunut neljä prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista. Osuus oli edellisvuosien tasolla. * Naiset kokivat väkivaltaa useimmin työtehtävissään ja omassa kodissaan, miehet julkisilla paikoilla. * Työtehtävissä kohdattujen uhkailu- ja väkivaltatilanteiden esiintyvyys on lisääntynyt sekä miehillä että naisilla. Tilanteet, joissa tekijä on puolituttu tai tuntematon, ovat niin ikään lisääntyneet sekä miesten että naisten osalta. * 33 prosenttia 15–74-vuotiaista ilmoitti pelänneensä väkivallan uhriksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella. Katuväkivaltaa pelänneiden osuus on noussut vuodesta 2014 noin kuusi prosenttiyksikköä. * Työpaikalla tapahtuvaa väkivaltaa oli pelännyt 16 prosenttia vastaajista. Työpaikkaväkivallan pelko on lisääntynyt noin kolme prosenttiyksikköä vuo- desta 2014. * Noin 15 prosenttia vastaajista ilmoitti välttävänsä jotakin kotinsa lähellä olevaa aluetta väkivallan uhan vuoksi. Osuus oli edellisvuosien tasolla. Välttämiskäyttäytyminen oli selvästi yleisempää kaupunkimaisissa kunnissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. * Polkupyörävarkaudet ja autoihin kohdistuneet vahingonteot olivat yleisimmät kotitalouksien omaisuuteen kohdistuneet rikokset. Kotitalouteen kohdistuvien omaisuusrikosten yleisyys oli samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. * Tavaran tai palvelun ostamisen yhteydessä tapahtuneesta huijaamisesta ilmoitti aiempaa useampi, noin 6 prosenttia vastaajista. Myös maksukorttipetosten ja identiteettivarkauden uhriksi joutuneiden osuus oli korkeampi kuin aikaisempina vuosina.
Original languageFinnish
Place of PublicationHelsinki
PublisherKriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
Number of pages26
ISBN (Electronic)978-951-51-0658-2
Publication statusPublished - 12 Nov 2018
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameKatsauksia
PublisherKriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
No.31/2018
ISSN (Electronic)2342-7779

Fields of Science

  • 513 Law
  • 5141 Sociology

Cite this

Danielsson, P. M., & Näsi, M. J. (2018). Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2017 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. (Katsauksia; No. 31/2018). Helsinki: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.
@book{e39d572d8e0541dd857c5178689077b4,
title = "Suomalaiset v{\"a}kivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2017 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} raportissa esitet{\"a}{\"a}n Kansalliseen rikosuhritutkimukseen (KRT) perustuvia tietoja uhkailujen, fyysisen v{\"a}kivallan sek{\"a} omaisuusrikosten kohteeksi joutumisesta sek{\"a} v{\"a}kivallan pelosta vuosina 2012–2017. Kansallinen rikosuhritutkimus on nimet{\"o}n, 15–74-vuotiaille suunnattu kysely, johon vastasi vuonna 2017 yhteens{\"a} 6 222 Suomessa vakituisesti asuvaa henkil{\"o}{\"a}. * Vuonna 2017 kuusi prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista oli joutunut l{\"a}im{\"a}isyn tai sit{\"a} vakavamman v{\"a}kivallan kohteeksi. Nuoret kokivat fyysist{\"a} v{\"a}kivaltaa selv{\"a}sti vanhempia ik{\"a}ryhmi{\"a} enemm{\"a}n. Fyysist{\"a} v{\"a}kivaltaa kokeneiden osuus oli samalla tasolla kuin edellisen{\"a} vuotena. * Uhkailua kokeneita oli 10 prosenttia vastaajista. Uhkailua kokeneiden osuus oli samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. * Naiset olivat kokeneet miehi{\"a} useammin liev{\"a}{\"a} v{\"a}kivaltaa, mutta vakavammissa v{\"a}kivallan muodoissa miesten ja naisten v{\"a}lill{\"a} ei ollut eroa. * Vamman aiheuttaneen v{\"a}kivallan kohteeksi oli joutunut nelj{\"a} prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista. Osuus oli edellisvuosien tasolla. * Naiset kokivat v{\"a}kivaltaa useimmin ty{\"o}teht{\"a}viss{\"a}{\"a}n ja omassa kodissaan, miehet julkisilla paikoilla. * Ty{\"o}teht{\"a}viss{\"a} kohdattujen uhkailu- ja v{\"a}kivaltatilanteiden esiintyvyys on lis{\"a}{\"a}ntynyt sek{\"a} miehill{\"a} ett{\"a} naisilla. Tilanteet, joissa tekij{\"a} on puolituttu tai tuntematon, ovat niin ik{\"a}{\"a}n lis{\"a}{\"a}ntyneet sek{\"a} miesten ett{\"a} naisten osalta. * 33 prosenttia 15–74-vuotiaista ilmoitti pel{\"a}nneens{\"a} v{\"a}kivallan uhriksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella. Katuv{\"a}kivaltaa pel{\"a}nneiden osuus on noussut vuodesta 2014 noin kuusi prosenttiyksikk{\"o}{\"a}. * Ty{\"o}paikalla tapahtuvaa v{\"a}kivaltaa oli pel{\"a}nnyt 16 prosenttia vastaajista. Ty{\"o}paikkav{\"a}kivallan pelko on lis{\"a}{\"a}ntynyt noin kolme prosenttiyksikk{\"o}{\"a} vuo- desta 2014. * Noin 15 prosenttia vastaajista ilmoitti v{\"a}ltt{\"a}v{\"a}ns{\"a} jotakin kotinsa l{\"a}hell{\"a} olevaa aluetta v{\"a}kivallan uhan vuoksi. Osuus oli edellisvuosien tasolla. V{\"a}ltt{\"a}misk{\"a}ytt{\"a}ytyminen oli selv{\"a}sti yleisemp{\"a}{\"a} kaupunkimaisissa kunnissa, erityisesti p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla. * Polkupy{\"o}r{\"a}varkaudet ja autoihin kohdistuneet vahingonteot olivat yleisimm{\"a}t kotitalouksien omaisuuteen kohdistuneet rikokset. Kotitalouteen kohdistuvien omaisuusrikosten yleisyys oli samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. * Tavaran tai palvelun ostamisen yhteydess{\"a} tapahtuneesta huijaamisesta ilmoitti aiempaa useampi, noin 6 prosenttia vastaajista. My{\"o}s maksukorttipetosten ja identiteettivarkauden uhriksi joutuneiden osuus oli korkeampi kuin aikaisempina vuosina.",
keywords = "513 Oikeustiede, 5141 Sosiologia",
author = "Danielsson, {Petri Mikael} and N{\"a}si, {Matti Johannes}",
year = "2018",
month = "11",
day = "12",
language = "suomi",
series = "Katsauksia",
publisher = "Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti",
number = "31/2018",
address = "Suomi",

}

Danielsson, PM & Näsi, MJ 2018, Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2017 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Katsauksia, no. 31/2018, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsinki.

Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2017 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. / Danielsson, Petri Mikael; Näsi, Matti Johannes.

Helsinki : Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, 2018. 26 p. (Katsauksia; No. 31/2018).

Research output: Book/ReportCommissioned reportProfessional

TY - BOOK

T1 - Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2017 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia

AU - Danielsson, Petri Mikael

AU - Näsi, Matti Johannes

PY - 2018/11/12

Y1 - 2018/11/12

N2 - Tässä raportissa esitetään Kansalliseen rikosuhritutkimukseen (KRT) perustuvia tietoja uhkailujen, fyysisen väkivallan sekä omaisuusrikosten kohteeksi joutumisesta sekä väkivallan pelosta vuosina 2012–2017. Kansallinen rikosuhritutkimus on nimetön, 15–74-vuotiaille suunnattu kysely, johon vastasi vuonna 2017 yhteensä 6 222 Suomessa vakituisesti asuvaa henkilöä. * Vuonna 2017 kuusi prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi. Nuoret kokivat fyysistä väkivaltaa selvästi vanhempia ikäryhmiä enemmän. Fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuus oli samalla tasolla kuin edellisenä vuotena. * Uhkailua kokeneita oli 10 prosenttia vastaajista. Uhkailua kokeneiden osuus oli samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. * Naiset olivat kokeneet miehiä useammin lievää väkivaltaa, mutta vakavammissa väkivallan muodoissa miesten ja naisten välillä ei ollut eroa. * Vamman aiheuttaneen väkivallan kohteeksi oli joutunut neljä prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista. Osuus oli edellisvuosien tasolla. * Naiset kokivat väkivaltaa useimmin työtehtävissään ja omassa kodissaan, miehet julkisilla paikoilla. * Työtehtävissä kohdattujen uhkailu- ja väkivaltatilanteiden esiintyvyys on lisääntynyt sekä miehillä että naisilla. Tilanteet, joissa tekijä on puolituttu tai tuntematon, ovat niin ikään lisääntyneet sekä miesten että naisten osalta. * 33 prosenttia 15–74-vuotiaista ilmoitti pelänneensä väkivallan uhriksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella. Katuväkivaltaa pelänneiden osuus on noussut vuodesta 2014 noin kuusi prosenttiyksikköä. * Työpaikalla tapahtuvaa väkivaltaa oli pelännyt 16 prosenttia vastaajista. Työpaikkaväkivallan pelko on lisääntynyt noin kolme prosenttiyksikköä vuo- desta 2014. * Noin 15 prosenttia vastaajista ilmoitti välttävänsä jotakin kotinsa lähellä olevaa aluetta väkivallan uhan vuoksi. Osuus oli edellisvuosien tasolla. Välttämiskäyttäytyminen oli selvästi yleisempää kaupunkimaisissa kunnissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. * Polkupyörävarkaudet ja autoihin kohdistuneet vahingonteot olivat yleisimmät kotitalouksien omaisuuteen kohdistuneet rikokset. Kotitalouteen kohdistuvien omaisuusrikosten yleisyys oli samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. * Tavaran tai palvelun ostamisen yhteydessä tapahtuneesta huijaamisesta ilmoitti aiempaa useampi, noin 6 prosenttia vastaajista. Myös maksukorttipetosten ja identiteettivarkauden uhriksi joutuneiden osuus oli korkeampi kuin aikaisempina vuosina.

AB - Tässä raportissa esitetään Kansalliseen rikosuhritutkimukseen (KRT) perustuvia tietoja uhkailujen, fyysisen väkivallan sekä omaisuusrikosten kohteeksi joutumisesta sekä väkivallan pelosta vuosina 2012–2017. Kansallinen rikosuhritutkimus on nimetön, 15–74-vuotiaille suunnattu kysely, johon vastasi vuonna 2017 yhteensä 6 222 Suomessa vakituisesti asuvaa henkilöä. * Vuonna 2017 kuusi prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi. Nuoret kokivat fyysistä väkivaltaa selvästi vanhempia ikäryhmiä enemmän. Fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuus oli samalla tasolla kuin edellisenä vuotena. * Uhkailua kokeneita oli 10 prosenttia vastaajista. Uhkailua kokeneiden osuus oli samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. * Naiset olivat kokeneet miehiä useammin lievää väkivaltaa, mutta vakavammissa väkivallan muodoissa miesten ja naisten välillä ei ollut eroa. * Vamman aiheuttaneen väkivallan kohteeksi oli joutunut neljä prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista. Osuus oli edellisvuosien tasolla. * Naiset kokivat väkivaltaa useimmin työtehtävissään ja omassa kodissaan, miehet julkisilla paikoilla. * Työtehtävissä kohdattujen uhkailu- ja väkivaltatilanteiden esiintyvyys on lisääntynyt sekä miehillä että naisilla. Tilanteet, joissa tekijä on puolituttu tai tuntematon, ovat niin ikään lisääntyneet sekä miesten että naisten osalta. * 33 prosenttia 15–74-vuotiaista ilmoitti pelänneensä väkivallan uhriksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella. Katuväkivaltaa pelänneiden osuus on noussut vuodesta 2014 noin kuusi prosenttiyksikköä. * Työpaikalla tapahtuvaa väkivaltaa oli pelännyt 16 prosenttia vastaajista. Työpaikkaväkivallan pelko on lisääntynyt noin kolme prosenttiyksikköä vuo- desta 2014. * Noin 15 prosenttia vastaajista ilmoitti välttävänsä jotakin kotinsa lähellä olevaa aluetta väkivallan uhan vuoksi. Osuus oli edellisvuosien tasolla. Välttämiskäyttäytyminen oli selvästi yleisempää kaupunkimaisissa kunnissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. * Polkupyörävarkaudet ja autoihin kohdistuneet vahingonteot olivat yleisimmät kotitalouksien omaisuuteen kohdistuneet rikokset. Kotitalouteen kohdistuvien omaisuusrikosten yleisyys oli samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. * Tavaran tai palvelun ostamisen yhteydessä tapahtuneesta huijaamisesta ilmoitti aiempaa useampi, noin 6 prosenttia vastaajista. Myös maksukorttipetosten ja identiteettivarkauden uhriksi joutuneiden osuus oli korkeampi kuin aikaisempina vuosina.

KW - 513 Oikeustiede

KW - 5141 Sosiologia

M3 - Tutkimusraportti

T3 - Katsauksia

BT - Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2017 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia

PB - Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

CY - Helsinki

ER -

Danielsson PM, Näsi MJ. Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2017 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Helsinki: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, 2018. 26 p. (Katsauksia; 31/2018).