Abstract
Syövän diagnostiikassa verestä määritettävät kasvainmerkkiaineet ovat hyödyllisiä muihin tutkimuksiin yhdistettynä, mutta diagnoosiin ei juuri koskaan päästä pelkän merkkiainemäärityksen perusteella. Viitealueella oleva merkkiainepitoisuus ei sulje pois syöpää eikä suurentunut pitoisuuskaan merkitse aina syöpää. Merkkiainepitoisuuden normalisoituminen kuvastaa onnistunutta hoitoa. Seurannassa pitoisuuden muutoksella on suurempi merkitys kuin pitoisuuden absoluuttisella arvolla. Myös muut sairaudet ja tilat kuin syövät voivat aiheuttaa kasvainmerkkiainepitoisuuksien suurenemista, eikä mikään merkkiaine ole syöpäspesifinen. Eri laboratorioiden menetelmissä on huomattaviakin viitearvoihin heijastuvia eroja, joten potilaan seurannassa tulisi käyttää samaa laboratoriota. Joskus potilaan veressä esiintyy laboratoriomittausta häiritseviä tekijöitä. Jos epäily häiriötekijästä herää, kannattaa laboratorioon olla yhteydessä lisätutkimusten suunnittelemiseksi.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Journal | Duodecim |
| Volume | 138 |
| Issue number | 13-14 |
| Pages (from-to) | 1180-1186 |
| Number of pages | 7 |
| ISSN | 0012-7183 |
| Publication status | Published - 2022 |
| MoE publication type | D1 Article in a trade journal |
Bibliographical note
Vertaisarvioitu. Näin tutkin.Fields of Science
- Biomarkers, Tumor
- Neoplasms
- +diagnosis
- Sensitivity and Specificity
- Antibodies, Heterophile
- Biotin
- alpha-Fetoproteins
- beta 2-Microglobulin
- Antigens, Tumor-Associated, Carbohydrate
- Calcitonin
- Chromogranins
- Prostate-Specific Antigen
- Chorionic Gonadotropin
- Carcinoembryonic Antigen
- Antigens, Neoplasm
- Serpins
- Thyroglobulin
- 3111 Biomedicine