The Professionalisation of Corporate Art Collecting in Finland: the Case of Disposals as part of Active Collection Management

Nina Robbins, Teija Luukkanen-Hirvikoski

Research output: Contribution to journalArticleScientificpeer-review

Abstract

Yhteisartikkelimme käsittelee suomalaisten yrityskokoelmien ammatillistumista, josta yhtenä esimerkkinä on taideteosten hallitut poistoprosessit. Suomalaisten museoiden ja yritysten taidekokoelmissa on kokoelmaidentiteetin kannalta sekä taidehistoriallisesti arvokasta taidetta että marginaalista materiaalia. Tarkastelemme yritysten taidekokoelmia osana kansallista kulttuuriperintöä ja taidevarantoa sekä osana taidehistoriallista ja museologista jatkumoa. Liitämme yritysten viime vuosien poistoprosessit osaksi laajempaa pyrkimystä täsmentää yritystaiteen identiteettiä ja ammatillistumista.

Esittelemme muutamia esimerkkejä suunnitelmallisista kokoelmapoistoista. Käsittelemme mm. näitä teemoja: miten poistot on toteutettu, ketkä poistopäätöksiä tekevät, millä perusteilla tietty osa kokoelmasta poistetaan ja miten poistot muuttavat kokoelmien luonnetta tai vaikuttavat taiteen esittämiseen. Artikkelin esimerkit ovat OP Ryhmän taidekokoelma, Postin taidekokoelma, Taidesäätiö Meritan kokoelma ja Nokian kokoelma, joiden poistoprosessit ovat olleet keskenään erilaisia. Hyödynnämme artikkelissa väitöstutkimuksiamme (2015 ja 2016), mutta teemme esimerkkitapausten kohdalla myös uutta tutkimusta (haastattelut, arkistoaineistot).

Yrityksillä ei ole samoja kokoelmanhallinnallisia velvoitteita kuin museoilla, mutta joissakin yrityksissä työskennellään kokoelmanhallinnan parissa samalla tavoin kuin Suomen eri muistiorganisaatioissa. Samalinjainen työskentely eheyttää museoiden ulkopuolisten kokoelmien kokoelmakäsitystä, ja näin yrityksen tiloissa esitetyt taideteokset ovat muutakin kuin satunnaisia kuvia seinillä. Taideteosten harkitut ripustukset ja marginaalisten teosten kokoelmanhallinnalliset poistoprosessit ovat keinoja taidekokoelman fokuksen tarkentamiseksi. Esimerkiksi OP Ryhmän toimitilan suunnitteluvaiheessa varattiin tietyt seinäalueet taiteen sijoituspaikoiksi ja näin teoksia on voitu ripustaa mielekkäissä ryhmissä. Tämä on osaltaan vahvistanut yrityksen kokoelmakäsitystä. Toinen keino on aktiivisesti ylläpidetyt ja hallitut poistoprosessit, jotka ovat johtaneet täsmällisempään kokoelmaidentiteettiin.

Kirjoitamme englanninkielisen tieteellisen artikkelin, joka julkaistaan taiteentutkimuksen alan kansainvälisessä julkaisussa. Tuomme artikkelilla kotimaisen yritystaiteen ja sen ammatillistumiskehityksen osaksi kansainvälistä taidehistorian ja museologian keskustelua. Artikkelissa noudatetaan Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusetiikkaa ja hyvää tieteellistä käytäntöä. Teksti käytetään kielentarkastuksessa ennen sen julkaisemista. Artikkelin käsikirjoitus valmistuu alkuvuodesta 2019.

Tietoja kirjoittajista:

Dr. Nina Robbins, yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto
Kulttuurien tutkimuksen osasto: museologia
nina.robbins@helsinki.fi

Artikkelissa esitellään OP ryhmän poistoprosessi aktiivisena osana yrityskokoelmien kokoelmanhallintaa. Nina Robbinsin väitöstutkimus (2016) käsitteli suomalaisten taidemuseoiden poistoja. Hän on tutkimustulosten pohjalta suunnitellut OP Ryhmän taidekokoelman poistoprosessin, jossa on päästy vuoden 2018 aikana varsinaiseen toteutusvaiheeseen.
Linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/49177/978-951-39-6581-5_vaitos16042016.pdf?sequence=1

Dr. Teija Luukkanen-Hirvikoski, tutkijatohtori
Jyväskylän yliopisto
Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos: taidehistoria
teija.luukkanen-hirvikoski@jyu.fi
Teija Luukkanen-Hirvikosken väitöstutkimus (2015) käsitteli suomalaisten yritysten taidekokoelmia ja taiteen merkityksiä elinkeinoelämässä. Linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/47258 Hän on työskennellyt mm. taideasiantuntijana Stora Enso Suomen taidesäätiössä ja monitieteistä taideteostutkimusta tekevässä Recenart Oy:ssä sekä opetus- ja tutkimustehtävissä Jyväskylän yliopistossa.
Original languageEnglish
JournalThe Journal of Arts Management, Law, and Society
ISSN1063-2921
Publication statusIn preparation - 20 Apr 2019
MoE publication typeA1 Journal article-refereed

Cite this

@article{9a19897dc70b47c6b11ef028625e7d66,
title = "The Professionalisation of Corporate Art Collecting in Finland: the Case of Disposals as part of Active Collection Management",
abstract = "Yhteisartikkelimme k{\"a}sittelee suomalaisten yrityskokoelmien ammatillistumista, josta yhten{\"a} esimerkkin{\"a} on taideteosten hallitut poistoprosessit. Suomalaisten museoiden ja yritysten taidekokoelmissa on kokoelmaidentiteetin kannalta sek{\"a} taidehistoriallisesti arvokasta taidetta ett{\"a} marginaalista materiaalia. Tarkastelemme yritysten taidekokoelmia osana kansallista kulttuuriperint{\"o}{\"a} ja taidevarantoa sek{\"a} osana taidehistoriallista ja museologista jatkumoa. Liit{\"a}mme yritysten viime vuosien poistoprosessit osaksi laajempaa pyrkimyst{\"a} t{\"a}sment{\"a}{\"a} yritystaiteen identiteetti{\"a} ja ammatillistumista.Esittelemme muutamia esimerkkej{\"a} suunnitelmallisista kokoelmapoistoista. K{\"a}sittelemme mm. n{\"a}it{\"a} teemoja: miten poistot on toteutettu, ketk{\"a} poistop{\"a}{\"a}t{\"o}ksi{\"a} tekev{\"a}t, mill{\"a} perusteilla tietty osa kokoelmasta poistetaan ja miten poistot muuttavat kokoelmien luonnetta tai vaikuttavat taiteen esitt{\"a}miseen. Artikkelin esimerkit ovat OP Ryhm{\"a}n taidekokoelma, Postin taidekokoelma, Taides{\"a}{\"a}ti{\"o} Meritan kokoelma ja Nokian kokoelma, joiden poistoprosessit ovat olleet kesken{\"a}{\"a}n erilaisia. Hy{\"o}dynn{\"a}mme artikkelissa v{\"a}it{\"o}stutkimuksiamme (2015 ja 2016), mutta teemme esimerkkitapausten kohdalla my{\"o}s uutta tutkimusta (haastattelut, arkistoaineistot).Yrityksill{\"a} ei ole samoja kokoelmanhallinnallisia velvoitteita kuin museoilla, mutta joissakin yrityksiss{\"a} ty{\"o}skennell{\"a}{\"a}n kokoelmanhallinnan parissa samalla tavoin kuin Suomen eri muistiorganisaatioissa. Samalinjainen ty{\"o}skentely eheytt{\"a}{\"a} museoiden ulkopuolisten kokoelmien kokoelmak{\"a}sityst{\"a}, ja n{\"a}in yrityksen tiloissa esitetyt taideteokset ovat muutakin kuin satunnaisia kuvia seinill{\"a}. Taideteosten harkitut ripustukset ja marginaalisten teosten kokoelmanhallinnalliset poistoprosessit ovat keinoja taidekokoelman fokuksen tarkentamiseksi. Esimerkiksi OP Ryhm{\"a}n toimitilan suunnitteluvaiheessa varattiin tietyt sein{\"a}alueet taiteen sijoituspaikoiksi ja n{\"a}in teoksia on voitu ripustaa mielekk{\"a}iss{\"a} ryhmiss{\"a}. T{\"a}m{\"a} on osaltaan vahvistanut yrityksen kokoelmak{\"a}sityst{\"a}. Toinen keino on aktiivisesti yll{\"a}pidetyt ja hallitut poistoprosessit, jotka ovat johtaneet t{\"a}sm{\"a}llisemp{\"a}{\"a}n kokoelmaidentiteettiin. Kirjoitamme englanninkielisen tieteellisen artikkelin, joka julkaistaan taiteentutkimuksen alan kansainv{\"a}lisess{\"a} julkaisussa. Tuomme artikkelilla kotimaisen yritystaiteen ja sen ammatillistumiskehityksen osaksi kansainv{\"a}list{\"a} taidehistorian ja museologian keskustelua. Artikkelissa noudatetaan Helsingin ja Jyv{\"a}skyl{\"a}n yliopistojen tutkimusetiikkaa ja hyv{\"a}{\"a} tieteellist{\"a} k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"a}. Teksti k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n kielentarkastuksessa ennen sen julkaisemista. Artikkelin k{\"a}sikirjoitus valmistuu alkuvuodesta 2019.Tietoja kirjoittajista:Dr. Nina Robbins, yliopistonlehtoriHelsingin yliopistoKulttuurien tutkimuksen osasto: museologianina.robbins@helsinki.fi Artikkelissa esitell{\"a}{\"a}n OP ryhm{\"a}n poistoprosessi aktiivisena osana yrityskokoelmien kokoelmanhallintaa. Nina Robbinsin v{\"a}it{\"o}stutkimus (2016) k{\"a}sitteli suomalaisten taidemuseoiden poistoja. H{\"a}n on tutkimustulosten pohjalta suunnitellut OP Ryhm{\"a}n taidekokoelman poistoprosessin, jossa on p{\"a}{\"a}sty vuoden 2018 aikana varsinaiseen toteutusvaiheeseen.Linkki v{\"a}it{\"o}skirjaan: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/49177/978-951-39-6581-5_vaitos16042016.pdf?sequence=1 Dr. Teija Luukkanen-Hirvikoski, tutkijatohtoriJyv{\"a}skyl{\"a}n yliopistoMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos: taidehistoriateija.luukkanen-hirvikoski@jyu.fiTeija Luukkanen-Hirvikosken v{\"a}it{\"o}stutkimus (2015) k{\"a}sitteli suomalaisten yritysten taidekokoelmia ja taiteen merkityksi{\"a} elinkeinoel{\"a}m{\"a}ss{\"a}. Linkki v{\"a}it{\"o}skirjaan: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/47258 H{\"a}n on ty{\"o}skennellyt mm. taideasiantuntijana Stora Enso Suomen taides{\"a}{\"a}ti{\"o}ss{\"a} ja monitieteist{\"a} taideteostutkimusta tekev{\"a}ss{\"a} Recenart Oy:ss{\"a} sek{\"a} opetus- ja tutkimusteht{\"a}viss{\"a} Jyv{\"a}skyl{\"a}n yliopistossa.",
author = "Nina Robbins and Teija Luukkanen-Hirvikoski",
year = "2019",
month = "4",
day = "20",
language = "English",
journal = "The Journal of Arts Management, Law, and Society",
issn = "1063-2921",
publisher = "HELDREF PUBLICATIONS",

}

The Professionalisation of Corporate Art Collecting in Finland: the Case of Disposals as part of Active Collection Management. / Robbins, Nina; Luukkanen-Hirvikoski, Teija.

In: The Journal of Arts Management, Law, and Society, 20.04.2019.

Research output: Contribution to journalArticleScientificpeer-review

TY - JOUR

T1 - The Professionalisation of Corporate Art Collecting in Finland: the Case of Disposals as part of Active Collection Management

AU - Robbins, Nina

AU - Luukkanen-Hirvikoski, Teija

PY - 2019/4/20

Y1 - 2019/4/20

N2 - Yhteisartikkelimme käsittelee suomalaisten yrityskokoelmien ammatillistumista, josta yhtenä esimerkkinä on taideteosten hallitut poistoprosessit. Suomalaisten museoiden ja yritysten taidekokoelmissa on kokoelmaidentiteetin kannalta sekä taidehistoriallisesti arvokasta taidetta että marginaalista materiaalia. Tarkastelemme yritysten taidekokoelmia osana kansallista kulttuuriperintöä ja taidevarantoa sekä osana taidehistoriallista ja museologista jatkumoa. Liitämme yritysten viime vuosien poistoprosessit osaksi laajempaa pyrkimystä täsmentää yritystaiteen identiteettiä ja ammatillistumista.Esittelemme muutamia esimerkkejä suunnitelmallisista kokoelmapoistoista. Käsittelemme mm. näitä teemoja: miten poistot on toteutettu, ketkä poistopäätöksiä tekevät, millä perusteilla tietty osa kokoelmasta poistetaan ja miten poistot muuttavat kokoelmien luonnetta tai vaikuttavat taiteen esittämiseen. Artikkelin esimerkit ovat OP Ryhmän taidekokoelma, Postin taidekokoelma, Taidesäätiö Meritan kokoelma ja Nokian kokoelma, joiden poistoprosessit ovat olleet keskenään erilaisia. Hyödynnämme artikkelissa väitöstutkimuksiamme (2015 ja 2016), mutta teemme esimerkkitapausten kohdalla myös uutta tutkimusta (haastattelut, arkistoaineistot).Yrityksillä ei ole samoja kokoelmanhallinnallisia velvoitteita kuin museoilla, mutta joissakin yrityksissä työskennellään kokoelmanhallinnan parissa samalla tavoin kuin Suomen eri muistiorganisaatioissa. Samalinjainen työskentely eheyttää museoiden ulkopuolisten kokoelmien kokoelmakäsitystä, ja näin yrityksen tiloissa esitetyt taideteokset ovat muutakin kuin satunnaisia kuvia seinillä. Taideteosten harkitut ripustukset ja marginaalisten teosten kokoelmanhallinnalliset poistoprosessit ovat keinoja taidekokoelman fokuksen tarkentamiseksi. Esimerkiksi OP Ryhmän toimitilan suunnitteluvaiheessa varattiin tietyt seinäalueet taiteen sijoituspaikoiksi ja näin teoksia on voitu ripustaa mielekkäissä ryhmissä. Tämä on osaltaan vahvistanut yrityksen kokoelmakäsitystä. Toinen keino on aktiivisesti ylläpidetyt ja hallitut poistoprosessit, jotka ovat johtaneet täsmällisempään kokoelmaidentiteettiin. Kirjoitamme englanninkielisen tieteellisen artikkelin, joka julkaistaan taiteentutkimuksen alan kansainvälisessä julkaisussa. Tuomme artikkelilla kotimaisen yritystaiteen ja sen ammatillistumiskehityksen osaksi kansainvälistä taidehistorian ja museologian keskustelua. Artikkelissa noudatetaan Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusetiikkaa ja hyvää tieteellistä käytäntöä. Teksti käytetään kielentarkastuksessa ennen sen julkaisemista. Artikkelin käsikirjoitus valmistuu alkuvuodesta 2019.Tietoja kirjoittajista:Dr. Nina Robbins, yliopistonlehtoriHelsingin yliopistoKulttuurien tutkimuksen osasto: museologianina.robbins@helsinki.fi Artikkelissa esitellään OP ryhmän poistoprosessi aktiivisena osana yrityskokoelmien kokoelmanhallintaa. Nina Robbinsin väitöstutkimus (2016) käsitteli suomalaisten taidemuseoiden poistoja. Hän on tutkimustulosten pohjalta suunnitellut OP Ryhmän taidekokoelman poistoprosessin, jossa on päästy vuoden 2018 aikana varsinaiseen toteutusvaiheeseen.Linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/49177/978-951-39-6581-5_vaitos16042016.pdf?sequence=1 Dr. Teija Luukkanen-Hirvikoski, tutkijatohtoriJyväskylän yliopistoMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos: taidehistoriateija.luukkanen-hirvikoski@jyu.fiTeija Luukkanen-Hirvikosken väitöstutkimus (2015) käsitteli suomalaisten yritysten taidekokoelmia ja taiteen merkityksiä elinkeinoelämässä. Linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/47258 Hän on työskennellyt mm. taideasiantuntijana Stora Enso Suomen taidesäätiössä ja monitieteistä taideteostutkimusta tekevässä Recenart Oy:ssä sekä opetus- ja tutkimustehtävissä Jyväskylän yliopistossa.

AB - Yhteisartikkelimme käsittelee suomalaisten yrityskokoelmien ammatillistumista, josta yhtenä esimerkkinä on taideteosten hallitut poistoprosessit. Suomalaisten museoiden ja yritysten taidekokoelmissa on kokoelmaidentiteetin kannalta sekä taidehistoriallisesti arvokasta taidetta että marginaalista materiaalia. Tarkastelemme yritysten taidekokoelmia osana kansallista kulttuuriperintöä ja taidevarantoa sekä osana taidehistoriallista ja museologista jatkumoa. Liitämme yritysten viime vuosien poistoprosessit osaksi laajempaa pyrkimystä täsmentää yritystaiteen identiteettiä ja ammatillistumista.Esittelemme muutamia esimerkkejä suunnitelmallisista kokoelmapoistoista. Käsittelemme mm. näitä teemoja: miten poistot on toteutettu, ketkä poistopäätöksiä tekevät, millä perusteilla tietty osa kokoelmasta poistetaan ja miten poistot muuttavat kokoelmien luonnetta tai vaikuttavat taiteen esittämiseen. Artikkelin esimerkit ovat OP Ryhmän taidekokoelma, Postin taidekokoelma, Taidesäätiö Meritan kokoelma ja Nokian kokoelma, joiden poistoprosessit ovat olleet keskenään erilaisia. Hyödynnämme artikkelissa väitöstutkimuksiamme (2015 ja 2016), mutta teemme esimerkkitapausten kohdalla myös uutta tutkimusta (haastattelut, arkistoaineistot).Yrityksillä ei ole samoja kokoelmanhallinnallisia velvoitteita kuin museoilla, mutta joissakin yrityksissä työskennellään kokoelmanhallinnan parissa samalla tavoin kuin Suomen eri muistiorganisaatioissa. Samalinjainen työskentely eheyttää museoiden ulkopuolisten kokoelmien kokoelmakäsitystä, ja näin yrityksen tiloissa esitetyt taideteokset ovat muutakin kuin satunnaisia kuvia seinillä. Taideteosten harkitut ripustukset ja marginaalisten teosten kokoelmanhallinnalliset poistoprosessit ovat keinoja taidekokoelman fokuksen tarkentamiseksi. Esimerkiksi OP Ryhmän toimitilan suunnitteluvaiheessa varattiin tietyt seinäalueet taiteen sijoituspaikoiksi ja näin teoksia on voitu ripustaa mielekkäissä ryhmissä. Tämä on osaltaan vahvistanut yrityksen kokoelmakäsitystä. Toinen keino on aktiivisesti ylläpidetyt ja hallitut poistoprosessit, jotka ovat johtaneet täsmällisempään kokoelmaidentiteettiin. Kirjoitamme englanninkielisen tieteellisen artikkelin, joka julkaistaan taiteentutkimuksen alan kansainvälisessä julkaisussa. Tuomme artikkelilla kotimaisen yritystaiteen ja sen ammatillistumiskehityksen osaksi kansainvälistä taidehistorian ja museologian keskustelua. Artikkelissa noudatetaan Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusetiikkaa ja hyvää tieteellistä käytäntöä. Teksti käytetään kielentarkastuksessa ennen sen julkaisemista. Artikkelin käsikirjoitus valmistuu alkuvuodesta 2019.Tietoja kirjoittajista:Dr. Nina Robbins, yliopistonlehtoriHelsingin yliopistoKulttuurien tutkimuksen osasto: museologianina.robbins@helsinki.fi Artikkelissa esitellään OP ryhmän poistoprosessi aktiivisena osana yrityskokoelmien kokoelmanhallintaa. Nina Robbinsin väitöstutkimus (2016) käsitteli suomalaisten taidemuseoiden poistoja. Hän on tutkimustulosten pohjalta suunnitellut OP Ryhmän taidekokoelman poistoprosessin, jossa on päästy vuoden 2018 aikana varsinaiseen toteutusvaiheeseen.Linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/49177/978-951-39-6581-5_vaitos16042016.pdf?sequence=1 Dr. Teija Luukkanen-Hirvikoski, tutkijatohtoriJyväskylän yliopistoMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos: taidehistoriateija.luukkanen-hirvikoski@jyu.fiTeija Luukkanen-Hirvikosken väitöstutkimus (2015) käsitteli suomalaisten yritysten taidekokoelmia ja taiteen merkityksiä elinkeinoelämässä. Linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/47258 Hän on työskennellyt mm. taideasiantuntijana Stora Enso Suomen taidesäätiössä ja monitieteistä taideteostutkimusta tekevässä Recenart Oy:ssä sekä opetus- ja tutkimustehtävissä Jyväskylän yliopistossa.

M3 - Article

JO - The Journal of Arts Management, Law, and Society

JF - The Journal of Arts Management, Law, and Society

SN - 1063-2921

ER -