Abstract

Tämän vertaisarvioidun tutkimuksen yleisenä tutkimustehtävänä on tuoda yliopistopedagogiseen keskusteluun tieteidenvälisten tutkielmien ohjauksen ja arvioinnin keskeisiä haasteita sekä kehitysehdotuksia. Tarkemmin kysymme, millaisia kokemuksia ja näkemyksiä opiskelijoilla, ohjaajilla ja arvioijilla on tieteidenvälisten tutkielmien ohjauksesta ja arvioinnista. Erityisesti tarkastelemme keräämästämme kyselyaineistosta esiin nousseita aiheeseen liittyviä haasteita ja niiden syitä sekä kehittämisideoita.

Kesällä 2019 lähetettyyn kyselyyn vastasi opiskelijan roolissa yhteensä 205 henkilöä, ja heidän vastauksensa kattoivat kaikkiaan 256 erillistä tieteidenvälistä tutkielmaa. Ohjaajan/arvioijan roolissa kyselyyn vastasi 105 henkilöä, ja vastaukset koskivat yhteensä 189 tutkielman ohjausta tai arviointia. Molemmat vastaajaryhmät käsittelivät alempia tutkielmia (esim. kandidaatintutkielma), ylempiä tutkielmia (esim. pro gradu -tutkielma) ja väitöskirjoja. Sanalliset vastaukset analysoitiin lähilukemiseen perustuvalla aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opiskelijoiden ikä-, sukupuoli- ja tiedekuntajakaumaa verrattiin Helsingin yliopiston koko opiskelijakuntaa koskeviin tietoihin vuosilta 2009–2019. Ohjaajien ja arvioijien vertailuaineistona käytimme Helsingin yliopiston koko henkilökuntaa koskevia, vuosien 2010–2019 tietoja. Syventääksemme käsitystämme tutkielmien arviointiin liittyvistä kriteereistä ja ohjeista Helsingin yliopistossa, kävimme kattavasti läpi niitä esitteleviä dokumentteja.

Opiskelijoiden vastauksissa oli runsaasti sekä negatiivisia ja kriittisiä että positiivisia kuvauksia tieteidenvälisten tutkielmien ohjaus- ja arviointiprosesseista. Ensin mainittuja oli enemmän, mikä saattaa osittain selittyä sillä, että kyselytutkimuksissa ylipäätään tuodaan enemmän esiin kritiikkiä ja epäkohtia kuin hyviä asioita. Ohjaajien ja arvioijien vastauksissa kokonaiskuva oli neutraali: myönteisten ja kielteisten kuvausten määrässä ei ollut selviä eroja. Molemmat ryhmät nostivat esiin paljon haasteita ja pohtivat niiden syitä ja ratkaisuvaihtoehtoja.

Ongelmallisina ja toimivina koetut asiat olivat samantapaisia molemmilla vastaajaryhmillä ja tutkielman tyypistä riippumatta. Opiskelijoilla alempien tutkielmien tekijöiden vastaukset olivat lyhyempiä, kun taas väitöskirjan tekijät usein raportoivat myös löytämiään ratkaisuja ongelmiin. Tämä liittynee pidempään tutkielmaprosessiin ja karttuneeseen kokemukseen.

Ohjaajien/arvioijien vastauksissa oli enemmän eroavaisuuksia kuin opiskelijavastauksissa, ja etenkin väitöskirjojen ohjaajien/arvioijien vastauksissa nousi esiin runsaasti nimenomaan väitöskirjojen erityispiirteitä.
Erittelimme vastauksista kuusi isoa teemaa, joista kolme nousi esiin molempien ryhmien vastauksissa. Ensinnäkin korostettiin, että tieteidenvälisyydellä on keskeinen rooli ja merkitys tutkielmien ohjauksessa ja arvioinnissa sekä tieteellisessä työskentelyssä ylipäätään; siihen tulisi suhtautua avoimen positiivisesti ja pyrkiä luomaan siihen liittyviä perinteitä. Toiseksi painotettiin yhteistyön ja raja-aitojen madaltamisen merkitystä kaikilla tasoilla yksittäisistä ihmisistä koko yliopistoyhteisöön ja kaikkien tahojen – tiedekuntien, tieteenalojen ja oppiaineiden, ohjaajien, arvioijien ja opiskelijoiden – sisällä ja välillä. Kolmas molempien ryhmien esiin nostama keskeinen teema oli ohjaukseen ja arviointiin toivottu pedagoginen linjakkuus ja tieteidenvälisten tutkielmien arviointikriteerien selkeyttäminen. Näiden lisäksi erityisesti opiskelijat nostivat esiin neljäntenä teemana sen, että tieteidenvälisten tutkielmien rajaamiselle tulisi antaa riittävästi aikaa tutkielmaprosessin alussa. Ohjaajien ja arvioijien vastauksista nousi esiin vielä kaksi lisäteemaa. Viidentenä teemana he käsittelivät ohjaajien ja arvioijien oman position ja sen luomien rajoitteiden merkityksen ymmärtämistä. Kuudenneksi ohjaajat ja arvioijat toivat esiin työtaakkaan, kuormittavuuteen ja resursseihin liittyviä kysymyksiä: esimerkiksi toisten tiedekuntien opiskelijoiden ohjaamista toivottiin otettavan huomioon työajassa ja/tai palkitsemisessa ja tieteidenvälisesti kokeneimpien ohjaajien toivottiin tukevan vähemmän kokemusta omaavia.

Tutkimus nostaa esiin monia haasteita, joita ei tietääksemme ole aiemmassa kirjallisuudessa sanoitettu vastaavalla tavalla empiiriseen aineistoon pohjaten. Myös kehitysehdotuksia esitetään runsaasti, ja niitä on koottuna kirjan viimeisessä luvussa. 
Original languageFinnish
Place of PublicationHelsinki
PublisherHelsingin yliopiston kirjasto
Number of pages181
ISBN (Print)978-952-94-6572-9
ISBN (Electronic)978-952-94-6573-6, 978-952-94-6574-3
DOIs
Publication statusPublished - 9 Aug 2022
MoE publication typeC1 Scientific book

Fields of Science

  • 516 Educational sciences

Cite this