Abstract

Kirjoituksessa käsitellään tieteidenvälisten tutkielmien ohjaamiseen ja arviointiin liittyviä kokemuksia Helsingin yliopistossa toimivien ohjaajien ja arvioijien näkökulmasta. Tutkimuksen menetelmänä oli lähilukemiseen perustuva aineistolähtöinen sisällönanalyysi, joka pohjautui kyselylomakkeella (n = 105) kerättyyn aineistoon. Vastauksissa painotettiin ohjaajien keskinäistä – ja ohjaajien ja opiskelijoiden välistä – yhteistyötä ja luottamusta. Kritiikkiä sai osakseen mm. oppialaklikkiytyneisyys: etenkin sivutieteenalojen arvioijat kohtelevat tieteidenvälisiä tutkielmia usein kaltoin. Vastaajat katsoivat myös, että kilpailuasetelmat ovat usein avarakatseisen ja pyyteettömän tieteentekemisen ja opintojen ohjauksen tiellä. Ristiriitoja huomattiin myös siinä, mitä yliopistossa arvostetaan – tai mihin muottiin siellä pakotetaan – verrattuna siihen, mitä yhteiskuntamme tarvitsee. Lisäksi vastaajat kritisoivat nykyisiä, vuonna 2017 voimaan astuneita tutkintovaatimuksia, jotka voivat kaventaa tieteidenvälistä ymmärrystä ja laveaa tieto- ja tiedepohjaa: opiskelijoiden pitäisi toisaalta olla laaja-alaisia osaajia, mihin tieteidenvälisyys antaisi eväitä. Toisaalta pitäisi kuitenkin valmistua rivakasti eikä tutkinnon ylittäviä kursseja katsota hyvällä. Useasta vastauksesta huokui laaja-alaisuuden ja jatkuvan uuden oppimisen ihanne – ja jyrkän tieteellisen kapea-alaisuuden kritiikki. Kirjoitus on kolmas osa samassa numerossa olevaa neljän kirjoituksen sarjaa. Ensimmäisenä on koko sarjan esittelevä lyhyt prologi, ja toisessa osassa esitellään opiskelijoiden vastauksia samaan kyselyyn. Sarjan päättävässä epilogissa kootaan tämän ja sarjan toisena olevan kirjoituksen tuloksista johdettavat päätelmät ja kehitysehdotukset.

This article deals with experiences related to the supervision and assessment of interdisciplinary theses/dissertations from the perspective of supervisors and assessors/examiners at the University of Helsinki. The method of the study was a data-driven content analysis based on data collected with a questionnaire (n = 105). The responses emphasised cooperation and trust between supervisors – and between supervisors and students. Criticism was directed at, e.g., disciplinary cliquishness: it was reported that assessors, especially those representing secondary subjects of a thesis, often treated interdisciplinary theses overly critically. Respondents also considered that competitiveness is often in the way of open-minded and unselfish ways of carrying out research and supervision. Contradictions were also found in what is valued at university – or into what kind of mould one is forced there – compared to what society needs. In addition, respondents criticised the current degree requirements that can narrow down interdisciplinary understanding and reduce the otherwise broad basis of knowledge: On the one hand, students should be broad-based interdisciplinary experts; and on the other hand, they should graduate quickly – and students taking courses beyond the curriculum is frowned upon. Several responses emphasised the ideal of scientific breadth and constant new learning – and criticised conservative scientific narrowness and insularity. Students’ responses to the same survey are discussed in the same issue of this journal. This article is the third in a series of four writings in the same issue of the journal. The first is a short prologue that introduces the series, the second presents the answers of the students to the same questionnaire, and the epilogue summarises the conclusions. The epilogue also presents development suggestions derived from the results of the analyses of this article and the article concerning students’ responses.
Original languageFinnish
JournalYliopistopedagogiikka
ISSN2242-8070
Publication statusIn preparation - 2021
MoE publication typeA1 Journal article-refereed

Cite this