Ylioppilastutkinto sähköistyy: kuvan ja videon merkitys vieraan kielen kuullun ymmärtämisessä

Muutokset yhteiskunnassa ja opetussuunnitelmissa sekä ylioppilastutkinnon sähköistyminen ravistelevat kielitaidon arviointiin liittyviä käsityksiä ja käytäntöjä. Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei enää nähdä kuullun ymmärtämistä erillisenä taitona, vaan ”taito tulkita tekstejä” sisältää kaikenlaisen syötteen tulkinnan. Yksi luonnollisin lähtökohta kielikokeiden uudistamiselle on audiovisuaalisen aineiston sisällyttäminen kuullunymmärtämiskokeeseen. Emme kuitenkaan tiedä, millaisia vaikutuksia videon, valokuvien ja kuvasarjojen käytöllä on kokeen suorittamiseen. Multimodaalisuus, eli useamman elementin yhdistäminen, tuo kielikokeisiin ratkaistavaksi lukuisia käytännön kysymyksiä, joihin väitöskirjani pyrkii vastaamaan. Tutkimuksessani vertaan opiskelijoiden kuuntelukokemuksia ja koesuorituksia eri koeasetelmien välillä. Perehdyn myös opiskelijoiden kuuntelutottumuksiin ja käsityksiin sähköisestä kuullunymmärtämiskokeesta. Syksyn 2016 aikana yhdeksän lukiolaisryhmän opiskelijat (n=157) jaettiin satunnaisesti kolmeen erilaiseen koeasetelmaan. Kokeen tehtävät olivat ryhmille samat, mutta visuaalisen tuen määrää vaihdeltiin: 1. ryhmä vastasi tehtäviin pelkän äänen, 2. ryhmä äänen ja still-kuvien ja 3. ryhmä videon perusteella. Koetilanteita (n=7) havainnoitiin ja kokeen jälkeen opiskelijat (n=144) vastasivat kyselyyn, jolla kartoitettiin heidän mielipiteitään ja kuuntelutottumuksiaan. Syksyn 2017 aikana aineistoa täydennetään opiskelijoiden (n=5) haastatteluilla sekä syvennytään opiskelijoiden (n=4) perusteluihin ja vastaamisstrategioihin ääneen ajattelu -tehtävän avulla. Videota, kuvia ja muita visuaalisia elementtejä sisältäviä kuullunymmärtämiskokeita on vertailtu laajasti, mutta ei suomalaisilla opiskelijoilla ylioppilaskokeen kaltaisessa high stakes -kielikokeessa. Nykymuotoisella ylioppilaskokeella on pitkät perinteet ja uusien käytäntöjen tuominen tutkintoon edellyttää seikkaperäistä tutkimusta juuri suomalaisessa kontekstissa. Tulokset hyödyttävät ylioppilaskokeen ja oppimateriaalien laatijoiden lisäksi opettajia ja opettajien kouluttajia