Zur Nützlichkeit eines semiotischen Ansatzes bei der Betrachtung von Opernübersetzungen: Eine Studie anhand einer exemplarischen Übersetzungsanalyse der Meistersinger Richard Wagners

    Research output: ThesisMaster's thesisTheses

    Abstract

    Tutkielmassani perehdyn ensisijaisesti teoriaosan puolella semioottisen lähestymistavan tuomaan lisäarvoon ja -hyötyyn oopperakääntämisen tutkimisessa. Oopperakääntämistä ei saksankielisessä käännöstieteessä ole vielä liiemmin tutkittu semiotiikan avulla. Koska lukijan semiotiikan klassikoiden tuntemus ei ole oletusarvona kyseisen oppiaineen tutkielmia laadittaessa, on teoriaosassa käyty perinpohjaisesti läpi ennen kaikkea Ferdinand de Saussuren ja Charles Sanders Peircen klassisia kielitieteen ja semiotiikan teorioita, kuten myös näiden yhtymäkohtia sekä yleisluontoisen, pääosin saksankielisen, käännöstieteen että oopperakäännösten tutkimuksen kehitykseen. Merkittävää tällaisessa teoriapohjaisessa tutkimuksessa, kuten teoriaosassa tehtävä kattava katsaus oopperakääntämistä koskevaan kirjallisuuteen osoittaa, on se, että harvoin saksankielisen oopperakäännöksiä tutkivan käännöstieteen puolella on aiemmin sovellettu pääosin Peircen semiotiikkaa sekä Jakobsonin ja Chomskyn kaltaisia kielitieteen klassikoita näin puhtaasti turvautumatta heidän teorioidensa myöhempiin sovelluksiin ja näin laajassa mittakaavassa.

    Teoriaosassa hahmoteltua teoreettista analyysivälineistöä sovelletaan käytäntöön tutkimukseen sisällytetyn eksemplaarisen analyysin kautta. Eksemplaarisessa analyysissa on otettu tutkailtavaksi alun perin saksankielisen oopperan, Richard Wagnerin Nürnbergin mestarilaulajien, kaksi suomenkielistä oopperakäännöstä. Toinen oopperakäännös on Jalmari Finnen kääntämä ns. laulettava oopperakäännös vuodelta 1921 ja toinen puolestaan Leena Vallisaaren Savonlinnan oopperajuhlien vuonna 2002 käyttämää librettovihkoa varten tekemä käännös. Kyseinen ooppera ja siitä tehdyt käännökset olivat mitä mielenkiintoisin tutkimuksen aihe, sillä Nürnbergin mestarilaulajista tehtyjä laulettavia käännöksiä ei ole liiemmin analysoitu edes oopperakääntämisen tutkimuksen kansainvälisellä tasolla. Toisekseen samasta lähdeteoksesta 86 vuoden aikavälillä toisistaan ja erilaisia käyttötarkoituksia varten tehdyt käännökset tarjoavat mahdollisuuden todeta oopperakääntämisen puitteissa käytettyjen käännöstyyppien eroja toisistaan hyvinkin konkreettisesti, vaikkakin yksittäisesimerkkiaineistoon nojautuen. Nürnbergin mestarilaulajien tietty nationalistinen värittyneisyys ja kansallissosialistinen menneisyyskin tulee ottaa huomioon, kun siitä tehdään käännöksiä toiseen kulttuuriin.

    Tutkielman analyysissa ja analyysin tulosten yhteenvedossa todetaan vertailun kohteina olevien laulettavan käännöksen ja librettokäännöksen yhtäläisyydet ja eroavaisuudet, joita selitetään teoriaosassa käsitellyn teoriapohjan avulla. Tuloksissa päädytään mm. siihen, että semioottisen katsantokannan soveltaminen, varsinkin laulettavien oopperakäännösten analysoimisessa, on oikeutettua ja ottaa oopperan multimodaalisen luonteen paremmin huomioon kuin perinteisen, pelkästään kielellisen aineksen tasolla liikkuvan teoriapohjan soveltaminen.
    Original languageFinnish
    Publication statusPublished - 2007
    MoE publication typeG2 Master's thesis, polytechnic Master's thesis

    Fields of Science

    • 612 Languages and Literature

    Cite this