Opetussuunnitelmien perusteiden muutoksen ja opetusmäärien erojen vaikutukset peruskoulun päättävien oppilaiden ruotsin kielen osaamisessa​

Aktiviteetti: Puhe- tai esitystyypitSuullinen esitys

Kuvaus

Ruotsin kielellä on erityisasema suomenkielisissä kouluissa sen kansalliskielen aseman takia. Ruotsin kielen opiskelu ja oppiminen ovat usein julkisen keskustelun aiheena muun muassa ruotsin pakollisuuden vuoksi. Tässä esityksessä tarkastelemme peruskoulun päättävien oppilaiden ruotsin kielen osaamista eri opetusmäärillä vanhan ja uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Oppilaiden motivaatio ruotsin opiskeluun on tutkimusten mukaan usein alhainen ja oppimistulokset ovat heikkoja. Kaikki oppilaat suomenkielisissä kouluissa Suomessa ovat opiskelleet ruotsia 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen jälkeen — yleensä B1-kielenä alkaen 7. luokalta. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esitti vuonna 2011, että ruotsin aloituksen ajankohtaa tarkasteltaisiin, koska ruotsin kielen opintojen aloitus peruskoulun 7. luokalta koettiin ongelmalliseksi. Vuodesta 2016 alkaen B-ruotsi onkin alkanut jo 6. luokalta. Ruotsin opetuksen määrää ei valtakunnallisessa tuntijaossa ole lisätty, vaan se on edelleen kuusi vuosiviikkotuntia. Nykyisin oppilaat saavat siis saman määrän opetusta kolmen vuoden sijaan neljässä vuodessa. Joissain kunnissa opetusmäärää on kuitenkin nostettu kahdeksaan vuosiviikkotuntiin. Tässä esityksessä tarkastelemme kahden eri koulun oppilaiden oppimistuloksia ennen ja jälkeen opetussuunnitelmamuutoksen. Tutkimusaineisto on kerätty ruotsin kielen kokeella (sanasto, kielioppi, kirjoittaminen ja luetun ymmärtäminen). Ensimmäinen aineisto on kerätty keväällä 2019, jolloin viimeinen POPS 2004:n mukainen luokka valmistui peruskoulusta. Seuraavat aineistot on kerätty vuosina 2020 ja 2021 vuosiluokilta, jotka ovat opiskelleet POPS 2014:n mukaan. Tarkastelemme oppilaiden ruotsin osaamisen eroja opetussuunnitelmien perusteissa tapahtuneen muutoksen jälkeen. Lisäksi pohdimme muutoksen onnistumista ja haasteita. Pohdimme kriittisesti myös opetuksen eriarvoistumista. Oppilaat saavat alueesta tai koulusta riippuen eri määrän opetusta pakollisessa kieliaineessa, joten peruskoulun kantavat arvot yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät aina toteudu.



Avainsanat: ruotsin osaaminen, opetussuunnitelmauudistus
Aikajakso11 marrask. 2021
Tapahtuman otsikkoAFinLA 2021
Tapahtuman tyyppiKonferenssi
SijaintiJyväskyläNäytä kartalla
Tunnustuksen arvoKansallinen