Osallistuminen mediassa
1Osallistuminen mediassa
Nimi Katsomuksetonta kasvatusta Tunnustuksen arvo Kansallinen Medianimi / kanava Kotimaa Mediatyyppi Ilmestynyt painettuna Kesto / pituus / koko 2 s. Maa/Alue Suomi Julkaisupäivämäärä 02/08/2024 Kuvaus "Ajatus arvovapaasta kasvatuksesta on Kuusiston mukaan ylipäätään harha. Lapset aistivat herkästi, jos aikuinen puhuu tietystä uskonnosta tai katsomuksesta vähemmän arvostavasti kuin toisesta.
(--] JOS AIKUISILLE katsomuksista puhuminen on vaikeaa, lapsille isot elämänkysymykset ovat usein aivan luontevia. Se tuli näkyviin myös keväällä julkaistussa Nuorisobarometrissa. Barometrin mukaan 60 prosenttia nuorista toivoo koululta tukea oman katsomuksensa muodostamiseen.
Arniika Kuusiston mukaan työkalut tähän ovat jo olemassa.
– Katsomusopetukseen kuuluu elämänkysymyksiin, oman paikan löytämiseen ja empatian oppimiseen liittyviä elementtejä. Niille vain pitäisi vain muistaa antaa tilaa, hän sanoo.
Päiväkodeissa katsomuskasvatus on kaikille yhteistä. Myös joissain kouluissa on toteutettu kaikille yhteisen katsomusopetuksen kokeiluja.
Mikäli kouluissa siirryttäisiin yhteiseen katsomusaineeseen, tärkeää on Kuusiston mukaan kiinnittää huomiota siihen, ettei katsomuksia arvoteta keskenään eriarvoisiin asemiin.
Kuusisto kiinnittää huomiota myös usein kuultuun argumenttiin, jonka mukaan yhteinen katsomusopetus mahdollistaa dialogin eri uskontojen välillä. Hän painottaa, ettei lapsen pitäisi joutua ryhmässä edustamaan jotain tiettyä uskontoa tai perinnettä. Niin perheet kuin katsomusperinteet ovat sisäisesti hyvin moninaisia.
KAIKKEIN TÄRKEINTÄ Kuusiston mielestä olisi, että päiväkodit ja koulut olisivat identiteettiturvallisia tiloja, joihin jokainen lapsi voisi tulla kokonaisena. Omaa katsomustaan ei pitäisi joutua jättämään aamulla narikkaan kiusaamisen pelossa.
Lapsella pitäisi olla samaan aikaan oikeus omaan katsomukseensa ja toisaalta oikeus kokea olevansa täysivaltainen yhteiskunnan jäsen.
[--] Oman katsomuksen muodostamisen tukemisen lisäksi katsomuskasvatuksen tärkeä tehtävä on lisätä lasten ymmärrystä, empatiaa ja hyväksyntää erilaisia maailmankatsomuksia kohtaan.
Radikalisaatiotakin tutkinut Kuusisto tietää, että kokemus oman identiteetin vääränlaisuudesta voi synnyttää pahoinvointia ja jopa ääriajattelua.
– Jos on jatkuvasti kokenut jäävänsä ulkopuolelle vertaisryhmän ja yhteiskunnan jäsenyydestä, nuori voi kokea surua ja katkeruutta, Kuusisto sanoo.
Radikalisaatiolta puolestaan suojelee se, jos lapsi ja nuori saa kokea kuuluvansa joukkoon ja tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on, myös katsomuksensa osalta."Tuottaja / kirjoittaja Tuija Pyhäranta URL-osoite https://www.kotimaa.fi/katsomuksetonta-kasvatusta-mutta-paivakodeissa-ja-kouluissa-pitaisi-olla-tilaa-myos-elaman-suurille-kysymyksille/ Henkilöt Arniika Kuusisto