Tohtoriohjelman lähtökohtana on kielentutkimuksen kasvava rooli yhteiskunnassa. Yhteiskunnallisen relevanssin tavoittelu edellyttää usein monitieteistä lähestymistapaa ja yhteistyötä muiden alojen tutkijoiden kanssa. Nyky‐yhteiskunta perustuu yhä enenevässä määrin kieleen ja vuorovaikutukseen. Eritasoisissa asiantuntijatehtävissä tarvitaan välttämättä kielen monipuolista hallintaa, usein sekä äidinkielen että vieraiden kielten. Demokratia perustuu kielenkäyttöön puolin ja toisin: poliitikot perustelevat päätöksiään kansalle ja kansa yrittää viestittää omia näkemyksiään päättäjille. Niin perinteinen kuin sosiaalinenkin media toimii suurena kielenkäytön teatterina. Uusi teknologia on mahdollistanut uudenlaisia kielenkäytön muotoja ja tehnyt maailmasta globaalin keskustelufoorumin.

Laajenevalle kielentutkimukselle on suuri yhteiskunnallinen tilaus. Kielentutkijoita tarvitaan hyvin erilaisissa tehtävissä. Tieteenala on itse laajentunut ja kehittynyt uusien vaatimusten ja mahdollisuuksien myötä. Laajat kielikorpukset ja niihin liittyvät käyttöliittymät tuovat kielentutkijoiden ulottuville ennennäkemättömät materiaalit; kognitiivisen ja funktionaalisen kielitieteen piirissä on kehitetty lähestymistapoja, jotka avartavat kuvaa kielestä ja sen käytöstä; keskustelunanalyysin metodit ovat kehittyneet ja monipuolistuneet. Automaattisen kielenkäsittelyn uusille menetelmille on kova kysyntä erilaisissa tiedonhaku‐ ja käännössovelluksissa. Monikielisyys, monikulttuurisuus ja monigenrisyys toteutuu paikallisesti ja globaalisti kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksessa.