Ihmisyyden perustekijöihin kuuluvat kaikkialla sosiaalisen elämän monimuotoisuus ja kulttuurierot. Antropologia on näiden erojen systemaattista, vertailevaa tutkimusta.

Antropologian opetuksen perimmäisenä tavoitteena on kyky tarkastella niin mikrotason sosiaalista elämää kuin globaalin järjestelmän ilmiöitä vertailevasta näkökulmasta, jossa jatkuvasti ylitetään tutkijan aikaisemman kokemuspiirin rajat.

Antropologian opetuksessa painottuu alan tutkimusperinne, jonka kautta nykyantropologia on yhteydessä kulttuuria, yhteiskuntaa ja ihmistä tutkivien tieteiden keskeisiin kysymyksenasetteluihin. Antropologian opintojen alkuvaiheessa käydään läpi alan tutkimusperinnettä ja niitä filosofisia ja yhteiskuntateoreettisia ongelmia, joita oppiaineen piirissä on pohdittu koko sen historian ajan. Koulutusohjelman tavoitteena on, että jokainen opiskelija perehtyy monipuolisesti modernin antropologian tutkimusaloihin, tutkimusmenetelmiin ja eri alueiden etnografiaan.

Antropologian opetusohjelma Helsingin yliopistossa jakautuu kolmeen tutkintoon. Valtiotieteen kandidaatin tutkinto suoritetaan tyypillisesti kolmessa vuodessa, ja siihen kuuluu pääaineen perus- ja aineopintojen lisäksi 50-60 opintopisteen verran sivuaineopintoja. Valtiotieteen maisterin tutkinto keskittyy antropologian syventäviin opintoihin ja pro gradu –tutkielmaan, ja se voidaan suorittaa kahdessa vuodessa. Valtiotieteen tohtorin tutkintoon kuuluu väitöskirjan lisäksi 50 opintopisteen kurssimuotoiset opinnot. Sen tyypillinen suoritusaika on 4-6 vuotta.

Antropologiseen ammattitaitoon kuuluu kyky toimia erilaisten toimintaympäristöjen rajapinnoilla ja ratkaista ennakoimattomien tilanteiden tuottamia ongelmia. Tutkijantyön lisäksi antropologit ovat työllistyneet kansainvälisten järjestöjen, valtionhallinnon ja yritysmaailman asiantuntijatehtävissä sekä mm. toimittajina. Korkeakoulujen lisäksi antropologeja toimii muiden oppilaitosten opettajina sekä kansalaisjärjestöjen, museoiden ja sosiaalialan organisaatioiden piirissä.