Jos olet muokannut tietoja Puressa, ne näkyvät pian tässä.

Henkilökohtainen profiili

Tutkimuksen ja opetuksen kuvaus

Olen tutkinut suomenkieliseen runouden yhteyksiä suullisen perinteen rekilaulukulttuuriin. Post doc -tutkimuksessani tarkastelin rekilaulujen merkitystä Otto Mannisen (1872−1950) runouden syntyprosesseille ja tuotannolle laajemminkin. Tutkimus on avannut Mannisen runouden suhdetta suulliseen perinteeseen ja tuottanut uutta tietoa rekilauluista sekä kansanlaulujen ja kirjallisen runouden suhteesta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Olen saanut Koneen säätiöltä kolmevuotisen rahoituksen tutkimukselleni ”Suomenkielisen lyriikan yhteydet rekilauluperinteeseen: muodot, merkitykset ja ylirajaisuus. Tutkimus käynnistyy 2022.

Työskentelen tällä hetkellä Suomen Kulttuurirahaston rajoittamassa hankkeessa Kalevala, lajit ja ideologiat (vastuullinen johtaja Kalevalaseuran toiminnanjohtaja, dosentti Niina Hämäläinen).

Tätä ennen työskentelin prof. Lotte Tarkan Suomen Akatemian hankkeessa MuMOC: The Muted Muses of Oral Culture. Ideology, transnationalism and silenced sources in the making of national heritages and literatures.

Olen myös jäsen dosentti Sakari Katajamäen tutkimushankkeessa Kääntämisen jäljet arkistoissa.

Tutkin väitöskirjassani Säkeiden synty. Geneettinen tutkimus Otto Mannisen Säkeiden käsikirjoituksista (2012) (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37099) Mannisen Säkeitä-runokokoelmien (Säkeitä, 1905 ja Säkeitä. Toinen sarja. 1910) syntyprosesseja säilyneiden runokäsikirjoitusten avulla. Tutkimuksessa analysoitiin runojen kirjoitusprosesseja ja tutkittiin eräitä kokoelmien runoja intertekstuaalisuuden ja symbolismin viitekehyksessä. Tutkimuksessa nousivat esiin tekstienväliset yhteydet J.L. Runebergin, Goethen, Maurice Maeterlinckin ja K. A. Tavaststjernan tuotantoon sekä Raamattuun, ja Mannisen kirjoitusprosessien yhteydet symbolismin poetiikan artikuloimiseen.

Olen perehtynyt myös kirjailijoiden arkistoihin, arkistotutkimukseen, tekstuaalitieteisiin sekä Aleksis Kiven kriittisiin editioihin ja runouteen. 

Olen opettanut useana vuonna kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa kurssia Arkistot ja kirjallisuudentutkimus ja 2017−2019 kurssia Tieteellinen editointi (kirjallisuudentutkimuksen maisteriohjelma). Olen pitänyt luentoja Otto Mannisen tuotannosta, muiden kirjailijoiden käsikirjoituksista sekä kesken jääneistä teoksista.

Asemat yliopiston ulkopuolella

Apurahatutkija, Finnish Literature Society, Research Department

11 toukokuuta 2017 → …

Tutkija, Finnish Literature Society, Critical Editions of Finnish Literature

3 huhtikuuta 201610 toukokuuta 2017

Tieteenalat

  • 6122 Kirjallisuuden tutkimus

Kansainvälinen ja kotimainen yhteistyö

Viimeisin maa-/aluetasolla toteutettu yhteistyö. Saat tarkempia lisätietoja pisteitä napauttamalla, tai