Tutkimustoiminnan päälinjat ja omat kehityssuunnitelmat

Väitöskirjatutkimukseni 'Multiculturalism as a Challenge in Contemporary Finnish Picturebooks – Reimagining sociocultural categories' (2015) käsitteli lastenkirjallisuutta kulttuurisena tuotteena, joka ei ainoastaan heijasta vaan myös rakentaa sosiaalista todellisuutta. Tutkimus oli monitieteinen, ja sijoittui sekä kulttuurintutkimuksen että yhteiskuntatieteiden kenttään. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessa olivat monikulttuurisuus, identiteetti, etnisyys, rasismi ja anti-rasismi. Hyödynsin lisäksi intersektionaalista lähestymistapaa, jonka avulla tarkastelin erityisesti sosiaalisesti rakentuneiden normien, kuten kansalaisuuden, sukupuolen ja etnisyyden esittämisen päällekkäisyyksiä mutta myös ristiriitaisuuksia. Tutkimuksessa tarkastelin lastenkirjallisuutta sekä pedagogiikan välineenä että taiteellisena tuotteena. Tarkastelin kieltä sosiaalisesti, historiallisesti, poliittisesti ja ideologisesti rakentuneena, ja analyysin avainkäsitteitä olivat performatiivisuus, diskurssi ja representaatio. Kielen merkitys sosiaalisen todellisuuden rakentumisessa kiinnostaa minua myös jatkotutkimuksissani.

Jatkotutkimuksessani keskityn erityisesti ’normaaliuden’ ja ’epänormaaliuden’ tuottamiseen yhteiskunnallisina diskursseina, mutta erityisesti kasvatuksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan miten luokanopettajien ja varhaiskasvatuksen koulutus voisi tarjota alan opiskelijoille entistä paremmat valmiudet työskennellä yhä moninaisemmissa työympäristöissä.

Aiemman tutkimukseni mukaan monikulttuurisuuden representaatiot tuottavat eroja korostavia diskursseja, ne myös aiheuttavat yksilöiden syrjäyttämistä. Kasvattajien on tärkeää tiedostaa miten erilaiset sosiaaliset kategoriat (mm. etnisyys, kansalaisuus, sukupuoli, kieli, kyvykkyys, ikä) vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin, mutta myös kuulumiseen/ulkopuolisuuteen yhteiskunnassa. Onkin tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa huomioidaan miten dominoivien sosiaalisten ja poliittisten diskurssien haastaminen mahdollistaa meihin ja muihin liittyvien erontekojen monimuotoisemman ymmärtämisen. Jatkotutkimukseni hyödyntää intersektionaalista analyysiä, joka edellyttää monimuotoisten valtasuhteiden tiedostamisen, sekä ymmärryksen siitä, ettei yksilöitä, vähemmistöön eikä enemmistöön kuuluvia, tulisi jaotella kuuluviksi yksittäisiin ja kapeisiin kategorioihin.