TUTKIMUKSEN KUVAUS:

Vuonna 2009 alkanut tutkimushankkeeni kohdistuu autismikirjon varhaisnuorten puheen prosodiaan, ei-kielelliseen viestintään ja ymmärrysongelmiin. Tarkemmin sanottuna tarkoitukseni on selvittää: 1) Missä määrin neurotyypilliset henkilöt pitävät autististen henkilöiden puheessa esiintyviä prosodisia piirteitä huomiota herättävinä? 2) Missä määrin kyseisten parametrien numeeriset arvot eroavat neurotyypillisten henkilöiden vastaavista arvoista? 3) Missä määrin nämä piirteet ovat puhujan äidinkielestä riippuvaisia? 4) Mitkä ei-kielelliset erityispiirteet ovat luonteenomaisia autismikirjon varhaisnuorille, sekä missä määrin nämä piirteet ovat kieli- ja kulttuurispesifejä? 5) Mikä rooli prosodisilla ja ei-kielellisillä piirteillä on autististen henkilöiden ymmärrysongelmatilanteissä? 6) Mitä muita syitä ymmärrysongelmien taustalta voidaan löytää?

Metodologisesti tutkimus nojautuu keskustelunanalyysiin sekä instrumentaaliseen ja kokeelliseen fonetiikkaan. Hanketta ovat aiemmin rahoittaneet Koneen Säätiö ja Emil Aaltosen Säätiö. Tällä hetkellä työstän hanketta yliopistotutkijana Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa.

Lisäksi olen tutkinut autismiin liittyen mm. seuraavia aiheita: autismikirjon varhaisnuorten puheen epäsujuvuus, kuntouttajien responssit autismikirjon nuorten puheenvuoroihin sekä autismikirjon varhaisnuorten nousevan intonaation käyttö.

Vuosina 2011-2012 työskentelin tutkijatohtorina Suomen Akatemian rahoittamassa poikkitieteellisesssä ”Kirjoitustulkkaus: prosessi, ymmärrettävyys ja teknologia” -tutkimusprojektissa. Nimensä mukaisesti hanke kohdistui kuulovammaisille suunnatun kirjoitustulkkauksen tutkimukseen. Hankkeessa analysoitiin kirjoitustulkkausprosessia ja tulkkeen ymmärrettävyyttä sekä pyrittiin kehittämään uutta teknologiaa kirjoitustulkkien käyttöön. Oma osuuteni hankkeessa kohdistui pääasiassa tekstin ja puheen väliseen suhteeseen. Tarkemmin sanottuna tutkin sitä, kuinka puheen prosodiset piirteet näkyvät tekstitulkkeessa. Lisäksi tutkin yhdessä kollegojeni kanssa silmänliikkeiden ja tekstin kielellisen prosessoinnin välistä suhdetta.

Olen Helsingin yliopiston Nykykielten laitoksella toimivan CoCoLac-tutkimusyhteisön jäsen. CoCoLac-lyhenne tulee sanoista Comparing and contrasting languages and cultures. Yhteisöön kuuluu noin 40 ranskalaisen, italialaisen, espanjalaisen ja germaanisen filologian oppiaineiden piirissä työskentelevää tutkijaa, joiden tutkimusalat liittyvät tavalla tai toisella sanastontutkimukseen, kontrastiiviseen syntaksiin, teksti- ja diskurssityyppeihin tai kielten ja kulttuurien pragmaattiseen tarkasteluun.

Väitöskirjatutkimukseni (2009) kohdistui puheen kontekstualisointiin prosodisin keinoin tunnettujen ranskalaisten filosofien radiodiskurssissa. Toisin sanottuna tutkin sitä, kuinka tunnusmerkilliset prosodiset piirteet toimivat argumentoinnin apuvälineinä ja vastaanottajan tulkintaprosessia ohjailevina keinoina. Metodologisesti tutkimukseni nojautui keskustelunanalyysiin ja instrumentaaliseen fonetiikkaan. Jatko-opintoaikoinani tutkin väitöskirjaprojektini ohella mm. epäröinnin ilmenemistä puheessa sekä välimerkkien käyttöä internetin chat-keskusteluissa.

Olen vuosien varrella tutkinut hieman myös mm. finiittiverbittömien virkkeiden kääntämistä ranskasta suomeen, prosodisten piirteiden suhdetta välimerkkeihin ja lauserakenteisiin, ymmärrysongelmatilanteita turvapaikkakuulusteluissa, erisnimien prosodisia muotoja institutionaalisessa keskustelussa, kuvailutulkkauksen prosodiaa sekä koodinvaihtojen prosodiaa ulkosuomalaisten puheessa.

OPETUKSEN KUVAUS:

Tulen toimimaan vakinaisena yliopistonlehtorina ranskalaisen filologian opintosuunnassa Helsingin yliopiston kielten osastolla 1.12.2019 lähtien.

Olen suorittanut aineenopettajan koulutuksen (2003) sekä runsaasti yliopistopedagogiikan opintoja.