Mikko Ojanen

FT (musiikkitiede), Tuntiopettaja (musiikkitiede)

  • PL 53 (Fabianinkatu 30)

    00014

    Suomi

  • Suomi

20012021

Tutkimustuotoksia vuodessa

Jos olet muokannut tietoja Puressa, ne näkyvät pian tässä.

Henkilökohtainen profiili

Tutkimuksen ja opetuksen kuvaus

Väitöstutkimuksen abstrakti

User Stories of Erkki Kurenniemi's Electronic Musical Instruments, 1961-1978

 

Tarkastelen väitöstutkimuksessani suomalaisen elektroakustisen musiikin historiaa sekä sähkösoitinsuunnittelua 1960- ja 1970-luvuilla. Työni keskeinen toimija on soitinsuunnittelija ja säveltäjä Erkki Kurenniemi (1941-2017). Kurenniemen soittimet mahdollistivat elektronisen musiikin tuottamisen Suomessa aikana, jolloin kyseisen musiikkityylin toteuttamiseen soveltuvat studiot olivat harvinaisia ja teknologia kallista. Kurenniemen työ musiikkiteknologian parissa toimii tutkimukseni lähtökohtana ja linssinä, jonka kautta tarkastelen myös laajemmin pohjoismaisen elektronisen ja kokeellisen musiikin kulttuurihistoriallista tilannetta sekä usean säveltäjän ja avantgardetaiteilijan töitä. Tutkimukseni yhdeksi keskeiseksi teemaksi muodostuu historiallisten toimijoiden sosiaalisen verkoston ja yhteistyön kuvaaminen.

Edellä kuvatun paikallisesti ja ajallisesti rajatun kohteen ohessa tarkastelen musiikkiteknologian luonnetta ja kehitystä myös laajemmin. Kurenniemen työ ja hänen yhteistyökumppaneidensa tuottama musiikki ja kokeellinen taide luovat pohjan myös musiikin ja teknologian vuorovaikutussuhteen yleisemmälle tarkastelulle. Esimerkiksi useat elektroakustisen musiikin sävellykset syntyvät tiiviissä vuorovaikutuksessa käytettävän laitteiston kanssa. Jopa siinä määrin, että käytössä oleva teknologia on tärkein musiikin tekemistä ohjaava tekijä. Tällainen musiikintuotantoprosessin äärimmäinen muoto haastaa laajentamaan perinteistä taideteoksen määritelmää sekä kyseenalaistaa säveltäjän intention luomisprosessin osana.

Tutkimukseni tarkentaa kuvaa musiikkiteknologian kehityksestä yhtäältä soitin- ja laitesuunnittelun näkökulmasta ja toisaalta uusien musiikkiteknologisten innovaatioiden käytön kannalta. Tämän lisäksi tarkastelen teknologian muutosta myös laitteistojen asettamien rajoitusten ja mahdollisuuksien kautta. Useat teknologiset innovaatiot mahdollistavat musiikin uusien ilmenemismuotojen syntymisen, mutta toisaalta laitteiden rajoitukset vaikuttavat teoksiin myös ennakoimattomalla tavalla. Teknologian rajoituksia pyritään kiertämään soveltamalla laitteiden käyttöä vastoin niiden alkuperäistä tarkoitusta ja täten luodaan jopa uusia musiikkityylejä.

Työni kuuluu musiikkiteknologian tutkimuksen alaan ja aihe piirtyy monitieteisinä tutkimusteemoina. Sosiaalisten verkostojen ja teknologian kehityksen hahmottamiseen hyödynnän sosiaalisen konstruktivismin sekä toimijaverkosto- ja innovaatioteorioiden käsitteitä. Kokeellisen ja elektronisen musiikin kulttuurihistorian kuvaukseen ja analyysiin sovellan historiankirjoituksen, etnografian ja esteettisen teorian käsitteitä sekä musiikkianalyysiä. Teknologialähtöinen musiikkituotantoprosessi kulminoituu säveltäjän ja tuottajan luovaan päätöksentekoon ja erityisesti äänimateriaalin kuuntelemiseen keskittyvään toimintaan. Kyse on pitkäkestoisen harjoituksen tuottamasta taidosta ja hiljaisesta tiedosta, joiden kuvaamiseen sovellan eksperttiystutkimukseen liittyvää käsitteistöä.

Tutkimuksen ja opetuksen kuvaus

Studioteknologia (TT-MU220), 5 op

Kurssin tavoite

Koska suuri osa nykyaikaisista musiikki- ja äänitetuotannoista syntyy teknologiaa hyödyntäen, on studiotyöskentelyn perustaitojen hallinta edellytys myös näiden tuotantoprosessien menestyksekkäälle opiskelulle ja tutkimukselle. Kurssin tavoitteena on modernien musiikin tuotantoprosessien tuntemuksen ja analyysiosaamisen sekä opiskelijan yleisten äänentallennus- ja -käsittelytaitojen kehittäminen.

Kurssin sisältö

Kurssilla perehdytään studioteknologian nykytilaan ja historialliseen kehitykseen. Kurssin käytyään opiskelija hallitsee nykyaikaisten digitaalisten äänitys- ja äänenmuokkaustyökalujen peruskäytön sekä tunnistaa musiikki- ja äänitetuotantoprojektien organisointiin liittyvät osa-alueet ja tuotantoprosessien erityiskysymykset. Lisäksi opiskelija osaa hyödyntää tietokonepohjaisen äänittämisen ja äänenkäsittelyn perusteita myös muussa opiskelussaan ja kykenee työskentelemään musiikkitieteen studiossa sekä itsenäisesti että osana tuotantotiimiä.

Studioteknologiakurssilla tutustutaan muun muassa:
- äänitys- ja studiolaitteiden toimintaan
- äänitys- ja musiikkituotantoprosessin organisointiin ja etenemiseen
- äänitteen miksaukseen ja jälkikäsittelyyn
- kriittiseen kuunteluun ja ääniteanalyysiin
- musiikkiteknologian tutkimusnäkökulmiin ja erityiskysymyksiin

Kurssilla tarkastellaan musiikkituotantoprosesseja sekä teoreettisen tutkimuskirjallisuuden näkökulmasta että digitaalisessa musiikkituotantoympäristössä tapahtuvan käytännön harjoittelun avulla. Kurssin aiemmin suorittaneet toimivat ryhmätöiden ohjaajina sekä äänitysprojektien tuottajina.

Tutkimuksen ja opetuksen kuvaus

Musiikkiteknolgian tutkimuspraktikum (406710, TMU346CE), 5 op; VAIN LUKUKAUDELLA 2016-2017

Kurssin tavoite 

Kurssin tavoitteena on musiikkiteknologian alan tutkimusosaamisen vahvistaminen sekä tietoisten ja järjestelmällisten tutkimustaitojen omaksuminen. Kurssin käytyään opiskelijalla on valmiudet itsenäisen tutkimusprojektin suunnitteluun ja toteutukseen.

Kurssin sisältö

Kurssilla perehdytään tutkimuksen teon käytännön kysymyksiin sekä tutkimustyötä tehostaviin työvälineisiin. Kurssin aikana opiskelijat suunnittelevat musiikkiteknologian alaan liittyvän tutkimusprojektin ja kirjoittavat projektille tutkimussuunnitelman. Noin kolmen viikon välein pidettävissä istunnoissa tarkistetaan suunnittelutyön eteneminen ja perehdytään tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen tutkimusprosessin eri osa-alueiden näkökulmista. Kurssin päätteeksi opiskelijat toimivat toistensa tutkimussuunnitelmien vertaisarvioijina.

Istuntoja varten jokainen opiskelija valmistelee tiiviin, noin 5-10 minuutin esityksen käsittelyssä olevasta aiheesta. Aiheet koostuvat tutkimusprojekteille tyypillisistä osa-alueista – muun muassa tutkimuskohde, tarkasteltava ilmiö tai ongelma, tutkimuskirjallisuus (sen hankinta ja käyttö), tutkimuskysymykset ja niiden muotoileminen, hypoteesit ja oletetut tulokset, tutkimusaineisto ja -data (aineiston kerääminen ja hallinta), tutkimusmenetelmät, käsitteen- ja tiedonmuodostus, analyysi ja tulkinta sekä tutkimustulosten raportointi.

Kevätkaudella kurssilla vierailee myös musiikkiteknologian tutkijoita esittelemässä omia tutkimuksiaan.

Tutkimuksen ja opetuksen kuvaus

Johdatus tietokoneavusteiseen musiikintutkimukseen (406069, TMU112E), 3 op; VAIN LUKUKAUSINA 2012-2016

Kurssin tavoite
Opiskelija saa yleiskuvan keskeisistä ja ajankohtaisista teknisiä apuvälineitä hyödyntävistä musiikintutkimusmenetelmistä sekä musiikkiteknologian hyödyntämismahdollisuuksista tutkimustyössä.

Kurssin sisältö
Kurssin aihepiirejä ovat muun muassa musiikkiteknologian tutkimus, musiikin tietokonerepresentaatiot, tietokoneavusteinen musiikkianalyysi ja elektroakustinen musiikki.

 

Tieteenalat

  • 613 Taiteiden tutkimus
  • elektroninen musiikki
  • elektroakustinen musiikki
  • syntetisaattori
  • sound art
  • äänitaide
  • sähkösoittimet
  • musiikinhistoria
  • soitinsuunnittelu
  • musiikkiteknologia
  • studioteknologia
  • 611 Filosofia

Kansainvälinen ja kotimainen yhteistyö

Viimeisin maatasolla toteutettu yhteistyö. Saat syvempiä lisätietoja pisteitä napsauttamalla.
Jos olet muokannut tietoja Puressa, ne näkyvät pian tässä.