Riitta Seppänen-Kaijansinkko (ent. Suuronen) valmistui hammaslääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1986 Helsingin yliopistosta. Hän väitteli vuonna 1992 aiheenaan elimistössä liukenevat biomateriaalit suu- ja leukakirurgisten murtumien kiinnittämisessä ja sai lääketieteen tohtorin arvon valmistuttuaan lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1996 (HY). Hänet nimitettiin kokeellisen suu- ja leukakirurgian dosentiksi vuonna 2000 ja kliinisen suu- ja leukakirurgian dosentiksi vuonna 2002 (HY). Tampereen teknillinen yliopisto nimitti hänet biomateriaalitekniikan dosentiksi vuonna 2007. Riitta Seppänen-Kaijansinkko sai suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkärin oikeudet vuonna 1999 ja suu- ja leukakirurgian erikoislääkärin oikeudet vuonna 2000. Ainoana suomalaisena leukakirurgina hän on suorittanut myös eurooppalaisen leukakirurgitutkinnon (FEBOMS) vuonna 2002. Hän on saanut sekä lääkäri- että hammaslääkärikouluttajan erityispätevyydet vuonna 2010. Erikoistumisensa jälkeen Seppänen-Kaijansinkko toimi erikoislääkärinä HUS:n suu- ja leukasairauksien klinikassa ja yliopistonlehtorina HY:n hammaslääketieteen laitoksella. Vuonna 2003 hänet kutsuttiin Tampereen yliopistoon 50% Lääketieteellisten biomateriaalien professoriksi. Vuonna 2004 alusta hänet nimitettiin johtajaksi perustettavaan Solu- ja kudosteknologiakeskus Regeaan, josta tuli vuoden 2005 alussa Tampereen yliopiston erillislaitos. Vuonna 2007 hänet nimitettiin pysyvään täysiaikaiseen kudosteknologiatutkimuksen professorin virkaan (TaY), jota hän hoiti Helsinkiin siirtymiseensä asti. Riitta Seppänen-Kaijansinkon tutkimusura alkoi Suomessa kehitetyistä biohajoavista maitohappopohjaisista materiaaleista, joita käytettiin hänen väitöstutkimuksensa valmistumisen jälkeen suu- ja leukakirurgiassa murtumien kiinnittämiseen myös kliinisessä työssä laajalti. Tampereelle siirryttyään hänen tutkimuksensa siirtyi kohti kudosteknologiaa ja ”yksilöllisiä eläviä varaosia”, jolloin maailmassa ensimmäisinä monet luupuutoksista kärsineet suomalaispotilaat saivat avun alunperin heidän omasta rasvastaan valmistetuista luusiirteistä. Vaativaa tutkimusta rahoittivat ulkopuoliset lähteet, suurimpana Tekes sekä yksityiset lahjoittajat. Tampereella Seppänen-Kaijansinkko toimi myös Suomen ainoan monikudospankin, Regea kudospankin ja solukeskuksen, johtajana ja lääketieteellisenä johtajana. Seppänen-Kaijansinkko on saanut useita tunnustuksia, mm. HY:n hammaslääketieteen kandidaattiseuran Vuoden Opettaja- palkinnon, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian Vuoden kouluttaja-palkinnon, Apolloniapalkinnon sekä Arje Scheinin mitalin. Vuonna 2012 hänet nimitettiin sekä Hong Kongin yliopiston kunniaprofessoriksi että Tampereen teknillisen yliopiston kunniatohtoriksi. Seppänen-Kaijansinkko on toiminut ja toimii edelleen useiden kansainvälisten julkaisusarjojen toimitusneuvostoissa ja arvioitsijana. Professori, lääketieteen tohtori, hammaslääketieteen lisensiaatti Riitta Seppänen-Kaijansinkko nimitettiin suu- ja leukasairauksien translationaalisen tutkimuksen professorin tehtävään 1.3.2015 alkaen.