Olen käännöstieteen tutkimusyhteisön TRASTin johtaja ja käännöstieteen tieteenalavastaava. Tällä hetkellä tutkin käännöspolitiikkaa, lingua franca -tulkkausta, kielinäkemyksiä, laatua, multimodaalisuutta, toimijuutta, empatiaa ja kielellisten oikeuksien toteutumista asioimis- ja oikeustulkkauksessa. Lisäksi tutkin asioimistulkkaukseen liittyvää kääntämistä, vihapuhetta sekä diskurssin, ideologian ja performatiivisuuden teoriaa. Aiemmassa tutkimuksessani olen käsitellyt sosiolingvistisen variaation kääntämistä kirjallisuudessa sekä alueellisia ja vähemmistökieliä koskevaa kielipolitiikkaa. Tutkimukseni taustalla on sosiolingvistinen käännösteoria ja kriittinen sosiolingvistiikka ja diskurssintutkimus.

Simo K. Määttä

Käännöstieteen apulaisprofessori, Helsingin yliopisto, 3/2018 alkaen

Ranskan kielen dosentti, Helsingin yliopisto, 2015

FT, University of California, Berkeley, 2004

KOKOOMATEOKSET

1. Määttä, S. & Hall. M. (eds.) 2022. Mapping Ideology in Discourse Studies. Boston & Berlin: De Gruyter Mouton.
2. Määttä, S., Buchart, M, & Djupsjö, A. (eds.). 2019. Sources du savoir, sources de l’information, sources de l’énonciation. Helsinki : Société néophilologique.

VERTAISARVIOIDUT TIETEELLISET ARTIKKELIT

1. Wiklund, M. & Määttä, S. 2023. Interactional Functions of Therapists’ Reformulations in a Group Session Involving French-speaking Children with Autism Spectrum Disorder. Journal of Interactional Research in Communication Disorders 14:2, 312–327.
2. Määttä S. & Wiklund, M. 2023. Resolving Comprehension Problems in a Telephone-interpreted Screening Interview. In E. de Boe, J. Vranjes & H. Salaets (eds.) Interactional Dynamics in Remote Interpreting: Micro-analytical Approaches, 42-65. New York: Routledge.
3. Määttä, S., Puumala, E. & Ylikomi, R. 2023. Haavoittuvuus ja osallisuus turvapaikkapuhuttelussa. Teoksessa: J. Paananen, M. Lindeman, C. Lindholm & M. Luodonpää-Manni (toim.) Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus. Kohti kielellistä osallisuutta. Helsinki: Gaudeamus, 73–94.
   Määttä, S., & Vernet, S. 2023. Reacting to Homophobia in a French Online Discussion: The Fuzzy Boundaries between Heteronormativity and Homophobia. Discourse & Society 34:5, 617–635.
4. Määttä, S. 2023. Circulation. Teoksessa: N. Lorenzi Bailly & C. Moïse (toim.) Discours de haine et de radicalisation. Les notions clés. Lyon: ENS Éditions, 19–30.
5. Määttä, S. 2023. Performativité. Teoksessa: N. Lorenzi Bailly & C. Moïse (toim.) Discours de haine et de radicalisation. Les notions clés. Lyon: ENS Éditions, 81–88.
6. Määttä, S. 2023. Racisme. Teoksessa: N. Lorenzi Bailly & C. Moïse (toim.) Discours de haine et de radicalisation. Les notions clés. Lyon: ENS Éditions, 409–418.
7. Määttä, S. 2022. Interpreting Trauma: Service Providers’ and Interpreters’ Perspectives. Teoksessa: L. Ruiz Rosendo & M. Todorova (toim.) Interpreter Training in Conflict and Post-Conflict Scenarios. New York: Routledge, 183–196.
8. Määttä, S. & Lauranto, Y. 2022. Eriävän ja myötämielisen mielipiteen esittäminen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskevissa Suomi24-keskusteluissa. Virittäjä 126: 2, 205–230.
9. Määttä, S. 2022. Discourse and Ideology in French Thought until Foucault and Pêcheux. Teoksessa: S. Määttä & M. Hall (toim.) Mapping Ideology in Discourse Studies. Boston & Berlin: De Gruyter Mouton, 21–43.
10. Määttä, S. & Hall, M. 2022. Ideology and Discourse: Convergent and Divergent Developments. Teoksessa: S. Määttä & M. Hall (toim.) Mapping Ideology in Discourse Studies. Boston & Berlin: De Gruyter Mouton, 1–20.
11. Lehti, L., Määttä, S. & Viuhko, M. 2022. Guiding Refugee Women Who Have Experienced Violence: Representation of Trust in Counsellors’ Journals. Journal of Refugee Studies 35:1, 531–550.
12. Määttä, S. & Buchart, M. 2021. Effacement énonciatif et degrés de subjectivité dans les témoignages en ligne de harcèlement de rue. Synergies pays riverains de la Baltique 15, 15–34.
13. Määttä, S., Suomalainen, K. & Tuomarla, U. 2021. Everyday Discourse as a Space of Citizenship: The Linguistic Construction of In-groups and Out-groups in Online Discussion Boards. Citizenship Studies 25: 6, 773–790.
14. Wiklund, M. & Määttä, S. 2021. Therapists’ Response Strategies in a Group Session Involving French-speaking Children with Autism Spectrum Disorder. Journal of Interdisciplinary Voice Studies 6: 1, 109‒130.
15. Vernet, S. & Määttä S. 2021. Modalités syntaxiques et argumentatives du discours homophobe en ligne : chroniques de la haine ordinaire. Mots – Les langages du politique 125, 35–51.
16. Määttä, S., Puumala, E. & Ylikomi, R. 2021. Linguistic, Psychological, and Epistemic Vulnerability in Asylum Procedures: An Interdisciplinary Approach. Discourse Studies 23: 1, 46–66.
17. Määttä, S. 2020. Translating Child Protection Assessments for ELF Users: Accommodation, Accessibility, and Accuracy. Journal of English as a Lingua Franca 9: 2, 287–307.
18. Määttä, S. 2020. Kielinäkemykset saavutettavuuden esteenä puhuttujen kielten oikeus- ja asioimistulkkauksessa. Teoksessa: Hirvonen, M. & Kinnunen, T. (toim.) Saavutettava viestintä: Yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Helsinki: Gaudeamus, 249–269.
19. Määttä, S. 2020. Vihapuheen performatiivisuus funktionalistisen kielentutkimuksen näkökulmasta. niin & näin 3/2020, 71–77.
20. Määttä, S., Suomalainen, K. & Tuomarla, U. 2020. Maahanmuuttovastaisen ideologian ja ryhmäidentiteetin rakentuminen Suomi24-keskustelussa. Virittäjä 124: 2, 190–216.
21. Vernet S. & Määttä S. 2019. L’Université de Moncton, la langue et les normes. Enjeux acadiens, échos finlandais. Revue de l’Université de Moncton, 50: 1–2, 49–85.
22. Määttä, S. 2019. Training Translators and Interpreters for a Digitised and Globalised World: Wikipedia, Lingua Francas, and Critical Thinking. Teoksessa: Dal Fovo, E. & Gentile, P. (toim.), Translation and Interpreting: Convergence, Contact and Interaction. Oxford: Peter Lang, 253‒277.
23. Huotari, L. & Määttä, S. 2019. Changement de sujet, empathie et changement de point de vue : étude de cas en traduction littéraire. Teoksessa : Määttä, S., Buchart, M. & Djupsjö, A. (toim.), Sources du savoir, sources de l’information, sources de l’énonciation. Helsinki: Société néophilologique, 55‒72.
24. Määttä, S. & Wiklund, M. 2019. Réparations conversationnelles dans un entretien d’asile interprété par téléphone. Langage et société 166, 161‒183.
25. Määttä, S. 2018. Accuracy in Telephone Interpreting: The Case of French as a Lingua Franca in Finland. The Interpreters’ Newsletter 23, 1–17.
26. Määttä, S. 2018. Empatia ja asenne lingua franca -tulkkauksessa: puhelintulkatun kuulustelun analyysia. Teoksessa: Koskinen, K., Vuori, J. & Leminen, A.-K. (toim.), Asioimistulkkaus – Monikielisen yhteiskunnan arkea. Tampere: Vastapaino, 97‒120.
27. Määttä, S. 2017. English as a Lingua Franca in Telephone Interpreting: Representations and Linguistic Justice. The Interpreters’ Newsletter 22, 39‒56.
28. Määttä, S. 2017. Community Interpreters in Finland: A Nexus Analysis of a Heterogeneous Community Divided by Ethnicity. Teoksessa: Taivalkoski-Shilov, K., Tiittula L. & Koponen, M. (toim.), Communities in Translation and Interpreting. Montréal: Éditions québécoises de l’œuvre, 183–216.
29. Määttä, S. 2016. Authenticity, Boundaries, and Hybridity: Translating “Migrant and Minority Literature” from Swedish into Finnish. International Journal of Literary Linguistics 5:3 (31 s.).
30. Määttä, S. 2015. Interpreting the Discourse of Reporting: The Case of Police and Asylum Interviews in Finland. Translation & Interpreting 7:3, 21–35.
31. Määttä, S. & Pietikäinen, S. 2014. Ideology. Teoksessa: Östman, J.-O. & Verschueren, J. (toim.), Handbook of Pragmatics Online. Amsterdam: John Benjamins. (23 s.).
32. Määttä, S. 2014. Interprétariat juridique en Finlande et autorité en matière de langage : savoir linguistique et pouvoir discursif. Teoksessa : Les dossiers d’HEL (Histoire, épistémologie, langage) : « Linguistiques d’intervention. Les usages socio-politiques des savoirs sur le langage et les langues ». (10 s.).
33. Määttä, S. 2008. Langues et identité européenne ou « locuteur idéal » trilingue. Teoksessa : Martinez, P., Moore, D. & Spaëth, V. (toim.), Plurilinguismes et enseignement : Identités en construction. Paris: Riveneuve, 91–100.
34. Määttä, S. 2007. The Foundations of Europe: A Critical Discourse Analysis of the EU Constitution. Critical Approaches to Discourse Analysis across Disciplines 1:1, 166–178.
35. Määttä, S. 2006. Principles, Rules, and European Identity: Regional or Minority Language in EU Law. Teoksessa: Savickiené, I. (toim.), Language, Diversity, and Integration in the Enlarged EU: Challenges and Opportunities. Kaunas: Vytautas Magnus University, 23–32.
36. Määttä, S. 2005. The European Charter for Regional or Minority Languages, French Language Laws, and National Identity. Language Policy 4:2, 167–186.
37. Määttä, S. 2004. Dialect and Point of View: The Ideology of Translation in The Sound and the Fury in French. Target – International Journal of Translation Studies 16:2, 319–339.
38. Määttä, S. 2004. The European Union and the Promotion of Regional or Minority Languages: Ideologies of Language in EC Law and EU Language Policies. Teoksessa: Pütz, M., Neff van Aertselaer. J- & van Dijk, T. A. (toim.), Communicating Ideologies: Language, Discourse, and Social Practice. Frankfurt: Peter Lang, 253–272.

VERTAISARVIOIMATTOMAT TIETEELLISET ARTIKKELIT

1. Määttä, S., Romain, C. & Sini, L. 2021. Quand le « politiquement correct » (dé)masque la haine. Teoksessa: Lorenzi Bailly, N. & Moïse, C. (toim.), La haine en discours. Lormont : Le Bord de l’eau, 101–128.
2. Lorenzi Bailly, N., Määttä, S. & Romain, C. 2021. Touché coulé. Teoksessa: Lorenzi Bailly, N. & Moïse, C. (toim.), La haine en discours. Lormont : Le Bord de l’eau, 157–179.
3. Määttä, S. 2019. Oralidad y escritura en interpretación telefónica: la agencia del intérprete. Teoksessa: Ghignoli, A. & Zizi, D. (toim.), Entre escritura y oralidad: Literaturas y culturas en traducción e interpretación. Granada: Editorial Comares, 125‒136.
4. Määttä, S., Ylikomi, R. & Puumala, E. 2019. Asioimis- ja oikeustulkkauksen psyykkinen hinta: sijaistraumatisoitumisen ehkäisy kuormittavissa tulkkaustilanteissa. MikaEL – Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu 12, 195‒209.
5. Määttä, S. 2019. Sources du savoir, sources de l’information, sources de l’énonciation: introduction. Teoksessa : Määttä, S., Buchart, M. & Djupsjö, A. (toim.), Sources du savoir, sources de l’information, sources de l’énonciation. Helsinki: Société néophilologique, v–vii.
6. Puumala, E., Määttä, S., Ylikomi, R. & Ristimäki, H.-L. 2018. Turvapaikka puheena: mistä kuulusteluissa ja puhutteluissa on kyse.  Alusta!6.2018 (6 s.).
7. Määttä, S. 2015. Sanan expérience suomentamisesta – Klinikan synty käännöskokemuksena. niin & näin 3/2015, 12–14. Pitempi versio: http://netn.fi/node/5842 (7 s.).
8. Määttä, S. 2014. Discourse and Ideology: Why Do We Need Both? Teoksessa: Callahan, L. (toim.), Spanish and Portuguese across Time, Place, and Borders. Essays in Honor of Milton M. Azevedo. New York: MacMillan, 63–77.
9. Määttä, S., Kinnunen, T. & Rautavuoma, V. 2014. Asioimistulkkauksen toimijuudet. MikaEL – Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu (15 s.).
10. Määttä, S. 2014. Public Service Interpreting with Male Survivors and Alleged Perpetrators of Sexual Violence. Teoksessa: Valero-Garcés, C. (ed.), (Re)considerando ética e ideología en situaciones de conflicto – (Re)visiting Ethics and Ideology in Situations of Conflict. Alcalá de Henares: Universidad de Alcalá, 58–64.
11. Määttä, S. 2013. Vihapuhe ja sananvapaus. Kielikuvia 2/2013, 4–15.
12. Määttä, S. 2013. Cioran – itsetuhosta itseilmaisuun. Teoksessa: Nummelin, J. (toim.), Misantropian historia. Turku: Savukeidas, 140–163.
13. Määttä, S. 2011. Kieli-ideologiat ja oikeustulkkauksen laatu. MikaEL – Kääntämisen ja tulkkauksen symposiumin verkkojulkaisu (14 s.).

KIRJA-ARVOSTELUT

1. Parallèles 33(2), 64–66. Berré, M. ym. (toim.) 2020. La formation grammaticale du traducteur.
2. Puhe ja kieli 31:1, 43–46. Idström, A. & Sosa, S. (toim.) Kielissä kulttuurien ääni.
3. The Linguist List. Simpson, P. 2004. On the Discourse of Satire: Towards a Stylistic Model of Satirical Humour.
4. The Linguist List. Joseph, J. E. 2004. Language and Identity: National, Ethnic, Religious.
5. The Linguist List. Coulmas, F. 2005. The Study of Speakers’ Choices.
6. The Linguist List. Battistella, E.L. 2005. Bad Language. Are Some Words Better than Others?

MUUT JULKAISUT

1. Määttä, S., Kinnunen, T., Probirskaja, S. & Kuusi, P. 2022. Monikielinen viestintä ja kääntäminen koronapandemian aikana Suomessa: haasteet ja hyvät käytännöt. Helsinki: Helsingin yliopisto.
2. Määttä, S., Kinnunen, T., Probirskaja, S. & Kuusi, P. 2022. Improving Communication with Migrants for Crisis Preparedness in Finland: Lessons Learned from COVID-19. Helsinki: Helsingin yliopisto.
3. Kinnunen, T., Probirskaja, S., Kuusi, P. & Määttä, S. 2022. Tutkimusta monikielisestä viestinnästä ja osallisuudesta. Kääntäjä 4/2022, 24–25.
4. Viljanmaa, A., Määttä, S. & Vik, G.-V- 2022. Ammattitaitoinen oikeustulkki viranomaisen apuna. Poliisi & Oikeus 3/2022, 24–26.
5. Määttä, S. 2022. Vastakkainasettelun tutkimisesta nettikeskusteluissa. Virittäjä-blogi, http://virittajablogi.kotikielenseura.fi/vastakkainasettelun-tutkimisesta-nettikeskusteluissa/
6. Karinen, R., Luukkonen, T., Jauhola, L. & Määttä, S. 2020. Selvitys asioimistulkkauksen nykytilasta. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö (68 s.).
7. Määttä, S. & Tuomarla, U. 2019, mielipidekirjoitus. Anonyymiys korostaa kärjistävää viestintää netissä. Helsingin Sanomat12.2019 (>1 s.)
8. Määttä, S. 2017, novelli. Another Chance. Teoksessa: Costa, B. (toim.), In More Words: The Interpreters’ Story, vol. 2. Reading, UK: Mothertongue (3 s.).
9. Määttä, S. 2017, mielipidekirjoitus. Tulkkien pitäisi saada valmistautua turvapaikkapuhutteluihin huolella. Helsingin Sanomat6.2017 (>1 s.).
10. Määttä, S. 2012, mielipidekirjoitus. Miksi asioimistulkkausta pitäisi tutkia? Kääntäjä 3/2012 (>1 s.).

KUTSUESITELMÄT JA OSALLISTUMINEN PANEELEIHIN (2017–2022)

• 4/2023 Reaching Out to the Migrants: Translation Practices and Ideologies during Covid-19 in Finland. Nanyang Technological Univ., Singapore.
• 2/2023 Gérer les émotions et l’empathie dans l’interprétation de service public : défis pour l’analyse et la pratique. Université d’Orléans.
• 1/2023 Tulkkien selviytymiskeinot psyykkisesti kuormittavissa tulkkaustilanteissa. Tulkkaus kriiseissä ja niiden jälkeen -seminaari. SKTL:n järjestämä seminaari, Tieteiden talo, Helsinki.
• 12/2022 (panelisti) Table ronde – Traduire, transmettre, interpréter : la variation linguistique au travail. 5e Congrés du réseau francophone de sociolinguistique. Université Aix-Marseille.
• 11/2022 Monikielisen koronaviestinnän haasteet. Mitä olemme oppineet koronasta hankeseminaari, SPR, Paasitorni, Helsinki.
• 10/2022 (plenaari) Diskurssi, ideologia ja osallisuus. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen syyssymposiumi (AFinLa 2019), Helsingin yliopisto.
• 5/2022 Performativité, contre-discours et discours alternatifs. Le/les discours de réparation à la haine. Modenan ja Reggio Emilian yliopisto; Centro di Documentazione e Ricerca per la Didattica della Lingua Francese nell’Università Italiana.
• 3/2022 (plenaari) Linguistic Properties of Hate Speech. Excessive Language in Public Discourse, Helsingin yliopisto.
• 1/2022 (seminaari) Kielellinen haavoittuvuus asioimistulkkauksessa. Monitieteisiä, taiteellisia ja käytännöllisiä näkökulmia. Jyväskylän yliopisto.
• 12/2021 (panelisti) Language and Rights – For Whom, Why, and How? Language and Rights: 2021 CEL/ELC Online Conference, Univ. Antwerpen.
• 6/2021 Translation Studies Networks in Finland – Emphasis on the KäTu Symposium. Norjan käännöstietelijöiden tapaaminen, Univ. I Agder.
• 5/2021 Kääntäjä vai kotoistaja? Epäselvä ja monimutkainen kielenkäyttö asioimistulkkauksen haasteena. Suomen kielen tulevaisuus – ratkaisuja (Suomen kielen lautakunnan seminaari), Kotimaisten kielten keskus, Helsinki.
• 2/2021 English and French as Lingua Francas: Consequences for Translation and Interpreting. Monikulttuurisuuden ja kääntämisen tutkimisryhmä Prisma, Univ. Federal de Juiz de Fora, Brazil.
• 8/2020 panelisti tapahtumassa Selkokieltä viestintään. Klaara-verkosto, Helsingin yliopisto.
• 1/2020 Monimutkainen kielenkäyttö kotoutumisen esteenä – esimerkkinä asioimistulkkaus. Kieli,valta ja osallisuus – Koneen Säätiön kieliohjelman loppuseminaari, Helsinki.
• 12/2019 Idéologies linguistiques dans l’interprétation de service public et l’interprétation judiciaire. Atelier de consultation sur les enjeux de l’interprétation dans les procédures concernant ou impliquant des enfants victimes de traite, EULITA ja ECPAT France, Pariisi.
• 9/2019 Oikeustulkkauksen haasteet tulkin ja tulkkauksen tutkimuksen näkökulmasta. Suomen maallikkotuomarit r.y.:n koulutuspäivät, Helsinki ja Tukholma.
• 5/2019 Vuorovaikutus oikeustulkkauksessa. Oikeustulkkauksen yhteistyöseminaari. Opetushallitus, Helsinki.
• 4/2019 Discourse of Authenticity: Translating “Migrant and Minority Literature.” Literature and Migration – Littérature et migration, journée d’étude bilingue, Helsingin yliopisto.
• 2/2019 Quality of Interpreting in Legal Settings: Invisible Multilingualism, Intermodal Translation, and Multimodality. Language and the Law: Engaging with the Field, Jyväskylän yliopisto.
• 10/2018, plenaariesitelmä. Language Rights and the Asylum Process: The Role of Interpreting Studies. First International Conference on Cross-Linguistic and Cross-Cultural Communication for Asylum Seekers and Refugees, Pablo de Olavide -yliopisto, Sevilla.
• 9/2018, yhdessä E. Puumalan, R. Ylikomin ja H.-L. Ristimäen kanssa. Viestinnän haavoittuvuus turvapaikkapuhuttelussa: kielen, mielen ja tiedon näkökulma. Kansainvälinen kääntäjienpäivä, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Helsinki.
• 3/2018 Tasa-arvo tai kuolema: ranskan kielen sukupuolitietoinen kirjoitustapa kieli-ideologisena ilmiönä. Uusfilologisen yhdistyksen vuosijuhla, Helsinki.
• 3/2017 Ethical Stress and the Interpreter’s Agency. Málagan yliopisto.
• 2/2017 Interpreting Empathy, Understanding Each Other, and Coordinating Discourse on the Phone. UPOrality2017, Pablo de Olavide -yliopisto, Sevilla.

SEMINAARIEN, TEEMASESSIOIDEN, TYÖPAJOJEN JA PANEELIEN JÄRJESTÄMINEN (2017–2022)

• 1/2023, paneelin järjestäjä ja juontaja. Monikielisen koronaviestinnän haasteita, paneeli Tieteiden yön yhteydessä. Helsingin yliopisto.
• 10/2022, webinaarin järjestäjä yhdessä T. Kinnusen, S. Probirskajan ja P. Kuusen kanssa. Producing and Disseminating Multilingual Information about COVID-19 in Finland: Challenges and Best Practices. Helsingin yliopisto ja European Network for Public Service Interpreting and Translation.
• 6/2022, teemasession järjestäjä yhdessä T. Escuderon ja Shuang Lin kanssa. Translation policies and practices in multilingual settings: concepts, methodologies, and case studies. 10^th EST Congress: Advancing Translation Studies, Oslo.
• 4/2022, työpajan järjestäjä yhdessä S. Kraenkerin ja F. Lüpken kanssa, Mul­ti­lin­gual­ism and Fran­co­phonie: Re­con­cep­tu­al­ising Spaces, In­ter­ac­tions, and Mod­al­it­ies of Language, Helsingin yliopisto.
• 5/2021, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, XVIII kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi, Helsingin yliopisto.
• 5/2021, Viha kielessä -työpajan järjestäjä, XLVII Kielitieteen päivät, Tampereen yliopisto.
• 10/2020, teemasession järjestäjä. Linguistic, Discursive, and Rhetoric Features in Online Discussion Boards. Second International Conference on Internet Pragmatics, Helsingin yliopisto.
• 11/2019, teemasession järjestäjä yhdessä K. Marynsin ja M. Vandenbroucken kanssa. Migration, Interpreting, and Vulnerability. InDialog 3 – Interpreter Practice, Research and Training: the Impact of Context, Antwerpenin yliopisto ja Leuvenin katolinen yliopisto (KU Leuven).
• 9/2019, teemasession järjestäjä yhdessä C. Valero-Garcésin ja C. Angelellin kanssa. Language Rights in Public Service Interpreting and Translation. 9^th Conference of the European Society for Translation Studies, Stellenboschin yliopisto.
• 12/2018, seminaarin järjestäjä yhdessä U. Tuomarlan, S. Vernet’n ja J. Kammererin kanssa. Contre-discours (DRAINE-tutkimusryhmän seminaari), Helsingin yliopisto.
• 9/2018, järjestelytoimikunnan jäsen. Language Rights: Issues and Good Practices, Varsovan yliopisto.
• 5/2018, paneelin pääjärjestäjä.  Language Rights, Asylum, and Human Trafficking. Language, Translation, and Migration, Warwickin yliopisto.
• 4/2018, työpajan pääjärjestäjä. Asioimis- ja oikeustulkkauksen psykologinen hinta. XVI kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi, Turun yliopisto.
• 3/2018, teemasession järjestäjä yhdessä M. Crissin kanssa. Intersections between Practices and Belief Systems: Critical Perspectives on Discourse and Ideology. AAAL Annual Convention, Chicago.
• 2/2018, järjestelytoimikunnan jäsen. Affect in Language, Helsingin yliopisto.
• 2/2017, seminaarin järjestäjä yhdessä Eva Havun kanssa. Source(s), Helsingin yliopisto.

MUUT ESITELMÄT (2017–2023)

• Määttä, S. & Kuusi, P. 7/2023. Translation Quality and Translation Awareness: Evidence from COVID-19-related Tgranslation Practices in Finland. 3^rd Int’l Conference on Community Translation. Varsovan yliopisto.
• Kuusi, P., Kinnunen, T., Probirskaja S. & Määttä S. 4/2023. Kääntämistietoisuus ja käännösten laatu: havaintoja monikielisestä koronaviestinnästä. XX Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi, Turun yliopisto.
• Määttä, S. 1/2023 osallistuminen kahteen datasessioon 5. DRAINE-tutkimusryhmän seminaarissa: « J’ai la haine au corps ». Des corps dominés aux corps rebelles – Histoire, discours, pratiques. Univ. libre de Bruxelles.
• Määttä, S. 10/2022 Counsellors’ Views on Interpreting in Therapy Sessions with Victims of Gender-
  based Violence. Nordic Seminar of Interpreter Trainers 2022: Interpreting (and Interpreter Training) Today and Tomorrow. Tampereen yliopisto.
• Määttä, S. 9/2022 Language Ideologies as an Analytical Tool in Public-service Interpreting Research. Translation, Ideology, Ethics: Response and Credibility. Univ. Vilnius.
• Kuusi, P., Kinnunen, T. & Määttä, S. 9/2022. Multilingual Information about COVIDS-19 in the Greater Helsinki Area. Translation, Ideology, Ethics: Response and Credibility. Univ. Vilnius.
• Kinnunen, T., Probirskaja, S., & Määttä, S. 9/2022. Translation Policy as a Tool of Crisis Communication during COVID-19. 12^th International and Interdisciplinary Conference on Applied Linguistics and Professional Practice (ALAPP), Univ. of Jyväskylä.
• Wiklund, M., & S. Määttä 6/2022. Interactional Functions of Therapists’ Reformulations in a Group Session Involving French-Speaking Children with Autism Spectrum Disorder. Atypical Interaction Conference 2022: Activity, Inclusivity, Creativity. Newcastle Univ.
• Burchett, J. & S. Määttä & S. Vernet 5/2022. Entre droit et linguistique : saisir les enjeux épistémologiques de la définition du discours de haine. Discours de haine – Approches plurielles : débat, enjeux et controverses. Univ. Paris Cité.
• Määttä, S. 4/2022 Invisible Multilingualism: French as a Lingua Franca in Public Service Interpreting in Finland. Mul­ti­lin­gual­ism and Fran­co­phonie: Re­con­cep­tu­al­ising Spaces, In­ter­ac­tions, and Mod­al­it­ies of Language, Helsingin yliopisto.
• Määttä, S., T. Kinnunen & P. Kuusi 12/2021. COVID-19 Translation Policies in the Helsinki Metropolitan Area. 18th ETMU Conference: After Crisis – Diversity and Dialogue, Oulun yliopisto.
• Määttä S., T. Kinnunen & P. Kuusi 12/2021. Accessibility of Multilingual Information about Covid-19 in the Greater Helsinki Area. Language and Rights: 2021 CEL/ELC Online Conference, Univ. Antwerpen.
• Määttä, S. 9/2021 Lingua Franca Interpreting, Easy Language, and Linguistic Vulnerability. 7^th IATIS Conference: The Cultural Ecology of Translation. Univ. Pompeu Fabra, Barcelona.
• Määttä S. & Sippola, E. 9/2021. Through the Monolingual Lens – Multilingualism in Public Service Encounters. Language Contact in Times of Globalization 5 (LCTG 5). Univ. Klagenfurt.
• Määttä, S. 6/2021 Translation of Pragmatic Markers in an Interpreter-mediated Police Interview Involving ELF. 17^th International Pragmatics Conference, Zürich University of Applied Sciences, Winterthur.
• Määttä, S. & Vernet, S. 5/2021. ‘I Have Nothing against Homosexuals But...’: Discursive Construction of Homophobia on a French Discussion Forum. 27^th Lavender Languages and Linguistics Conference, California Institute of Integral Studies.
• Kinnunen, T., Määttä, S. & Kuusi, P. 5/2021. Käännöspolitiikkaa korona-aikaan. XVIII Kääntämisen ja tulkkauksentutkimuksen symposiumi, Helsingin yliopisto.
• Määttä, S. 5/2021. Vihapuhe kielellisenä ilmiönä. XLVII Kielitieteen päivät, Tampereen yliopisto.
• Määttä, S. & Lauranto, Y. 10/2020. Response Strategies in Threads Related to Sexual Orientation and Gender Diversity in the Suomi24 Discussion Board. 2^nd Int’l Conference on Internet Pragmatics, Helsingin yliopisto.
• Wiklund, M. & Määttä, S. 2/2020. Datasessio: vuorovaikutus autismikirjon varhaisnuorten ja kuntouttajien välisessä keskustelussa. Keskusteluntutkimuksen päivät, Helsingin yliopisto.
• Määttä, S. 11/2019 Multiprofessional Views on the Quality of Interpretation in a Social Work Setting. InDialog 3 – Interpreter Practice, Research and Training: The Impact of Context, Antwerpenin yliopisto ja Leuvenin katolinen yliopisto.
• Lehti, L., Määttä, S. & Viuhko M. 11/2019. Luottamuksen rakentuminen maahanmuuttajanaisia avustavien työntekijöiden päiväkirjoissa. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen syyssymposiumi (AFinLa 2019), Oulun yliopisto.
• Määttä, S. 9/2019 The Issue of Not-Easy-to-Read Language in Public Service Interpreting and Translation. Klaara 2019 Conference on Easy-to-Read Language Research, Helsingin yliopisto.
• Määttä, S. 9/2019 Language Rights and Public Service Interpreting and Translation: Theories, Methods, and Practice. 9^th Conference of the European Society for Translation Studies, Stellenboschin yliopisto.
• Wiklund, M. & Määttä, S. 6/2019. Linguistic and Interactional Features of Successful Communication between Children with Autism and Their Therapists. Atypical Interaction Conference, Helsingin yliopisto.
• Määttä, S. 6/2019 Ethics, Affect, and Language Variation: Challenges to Artificial Intelligence in Community Interpreting. Critical Link 9 – Interpreting in the Age of AI, Tokio.
• Määttä, S. 5/2019 Constructing Gay and Homophobic Discourse in Literary Texts and Their Translations: Why Study a Word? Lavender Languages and Linguistics 26 Conference, Göteborging yliopisto.
• Määttä, S. 4/2019 Sosiaalityöntekijöiden, avustajien ja psykologien näkemyksiä tulkkauksesta. XVII Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi, Tampereen yliopisto.
• Lauranto, Y. & Määttä, S. 11/2018. Puheen sujuvuuden ulottuvuuksia arkikeskustelussa ja tulkatussa institutionaalisessa keskustelussa. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen syyssymposiumi (AFinLa 2018), Itä-Suomen yliopisto, Joensuu.
• Sippola, E. & Määttä, S. 11/2018. Invisible Multilingualism, Language Statistics, and Public Service Interpreting: The Case of French and Spanish in Finland. II International Conference on Language and Migration, Alcalán yliopisto.
• Määttä, S. 9/2018 Language Rights and Political Change: The Right to Sight Translation of Police Interview Records. Language Rights: Issues and Good Practices, Varsovan yliopisto.
• Määttä, S. 9/2018 Lingua Francas in Public-service Interpreting: A Challenge to Interpreter Training. Nordic Seminar on Interpreter Training and Testing, DIAK-Ammattikorkeakoulu, Helsinki.
• Määttä, S. & Tuomarla, U. 5/2018. Lexical Reiteration and Discursive Authority as Performative Techniques: Analyzing Hate Speech Online. Words that Kill Conference, Pariisin amerikkalainen yliopisto.
• Määttä, S. 5/2018 Translating Child-protection Case Reports from Finnish into English, French, and Spanish: Accessibility and Accuracy. Language, Translation, and Migration, Warwickin yliopisto.
• Määttä, S., Puumala, E. & Ylikomi, R. 4/2018. Trauma, toimijuus ja kielellinen tasa-arvo: näkökulmia turvapaikkapuhuttelujen tulkkaukseen. XVI Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi, Turun yliopisto.
• Määttä, S. 3/2018 Affective Stance, Discourse, and Ideology in Telephone-based Legal Interpreting. AAAL Annual Convention, Chicago.
• Määttä, S. 10/2017 Boundaries, Agency, and Empathy in Healthcare Interpreter-mediated Communication. 3^rd English for Healthcare Conference, Bern.
• Määttä, S. 10/2017 Egalité linguistique et neutralité : interpréter par téléphone en français langue véhiculaire. Traducteurs et interprètes face aux défis sociaux et politiques : la neutralité en question, La Sorbonne Nouvelle – Pariisin 3. yliopisto.
• Määttä, S. & Kinnunen, T. 10/2017. Verbal and Non-verbal Communication in Lingua-franca Interpreting in the Courtroom. 3^rd Int’l Conference on Interpreting Quality, Granadan yliopisto.
• Määttä, S. 8/2017 Community Interpreting as an Instrument of Linguistic Injustice. Language and Democracy, Tampereen yliopisto.
• Määttä, S. & Wiklund, M. 8/2017. La fonction des signalisations de réparation ouverte dans un interrogatoire d’asile interprété par téléphone. XX^e Congrès des romanistes scandinaves, Bergenin yliopisto.
• Määttä, S. 6/2017 ELF, Community Interpreting, and Linguistic Injustice. ELF and Changing English – 10^th Anniversary Conference of English as a Lingua Franca, Helsingin yliopisto.
• Määttä, S. & Kinnunen, T. 4/2017. Kielellinen ja kehollinen viestintä lingua franca -tulkkauksessa oikeussalissa. XV Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi, Vaasan yliopisto.
• Määttä, S. 3/2017 Boundaries, Agency, and Empathy in Sensitive PSIT Contexts: Interpreter’s Perspective. 6^th Int’l Conf. on Public Service Interpreting and Translating, Alcalán yliopisto.
• Määttä, S. & Huotari, L. 2/2017. Engagement et source(s) d’énonciation. Source(s), Helsingin yliopisto.

TUTKIMUSRYHMÄT

• DRAINE (Haine et rupture sociale : discours et performativité), Univ. Grenoble Alpes
• TRAST (Käännöstiede ja terminologia) ja CoCoLac (Comparing and Contrasting Languages and Cultures), Helsingin yliopisto
• SIGLaR (Special Interest Group on Language and Rights).

PROJEKTIT

• 2022–2025 Translation, migration, and democracy: Managing multilingual access to information in the greater Helsinki area and in Tallinn, rahoittaja Koneen Säätiö.
• 2021‒2022 Improving communication with migrants for crisis preparedness: lessons learned from COVID-19, Tallinnan yliopiston koordinoima projekti, rahoittaja Itämeren maiden neuvosto.
• 2019–2022 J. A. Ehrenströmin ranskan- ja ruotsinkielisen kirjeenvaihdon luettelointi ja suomentaminen, Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman projektin johtaja. 

AIEMPI TYÖKOKEMUS

• 8.2014–28.2.2018, yliopistonlehtori, ranskan kääntäminen, Helsingin yliopisto
• 9.2012–31.7.2014, yliopistotutkija, diskurssintutkimus, Jyväskylän yliopisto
• 9.2006–31.8.2012, lehtori, ranskan kieli, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu
• 11.2005–31.7.2006, lehtori, ranskan kieli, Tampereen yliopisto
• 11.2004–30.10.2005 ja sen jälkeen freelancerina, asioimis- ja oikeustulkki ja kääntäjä (työkielet: englanti, espanja, ranska), eri työnantajia
• 1.–31.5.2004; 1.9.–31.12.2003; 1.–31.8.2003; 1.–31.8.2002; 1.1.–31.5.2002; 1.9.–31.12.2001, ranskan ja tieteellisen kirjoittamisen opettaja, Department of French, University of California, Berkeley.

KÄÄNTÄMINEN JA TULKKAUS

• 2014, suomennos, yhdessä J. L. Piin ja T. Kilpeläisen kanssa. Michel Foucault, Parhaat (valikoima Dits et écrits -teossarjan tekstejä), Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura / niin & näin, 114 / 338 s.
• 2013, suomennos. Michel Foucault. Klinikan synty. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura / niin & näin, 260 s. Ranskankielinen lähtöteksti: Naissance de la clinique (Paris: PUF, 1963).
• 2009, suomennos. Émile Cioran, Hajoamisen käsikirja. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura / niin & näin, 236 p. Ranskankielinen lähtöteksti: Précis de décomposition (Paris: Gallimard, 1949).
• Kieliyhdistelmä: suomi (A), ranska, englanti ja espanja (B).
• Kääntämisen erikoisalat: filosofia, oikeudenkäyttö ja hallinto, sosiaalityö, lääketiede.
• Tulkkauksen erikoisalat: asioimis- ja oikeustulkkaus.
• Auktorisoidun kääntäjän tutkinto, suomi–ranska (1995) ja ranska–suomi (1994).