Ihmisten ja tuotantoeläinten terveyttä uhkaavat bakteerit naakkojen ulosteissa

  • Nieminen, Timo (Projektinjohtaja)

Projektin yksityiskohdat

Kuvaus

Vuosina 2000-2010 naakkavahingot yleistyivät koko maassa. Vahinkotiedoista peräti kolmasosa kosketti maatalousvahinkoja ja niistä päällimmäisenä nousi esiin huoli naakkojen mahdollisesti levittämistä taudeista, jotka voivat tarttua tuotantoeläimiin ja/tai ihmisiin. Erityistä huolta tässä suhteessa on aiheuttanut naakkojen esiintyminen karjojen ruokintapaikoilla. Naakka on rauhoitettu, joten naakan torjunta laillisin keinoin on hankalaa. Vahinkoeläimistä aiheutuvat tartuntavaaran vakavuuden arviointi kuuluu kunnan terveysviranomaiselle (Terveydensuojelulaki 763/1994), joka antaa velvoitteen toimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavien vahinkoeläinten hävittämiseksi. ELY-keskusten täytyy huomioida tämä velvoite myöntäessään lupia naakkojen torjuntaan. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tiedossa, missä määrin naakat Suomessa kantavat ihmisiin ja/tai tuotantoeläimiin tarttuvia tauteja. Hankkeessa naakkojen ulosteista määritetään ihmisille ja/tai tuotantoeläimille tauteja aiheuttavat lajit bakteerisuvuista Campylobacter ja Brachyspira. Molempiin sukuihin kuuluu taudinaiheuttajia, joiden levittäjiksi on epäilty luonnonvaraisia lintuja aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta joiden esiintyvyyttä naakoissa ei tunneta.

Hanke liittyy läheisesti Ruralia-instituutin toteuttamaan "Naakan aiheuttamien haittojen hallinta"-hankkeeseen (1.5.2012 - 30.4.2015). Hankkeessa kerätään naakkojen ulostenäytteet ja hanke muodostaa viitekehyksen tässä haettavan hankkeen tuloksille.

Hankkeen tavoitteena on määrittää ihmisille tai tuotantoeläimille tauteja aiheuttavien Campylobacter- ja Brachyspira-lajien esiintyvyys naakkojen ulostenäytteissä. Tulokset antavat tietoa naakkojen torjuntaa koskevien viranomaispäätösten tueksi.

Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta hankkeessa-kerätään vuoden 2014 aikana 200 naakkojen tuoretta ulostenäytettä ja toimitetaan Seinäjoen Eviran yksikköön. Ulosteista viljellään omakustanteisesti salmonella. Lisäksi viljellään alustavat Campylobacter spp.- ja Brachyspira spp.-bakteerikannat, jotka talletetaan tässä kuvattua hanketta varten. Viljelyjä on jo tehty yli 60 ulostenäytteestä, joista n. 70% on sisältänyt alustavia kampylobakteereja ja 25% Brachyspira spp.-kantoja. Tässä hankkeessa kannat tunnistetaan vähintään lajitasolle käyttäen PCR-, MALDI-TOF ja sekvensointimenetelmiä.

Ruralia-instituutti toteuttaa hankkeen hyödyntäen Eviran Seinäjoen yksikön laboratoriotiloja ja asiantuntemusta.
TilaPäättynyt
Todellinen alku/loppupvm01/05/201531/12/2016

Rahoitus

  • MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ: 45 000,00 €