Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI)

Ilmastonmuutokseen liittyvässä politiikassa ilmastonmuutoksen hillintä (’mitigation’) saa edelleen enemmän huomiota kuin sopeutuminen muutoksiin (’adaptation’). Painotuksen eroihin on useita syitä, kuten päästövähennysten kiireellisyys, sopeutumisen aikajänteen epämääräisyys, riskien ja sopeutumisen analyysimenetelmien vaativuus sekä sopeutumistoimia koskevan tiedon ja tietojen puute (eli puute on sekä syy että seuraus). Näin ei ole ainoastaan Suomessa, vaan kyseessä on maailmanlaajuinen ilmiö. Hillinnän näkökulma on erityisen hallitseva silloin, kun keskiössä ovat politiikan taloudelliset vaikutukset. KUITTI-hankkeen tulokset tarjoavat mahdollisuuden kohottaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen asemaa päätöksenteossa.
Taloudellisista vaikutuksista saatavilla olevat tiedot ovat hajanaisia ja epätäydellisiä. Useiden sääilmiöiden välittömät taloudelliset vaikutukset, kuten korjauskustannukset per neliömetri tulvatilanteessa ja kuivuuden hintavaikutukset sähkötukkumarkkinoihin, osataan arvioida aika luotettavasti. Välillisiä vaikutuksia muihin markkinoihin ja kansantalouteen on kuitenkin vaikea arvioida luotettavasti.

KUITTI-hankkeen tulokset ovat relevantteja usealle hallitusohjelman teemalle, kuten Elinvoimainen Suomi (toimintaympäristöriskien hallinta) ja Kokoaan suurempi maailmalla (muiden maiden avustaminen varautumisessa). Vielä konkreettisemmin hankkeen tulokset pyrkivät täyttämään tutkijoiden, eri ministeriöiden, toimialojen asiantuntijoiden ja kansalaisten tiedonpuutteet, jotka on mainittu myös Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanon väliarvioinnissa. KUITTI-hankkeessa tuotetaan osin täysin uusia tuloksia ja selvityksiä, joiden raportointi kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa olisi hyödyllistä ja järkevää .

Hankkeessa luodaan kansallinen kokonaiskustannusarvio ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä taloudellisista riskeistä. Arvio tehdään olemassa olevan kirjallisuuden ja uuden laskennan perusteella politiikan päätöksenteon sekä eri tahojen adaptaation suunnittelun ja toimeenpanon avuksi.

Hankkeen toteuttajia ovat Ilmatieteen laitos (koordinaattori), Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Ålands statistik- och utredningsbyrå ÅSUB (alihankkija). Hanketta rahoittaa Valtioneuvoston kanslia.