Projektin yksityiskohdat
Kuvaus (abstrakti)
Itämeren harmaahyljekantojen määrä oli alimmillaan 1970-luvun loppupuolella. Hylkeiden määrä romahti metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen seurauksena vuosisadan alussa olleesta noin 80 000 yksilöstä 2 000 yksilöön koko Itämeren alueella. Rauhoituksen ja hylkeiden parantuneen lisääntymisterveyden myötä harmaahyljekannat ovat kasvaneet ja vuoden 2006 laskennoissa havaittiin yli 10 000 harmaahyljettä Suomen merialueella ja koko Itämeressä laskettiin vuonna 2008 noin 22 000 hallia .
Itämeren harmaahyljekantojen vahvistumisen myötä hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat haitat ovat kasvaneet. Hylkeiden aiheuttamat vahingot koostuvat lähinnä menetetystä saaliista ja rikkoontuneista pyydyksistä. Suomen valtio on korvannut hylkeiden aiheuttamia vahinkoja kalastajille rahallisesti kahdelta vuodelta, vuosina 2000-2001. Kalastukselle aiheuttamia haittoja on pyritty vähentämään myös hylkeen kestävien rysien, kalastusvakuutusjärjestelmän ja hylkeiden metsästyksen avulla.
TARMO on Helsingin yliopiston rahoittama 3-vuotinen tutkimushanke, jossa tarkastellaan harmaahyljekannan ja lohenkalastuksen välistä ristiriitaa ympäristötaloustieteen menetelmin.
Itämeren harmaahyljekantojen vahvistumisen myötä hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat haitat ovat kasvaneet. Hylkeiden aiheuttamat vahingot koostuvat lähinnä menetetystä saaliista ja rikkoontuneista pyydyksistä. Suomen valtio on korvannut hylkeiden aiheuttamia vahinkoja kalastajille rahallisesti kahdelta vuodelta, vuosina 2000-2001. Kalastukselle aiheuttamia haittoja on pyritty vähentämään myös hylkeen kestävien rysien, kalastusvakuutusjärjestelmän ja hylkeiden metsästyksen avulla.
TARMO on Helsingin yliopiston rahoittama 3-vuotinen tutkimushanke, jossa tarkastellaan harmaahyljekannan ja lohenkalastuksen välistä ristiriitaa ympäristötaloustieteen menetelmin.
Tila | Päättynyt |
---|---|
Todellinen alku/loppupvm | 01/01/2007 → 31/12/2009 |
Tieteenalat
- 511 Kansantaloustiede
- Ympäristöekonomia