Metsästäjä-keräilijäyhteisöjen sosiaalinen organisaatio ja asuinryhmien liikkuvuus Pohjois-Karjalassa 4500-3500 calBC

    Kuvaus

    Tutkin väitöskirjassani Pohjois-Karjalan metsästäjä-keräilijöiden asutusmalleja ja sosiaalista organisaatiota varhaisen asbestikeramiikan ajoista tyypillisen kampakeramiikan loppuvaiheisiin. Aineistonani on 137 kaivettua ja/ tai inventoitua asuinpaikkaa löytömateriaaleineen. Vierailin noin kolmasosalla asuinpaikoista tavoitteenani tarkentaa, jos mahdollista, niiden laajuutta. Kävin lisäksi läpi laajahkon otosaineiston kuudentoista kaivetun asuinpaikan löydöistä ja teetin palaneen luun näytteistä 23 uutta radiohiiliajoitusta.

    Työn yhtenä lähtökohtana on sosiologi Anthony Giddensin strukturaatioteoria, erityisesti sen näkemys rakenteen ja toiminnan vuorovaikutteisesta suhteesta. Rakenne, tässä tapauksessa sosiaalinen organisaatio, ja toiminta - asuinryhmien liikkuvuus - määrittävät toisilleen rajat. Toiminta synnyttää, ylläpitää ja rajoittaa rakennetta ja päinvastoin. Toinen ei siis voi olennaisesti muuttua niin, ettei se samalla muokkaisi toista. Koska yhteisöjen sosiaalinen organisaatio on haasteellinen tutkittava arkeologisen aineiston pohjalta -yleensä aihetta on lähestytty hautalöytöjä analysoimalla - halusin kokeilla sitä, voisiko toiminnan, eli asuinryhmien liikkuvuudessa tapahtuneiden muutosten, kautta päästä kiinni yhteisöjen organisaatioiden muutoksiin.

    Tutkimuksen pääkysymykset siis ovat:
    1) Muuttuiko Pohjois-Karjalan yhteisöjen asutusmalli ajanjakson 4500-3500 calBC kuluessa?
    2) Jos muuttui, mistä muutos johtui?
    3) Jos muuttui, miten yhteisön jäsenet järjestivät uudelleen sosiaaliset ja hallinnolliset suhteensa?

    Asuinpaikkojen koko on keskeinen muuttuja analyyseissä. Vertaan erikokoisten asuinpaikkojen jakaumaa alueella eri aikajaksoissa: mikäli asutusmalli on muuttunut, tässä jakaumassa tulisi näkyä selvä muutos. Arvo-koko-analyysi puolestaan kertoo siitä, miten asuinpaikat on hallinnollisesti organisoitu. Onko niiden muodostama kokonaisuus ollut keskusjohtoinen vai tasa-arvoisempi? Kvartsiesineistön, tunnistetun luuaineiston ja keramiikan koristelun analysoinnilla tarkennan näkemystä asuinpaikoilla suoritetuista toiminnoista, leirien vuodenaikaisuudesta ja asukkaiden kontaktiverkostoista. Malleina sosiaalisille organisaatioille toimivat antropologien Elman Service ja Marshall Sahlins määritelmät leiriyhteisöstä (band) ja heimoyhteisöstä (tribe) sekä jälkimmäiseen liittyvä, myöhemmässä kirjallisuudessa esiin nostettu epätasa-arvoinen metsästäjä-keräilijäyhteisö (complex/ non-egalitarian/ transegalitarian hunter-gatherers).



    TilaPäättynyt
    Todellinen alku/loppupvm01/03/200330/06/2013

    Rahoitus

    • Unknown funder: 7 000,00 €
    • Unknown funder: 8 000,00 €
    • Unknown funder: 20 400,00 €
    • Unknown funder: 5 000,00 €
    • Unknown funder: 20 400,00 €
    • Unknown funder: 3 000,00 €
    • Unknown funder: 7 000,00 €
    • Unknown funder: 19 200,00 €
    • Unknown funder: 8 000,00 €
    • Unknown funder: 2 500,00 €

    Tieteenalat

    • 615 Historia ja arkeologia
    • arkeologia, sosiaaliantropologia, sosiologia
    • kivikautinen yhteisö, sosiaalinen organisaatio, liikkuvuus, sosiaalinen muutos