Projektin yksityiskohdat
Kuvaus (abstrakti)
Genomisen jalostuksen kautta voidaan vaikuttaa erityisesti lehmien terveys-, kestävyys- ja hedelmällisyysominaisuuksiin. Näissä ominaisuuksissa on ollut aikaisemmin vaikea edetä lehmien alhaisen arvosteluvarmuuden vuoksi. Genominen valinta pienentää nuorsonnisiemennyksiin tarvittavien lehmien ja jalostukseen tarvittavien eläinten määrää maitotiloilla, mikä mahdollistaa jalostussuunnittelussa liharotusiemennysten laajemman käytön.
Toinen tilannetta merkittävästi muuttava seikka on sukupuolilajitellun siemenen käyttö. Lajiteltua siementä on nykyisin jatkuvasti saatavilla kilpailukykyiseen hintaan. Lehmävasikan saaminen sukupuolilajiteltua siementä käyttäen juuri halutusta lehmästä lisää valinnan tehoa ja vapauttaa edelleen lehmiä tuottamaan lihantuotantoon tarkoitettuja jälkeläisiä.
Optimoimalla koko maito-lihaketjua voidaan parantaa myös tuotannon ympäristötehokkuutta, sillä kasvihuonekaasujen päästöt ovat todennäköisesti suuremmat eriytyneessä tuotannossa, missä suuri osuus naudanlihasta tuotetaan emolehmistä.
Hyvien toimintatapojensa ja maan parhaan eläinaineksen takia pohjoissavolaiset maitotilat voivat toimia edelläkävijöinä näiden uusien menetelmien käyttöönotossa. On hyvin tarpeellista ja perusteltua saada nämä menetelmät käyttöön.
Tämän hankkeen tavoitteena on lisätä naudanlihantuotannon omavaraisuutta ja tehostaa maitotilojen ja lihanautatilojen sekä maidon- ja lihan- jalostusteollisuuden kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta:
- parantamalla lehmien kestävyyttä, terveyttä ja hedelmällisyyttä sekä maidontuotantoon liittyviä ominaisuuksia ja sitä kautta maitotilojen kannattavuutta
- parantamalla lehmäkohtaista kustannustehokkuutta ja ympäristötehokkuutta
- lisäämällä suunnitelmallisuutta eläinaineksen hankinnassa ja uudistamisessa
- lisäämällä maitotilan taloudellista tulosta risteytysvasikasta saatavan paremman hinnan avulla
- tuottamalla lihanautatiloille risteytysvasikoita ja lihateollisuudelle hyvänlaatuisia ruhoja liharoturisteytyksien avulla
- pienentämällä naudanlihantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä per tuotettu lihakilo
- pienentämällä maidontuotannon kasvihuonekaasupäästöjä
Toinen tilannetta merkittävästi muuttava seikka on sukupuolilajitellun siemenen käyttö. Lajiteltua siementä on nykyisin jatkuvasti saatavilla kilpailukykyiseen hintaan. Lehmävasikan saaminen sukupuolilajiteltua siementä käyttäen juuri halutusta lehmästä lisää valinnan tehoa ja vapauttaa edelleen lehmiä tuottamaan lihantuotantoon tarkoitettuja jälkeläisiä.
Optimoimalla koko maito-lihaketjua voidaan parantaa myös tuotannon ympäristötehokkuutta, sillä kasvihuonekaasujen päästöt ovat todennäköisesti suuremmat eriytyneessä tuotannossa, missä suuri osuus naudanlihasta tuotetaan emolehmistä.
Hyvien toimintatapojensa ja maan parhaan eläinaineksen takia pohjoissavolaiset maitotilat voivat toimia edelläkävijöinä näiden uusien menetelmien käyttöönotossa. On hyvin tarpeellista ja perusteltua saada nämä menetelmät käyttöön.
Tämän hankkeen tavoitteena on lisätä naudanlihantuotannon omavaraisuutta ja tehostaa maitotilojen ja lihanautatilojen sekä maidon- ja lihan- jalostusteollisuuden kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta:
- parantamalla lehmien kestävyyttä, terveyttä ja hedelmällisyyttä sekä maidontuotantoon liittyviä ominaisuuksia ja sitä kautta maitotilojen kannattavuutta
- parantamalla lehmäkohtaista kustannustehokkuutta ja ympäristötehokkuutta
- lisäämällä suunnitelmallisuutta eläinaineksen hankinnassa ja uudistamisessa
- lisäämällä maitotilan taloudellista tulosta risteytysvasikasta saatavan paremman hinnan avulla
- tuottamalla lihanautatiloille risteytysvasikoita ja lihateollisuudelle hyvänlaatuisia ruhoja liharoturisteytyksien avulla
- pienentämällä naudanlihantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä per tuotettu lihakilo
- pienentämällä maidontuotannon kasvihuonekaasupäästöjä
| Tila | Päättynyt |
|---|---|
| Todellinen alku/loppupvm | 21/03/2011 → 31/12/2012 |