Omistajuus, kieli ja kulttuuriperintö – Kansanrunousideologiat Suomen, Karjalan tasavallan ja Viron alueilla

Projektin yksityiskohdat

Kuvaus

Monitieteisessä hankkeessa tarkastellaan kalevalamittaista kansanrunoutta ja Kalevalaa ajankohtaisesta näkökulmasta, joka purkaa kansanrunouteen liittyviä kansallisuuden ja omistajuuden asetelmia. Hankkeessa tuodaan näkyviksi ristiriitaiset valta-asetelmat, jotka ovat sävyttäneet kalevalamittaisen runon vastaanottoa ja käyttöä Suomessa, Karjalan tasavallassa ja Virossa. Omistajuudella tarkoitetaan tässä arvokkaaksi ymmärretyn perinteen ja kulttuuriperinnön nimeämistä tietyn etnisen ryhmän omaisuudeksi. Omaksi tekemisen prosesseissa on kyse valtasuhteista: kenellä on oikeus rakentaa omistajuutta ja kenen ääni jää varjoon? Kuka määrittää omistuksen arvon ja millä ideologisilla traditioilla tällaiset arvot perustellaan?

Tutkimus valottaa kalevalamittaiseen runouteen liittyvien ideologioiden ylirajaista luonnetta: niitä käytetään sekä Suomessa että lähinaapurimaissa kansallisen ja etnisen identiteetin luomiseen yllättävän samalla tavalla. Hankkeen viidessä empiiriseen aineistoon pohjautuvassa osahankkeessa nostetaan esiin ne historialliset ja nykyisyydessä jatkuvat prosessit, joissa kansanrunoutta käytetään poliittisesti tarkoituksenmukaisen appropriaation välineenä. Nämä historialliset kehityskulut ja diskurssimuodot vaikuttavat yhä kansallisen kulttuurin käsitteellistämisen ja kansallisuuteen liittyvän tunneilmaston taustalla.

Hanke nostaa esiin kansallisia kertomuksia kiistäviä näkökulmia ja vahvistaa ääniä, joita kansakuntien rakentamisessa on vaimennettu. Pureudumme historiallisiin jatkumoihin, joissa kansanrunoutta käytetään poliittisesti tarkoituksenmukaisen appropriaation välineenä. Kulttuuriperinnön kriittinen luenta vaatii rohkeutta: se, mitä argumentoidaan ja koetaan syvimmin omaksi, on tämän hankkeen näkökulmasta yhteistä, jaettua ja iäti kiisteltyä kulttuuria.
TilaKäynnissä
Todellinen alku/loppupvm01/01/201731/12/2020

Tieteenalat

  • 6160 Muut humanistiset tieteet
  • Folkloristiikka
  • Etnomusikologia
  • Historia

Tutkimustuotos

  • 5 Artikkeli
  • 1 Kirjan luku tai artikkeli
  • 1 Muu artikkeli
  • 1 Tieteellisen julkaisun arvostelu

Elävät perintömme: Kansallinen me aineettoman kulttuuriperinnön luetteloinnissa

Haapoja-Mäkelä, H., 2020, (Hyväksytty/In press) julkaisussa : Suomen museo.

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinenvertaisarvioitu

Silencing the Other’s Voice? On Cultural appropriation and the Alleged Finnishness of Kalevalaic Runo Singing

Haapoja-Mäkelä, H., 2020, julkaisussa : Ethnologia Fennica. 47, 1, s. 6–32 27 Sivumäärä

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinenvertaisarvioitu

Open access

Kalevalaisuus, kieli-ideologiat ja suomalaisuuden myytit

Tarkka, L., Haapoja-Mäkelä, H. & Stepanova, E., 2019, Eurooppa, Suomi, Kalevala: Mikä mahdollisti Kalevalan?. Piela, U., Hakamies, P. & Hako, P. (toim.). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vuosikerta 98. s. 79–106 28 Sivumäärä (Kalevalaseuran vuosikirja; Vuosikerta 98).

Tutkimustuotos: Artikkeli kirjassa/raportissa/konferenssijulkaisussaKirjan luku tai artikkeliTieteellinenvertaisarvioitu

Aktiviteetit

  • 13 Suullinen esitys
  • 6 Konferensseihin, kursseille ja seminaareihin osallistuminen ja näiden järjestäminen
  • 3 Kutsuesitelmä
  • 1 Konsultointi

Kalevala-seminaari

Heidi Haapoja-Mäkelä (Kutsuttu puhuja)
29 helmikuuta 2020

Aktiviteetti: Puhe- tai esitystyypitKutsuesitelmä

FolkForum 2020: Kenen lauluja laulat? kulttuurisen omimisen käsitteestä ja kansanmusiikista

Heidi Haapoja-Mäkelä (Kutsuttu puhuja)
10 tammikuuta 2020

Aktiviteetti: Puhe- tai esitystyypitKutsuesitelmä

"No such thing as heritage?" – From basic assumptions and constructs to reconceptualizations

Heidi Haapoja-Mäkelä (Puhuja: esitelmän pitäjä)
4 maaliskuuta 20206 maaliskuuta 2020

Aktiviteetti: Tapahtumaan osallistumisen ja tapahtuman järjestämisen tyypitKonferensseihin, kursseille ja seminaareihin osallistuminen ja näiden järjestäminen