Potentiaalisen kaivostoiminnan aluetaloudelliset vaikutukset Kanta-Hämeessä

Kuvaus

"Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset" - hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa Kanta-Hämeen alueelle tulevaisuudessa mahdollisesti perustettavien kaivosten aluetaloudellisesta vaikuttavuudesta. Hankkeen tuloksista hyötyviä sidosryhmiä ovat mm. kaivosyritykset ja niiden alihankkijoina toimivat alueen pkyritykset, Kanta-Hämeen aluesuunnittelijat, kuntien virka- ja luottamushenkilöt sekä alueen asukkaat. Hanke tukee myös Kanta-Hämeen luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelua. Tärkeimmät arvioitavat vaikutukset kohdistuvat elintason, työllisyyden, työ- ja pääomatulojen, kotitalouksien kulutusmenojen, sijaintikunnan verotulojen ja julkisten palveluiden tarjonnan muutoksiin. Myönteinen kehitys perustuu suuressa määrin pk-yritystoiminnan vilkastumiseen. Kanta-Hämeen alue (geologinen Hämeen vyöhyke) on yksi Etelä-Suomen merkittävistä malmigeologisista vyöhykkeistä. Alueella on tehty laajemmassa mittakaavassa malminetsintää ja malmipotentiaalin kartoitusta 1980- luvulta asti. Tärkeimpiä toimijoita ovat olleet Geologian tutkimuskeskus (GTK), Outokumpu Oy, Rautaruukki Oy, Polar Mining, Dragon Mining ja Nortec Minerals Corp. Mm. Someron-Tammelan alueen kulta- ja litium-esiintymät ovat Tammela Mineralsin valtauksessa. GTK on tehnyt malmigeologista kartoitusta koko Kanta-Hämeen alueella vuodesta 2003 lähtien. Tässä tutkimuksessa jalostetaan olemassa oleva malmigeologinen tieto aluetaloudellisten mallinnusten vaatimaan muotoon.

Hanke koostuu kahdesta osakokonaisuudesta, 1) alueen malmityyppien ja –kohteiden mallinnus ja malmivarantojen arviointi sekä 2) potentiaalisten kaivosten aluetaloudellinen vaikuttavuus. Tutkimuskohteiksi on valittu nykyisen tiedon mukaan kolme Kanta-Hämeen potentiaalisinta malmityyppiä ja kohdealuetta: Tammelan-Someron kultavyöhykkeen esiintymät, Tammelan-Someron litiumesiintymät sekä Jokioisten - Forssan - Tammelan (Kedonojankulma-Liesjärvi) porfyyris-epiterminen kupari-kulta malmisysteemi. Malmivarantojen arvioimiseksi tutkimuskohteeksi valittuja esiintymiä verrataan Suomessa tai lähialueella toimiviin tai käynnistysvaiheessa oleviin kaivoksiin ja niiden tunnettuihin malmivarantoihin kaivosprojektien eri vaiheissa. Potentiaalisten kaivosten yli vuosien ulottuva aluetaloudellinen vaikuttavuus lasketaan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitetyllä alueellisella yleisen tasapainon RegFinDyn simulaatiomallilla.

Lopputuloksena on raportti, joka sisältää kuvauksen ja varantoarvion alueen malmiesiintymistä, arvion kyseisten esiintymien varaan mahdollisesti rakennettavien kaivosten aluetaloudellisista vaikutuksista ja lopuksi yhteenvedon hankkeen keskeisistä tuloksista. Tietoa voivat hyödyntää alueen yritykset sekä Kanta-Hämeen alue- ja kuntapäättäjät. Uusi tieto alueen malmipotentiaalista lisää malminetsintäinvestointeja ja taloudellista toimeliaisuutta Kanta-Hämeessä jo ennen kaivosten rakentamista.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa, jolla on vetovastuu hankkeesta.
TilaPäättynyt
Todellinen alku/loppupvm01/01/201631/03/2017