Sosiaalidemokraatit ja työllisyys Ruotsissa ja Suomessa 1975-1998

Projektin yksityiskohdat

Kuvaus

Vuoden 2008 finanssikriisiä seurannut epävarmuus työmarkkinoilla on johtanut teollisuusmaissa eriasteisen kansallismielisyyden kasvuun sekä paineisiin purkaa globaaleja yhteiskuntapoliittisia ja taloudellisia rakenteita. Maailmanlaajuinen työttömyysaste on kohonnut viime vuosina ennätystasolle siitä huolimatta, että vain neljäsosa globaalista työvoimasta työskentelee vakituisissa, ei aina edes kokoaikaisissa työsuhteissa (ILO 2015).

Politiikan ja työllisyyden ylikansalliset yhteydet tulivat ajankohtaisiksi kehittyneissä maissa 1970-luvun puolivälissä, jolloin alkoi toistuvien talous- ja työllisyyskriisien aikakausi. Keynesiläiseen kansallisvaltiokeskeiseen sääntelyyn perustunut toisen maailmansodan jälkeinen hyvinvointivaltioiden kausi ja täystyöllisyyspolitiikka saivat tehdä samaan aikaan tilaa jälkikansalliselle, kilpailuun ja markkinoiden luovaan tuhoon tukeutuneelle globaalille järjestelmälle (Jessop ja Sum 2006; Cerny 2002).

Työväestön poliittisesta ja ammatillisesta järjestäytymisestä syntyneen sosiaalidemokraattisen liikkeen kohtalo on vahvasti sidottu työhön. Teollisuuden rakennemuutos sekä julkisten palvelu- ja sosiaaliturvajärjestelmien joutuminen kriittisen pohdinnan kohteiksi vauhditti työttömyyden kasvua myös sosiaalidemokraattisina hyvinvointivaltioina pidetyissä (Esping-Andersen 1990) palkkatyökeskeisissä Pohjoismaissa (Kettunen 2006a), joissa vaikutusvaltaiset sosiaalidemokraatit pyrkivät edelleen täystyöllisyyteen. (Outinen 2015).

Tässä tilanteessa on paikallaan tutkia Ruotsin ja Suomen sosiaalidemokraattien työllisyyskäsitysten ja -politiikkojen historiallisia jatkuvuuksia ja katkoksia sekä niistä käytyjä kamppailuja ja ylikansallisia yhteyksiä vauhdittuneen globalisaation aikana 1975–1998. Tämä lisää ymmärtämystä työllisyyteen vaikuttaneista merkittävimmistä tekijöistä ja osoittaa vaihtoehtoisten tulevaisuuksien historialliset ratkaisuvaihtoehdot talous- ja työllisyyskriisien oloissa

Tutkittavien politiikkalohkojen rajaamisessa on tutkimuksessa käytetty apuna regulaatioteorian edustajien 1970-luvun puolimaista lähtien hahmottelemia rakenteellisia ja institutionaalisia tekijöitä, jotka ovat olleet olennaisia kapitalismin kehitykselle (Boyer and Saillard 2002). Tältä pohjalta tutkimuksen kohteeksi valikoitui pohjoismaisten sosiaalidemokraattien työllisyyskäsitysten rakentuminen osana heidän strategista päätöksentekoaan ja julkista argumentointiaan suhteessa kansallisiin finanssi-, työllisyys-, teollisuus-, työmarkkina-, raha-, valtionyhtiö-, kilpailu-, integraatio- ja globalisaatiopoliittisiin linjanvetoihin sekä siihen, miten sosiaalidemokraatit ovat perustelleet näihin liittyneitä päätöksiään kansainvälisillä esimerkeillä ja olleet poikkikansallisessa vuorovaikutuksessa.
TilaKäynnissä
Todellinen alku/loppupvm01/06/2016 → …

Tutkimustuotos

From Steering Capitalism to Seeking Market Acceptance: Social Democrats and employment in Finland, 1975–1998

Outinen, S. M., 19 kesäkuuta 2017, julkaisussa : Scandinavian Journal of History. 42, 4, s. 389-413 25 Sivumäärä

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinenvertaisarvioitu

Open access
Tiedosto