The effect of restoration on the epixylic vegetation on decaying wood

Tutkimuksessa on selvitetty lahopuiden päällyskasvillisuutta eteläsuomalaisissa varttuneissa talousmetsissä. Työn tarkoituksena on ollut selvittää, mitkä ovat tulen ja ennallistamishakkuiden vaikutukset nimenomaan lahopuun sammallajistoon ja miten tulta voidaan käyttää hallitusti talousmetsien ennallistamisessa ja monimuotoisuuden lisäämisessä. Tutkimuksen tavoitteena on ollut myös selvittää tarkemmin lahopuun päällyskasvillisuussukkession alkuvaiheita, erityisesti päällyskavillisuuden leviämisen ja kolonisaation tehokkuutta, ja eriasteisten metsänkäsittelyiden vaikutuksia sammalten itiölaskeuman määrään. Hankkeen käytännön tavoitteena on ollut selvittää, miten hyviä työkaluja ennallistamishakkuut ja –kulotukset ovat talousmetsien lahopuun päällyskasviston monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävänä menetelmänä.

Keskeisiä tuloksia, joita on saatu Lammin Evolla sijaitsevien ennallistamiskoealojen itiökeräystutkimuksista, ovat seuraavat: 1) Sammalilla on tärkeä rooli kasvipeitteen palautumisessa kulotuksen jälkeen. 2) Ensimmäisenä kolonisoivat sammalet ovat lähes säännönmukaisesti vain muutaman, tietyn suvun edustajia. 3) Lähinnä tuulen mukana leviävät itiöt ja joissakin tapauksissa myös erilaistuneet, suvuttomasti tuotetut leviäimet, gemmat, ovat tärkeitä kolonisaation onnistumiselle. Lisäksi varsinaisten koealojen ulkopuolella on tehty kokeita sammalten leviämiskyvystä ja on saatu seuraavia tulokset: 1) Sammalilla on eroja kasvualustan suosinnassa liittyen substraatin lajiin, tyyppiin, kaarnan peittävyyteen ja rungon paksuuteen. Lisäksi kasvustot esiintyvät enemmän keskittyneinä kuin mitä olisi odotettavissa satunnaisen esiintymisen tapauksessa. Kunkin lajin tarkempi alueellinen esiintyminen on selvästi yhteydessä lisääntymisjärjestelmään (suvuton, suvullinen), joka vaikuttaa lajin leviämistehoon. 2) Suvuttomasti tuotettujen leviäimien avulla tapahtuva lisääntyminen on erittäin tärkeää populaatioiden säilymisen ja kolonisaation kannalta. Versojen on saavutettava tietty kynnyskoko, jotta lisääntyminen olisi ylipäänsä mahdollista. Alkeisvarsikon kehityksen alkuvaiheet ovat kriittisiä suuren kuolleisuuden takia. 3) Maksasammalella Anastrophyllum hellerianum suoritetut laajat dispersaalikokeet osoittavat selvästi, että, toisin kuin aiemmin uskottiin, suvuttomat leviäimet, gemmat, pystyvät leviämään varsin kauas ja niiden merkitys lajin A. hellerianum dispersaalissa on jopa itiöitä suurempi. Lisäksi kehitettiin regressioon perustuva malli gemmojen ja itiöiden leviämisen kuvaamista varten.