Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon edistäminen

Tässä hankkeessa tarkastellaan luomutuotannon alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia sekä sen eroja tavanomaisen tuotannon vastaaviin vaikutuksiin nykytilanteessa ja vuonna 2020. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa ja levittää uutta tietoa luomun merkityksestä niin taloudelle kuin työllisyydelle. Tämä uusi tieto auttaa sekä tuottajia että yhteiskunnallisia päättäjiä päätöksenteossa ja toimenpiteissä, kun arvioidaan siirtymistä tavanomaisesta tuotannosta kohti luomutuotantoa tai luomun käyttöä. Tässä hankkeessa aluetaloudellisten vaikutusten selvittämiseen käytetään yleisen tasapainon RegFinDyn -aluemallia, joka ottaa monipuolisesti huomioon tuotannon muutosten lisäksi aluetaloudessa tapahtuvat muut muutokset, kuten tuotteiden suhteellisten hintojen muutokset siirryttäessä tavanomaisesta luomutuotantoon. Hankkeen päätoteuttajana on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hankkeen kohteena on koko suomalainen ruoantuotantojärjestelmä ja sen kehittäminen kestävämpään suuntaan. Kohderyhmiä ovat niin tuottajat, elintarvikejalostajat, poliittiset päätöksentekijät ja virkamiehet, asiantuntijaorganisaatiot, järjestöt kuin kuluttajatkin.

Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on selvittää luomutuotannon (peltokasvituotanto, lihantuotanto, maidontuotanto ja puutarhatuotanto) nykyiset aluetaloudelliset vaikutukset kaikissa Suomen maakunnissa sekä koko Suomen tasolla ja vertailla niitä tavanomaisen tuotannon vaikutuksiin. Toisena päätavoiteena on selvittää, mitä vaikutuksia sillä olisi talouteen ja työllisyyteen, jos a) luomutuotannon osuus nousisi kaikissa maakunnissa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä; b) luomutuotannon osuus muuttuisi luomutuottajien arvioiden mukaisesti; c) maakuntiin syntyisi lisää luomua jalostavia elintarvikeyrityksiä. Selvityksen aineisto koostuu erilaisista tilastoista kerätyistä luomutuotannon tiedoista sekä niitä täydentävistä kahdesta lomakekyselystä.

Hankkeen muita osatavoitteita ovat:
lisätä luomutuottajien, kaupan toimijoiden, kuluttajien, asiantuntijaorganisaatioiden ja poliittisten päätöksentekijöiden tietoisuutta luomun asemasta ja merkityksestä sekä maakunnallisella että valtakunnallisella tasolla;
selvittää kuntapäättäjien näkemyksiä luomun käytöstä julkisella sektorilla tällä hetkellä sekä käytön lisäämisen mahdollisuudet tulevaisuudessa;
auttaa toimijoita hahmottamaan luomutuotannon merkitystä osana elinkeinoelämän kehittämistä ja työllisyyden edistämistä;
tuoda esiin keinoja, joilla luomutuottajien, jalostajien ja eri asiakasryhmien välistä yhteistyötä voitaisiin edelleen edistää;
tuottaa käytännönläheisiä toimenpidesuosituksia sekä laajempi loppuraportti kohderyhmien tarpeisiin.