Анализ институционального общения в случае коммуникативной неудачи

Ilona Sammalkorpi

Анализ институционального общения в случае коммуникативной неудачи

Julkaisun otsikon käännös: Institutionaalisen keskustelun analyysi kommunikaation epäonnistumiseen johtavissa tilanteissa

Ilona Sammalkorpi

Tutkimustuotos: Opinnäyte › Pro gradu

Abstrakti

Tutkielma käsittelee työvoimaneuvojan ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta työvoimatoimiston alkuhaastattelussa tilanteissa, joissa tapahtuu kommunikaation epäonnistuminen. Keskustelua ohjaavat institutionaaliset käytännöt ja sitä voidaan pitää kulttuurien välisenä, sillä asiakas on venäläinen maahanmuuttaja ja yhteisenä kielenä on venäjä.

Aineistossani osapuolten välinen erimielisyys tai vastakkainasettelu on tavallista korostuneempaa. Tutkielmasta käy ilmi, että kommunikaation epäonnistumisen keskeinen syy on erimielisyys asiakkaan asemasta ja oikeuksista työttömänä työnhakijana. Kommunikaatio-ongelmien syntyyn vaikuttavat erilaiset kieleen, osapuolten henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja keskustelutilanteeseen liittyvät tekijät.

Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalisten roolien muodostumista. Käy ilmi, että asiakas toimii henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaan ohittaen työvoimaneuvojaa päätöksenteossa sitovat säännöt. Valitut kommunikaatiokeinot, mm. keskustelun pitkittäminen kieltäytymällä ymmärtämästä, vievät keskustelua epämuodolliseen suuntaan ja nostavat esiin luonnolliset henkilöt institutionaalisten roolien takaa. Käyttäytymisen taustalla saattaa olla erilainen käsitys institutionaalisen keskustelun tavasta, mikä tarkasteltavassa tilanteessa johtaa kulttuurisen normin rikkomiseen. Työvoimaneuvoja puolestaan esiintyy instituution edustajana, mutta myös hän on epäjohdonmukainen suhteessa institutionaalisen keskustelun käytäntöihin, mikä ei tue yhteisymmärryksen muodostumista.

Yhteenvedoksi voidaan sanoa, että osapuolilla on erilainen käsitys tapaamisen luonteesta ja päämääristä. Valitut kommunikaatiokeinot eivät kohtaa ja keskustelu muuttuu arvaamattomaksi, mikä rikkoo institutionaalisen keskustelun kaavamaista kulkua. Keskustelua hankaloittaa käytännöllisten venäjänkielisten työvoimatoimiston erikoisterminologiaa vastaavien termien puuttuminen.

Julkaisun otsikon käännös	Institutionaalisen keskustelun analyysi kommunikaation epäonnistumiseen johtavissa tilanteissa
Alkuperäiskieli	venäjä
Tila	Julkaistu - 2006
Julkaistu ulkoisesti	Kyllä
OKM-julkaisutyyppi	G2 Pro gradu, diplomityö, ylempi amk-opinnäytetyö

Pääsy asiakirjaan

http://www.helsinki.fi/venaja/opiskelu/maisterit.htm

Siteeraa tätä

@mastersthesis{edc1700f656d476da3b4c585203b5dc8,

title = "Анализ институционального общения в случае коммуникативной неудачи",

abstract = "Tutkielma k{\"a}sittelee ty{\"o}voimaneuvojan ja asiakkaan v{\"a}list{\"a} vuorovaikutusta ty{\"o}voimatoimiston alkuhaastattelussa tilanteissa, joissa tapahtuu kommunikaation ep{\"a}onnistuminen. Keskustelua ohjaavat institutionaaliset k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}t ja sit{\"a} voidaan pit{\"a}{\"a} kulttuurien v{\"a}lisen{\"a}, sill{\"a} asiakas on ven{\"a}l{\"a}inen maahanmuuttaja ja yhteisen{\"a} kielen{\"a} on ven{\"a}j{\"a}. Aineistossani osapuolten v{\"a}linen erimielisyys tai vastakkainasettelu on tavallista korostuneempaa. Tutkielmasta k{\"a}y ilmi, ett{\"a} kommunikaation ep{\"a}onnistumisen keskeinen syy on erimielisyys asiakkaan asemasta ja oikeuksista ty{\"o}tt{\"o}m{\"a}n{\"a} ty{\"o}nhakijana. Kommunikaatio-ongelmien syntyyn vaikuttavat erilaiset kieleen, osapuolten henkil{\"o}kohtaisiin ominaisuuksiin ja keskustelutilanteeseen liittyv{\"a}t tekij{\"a}t. Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalisten roolien muodostumista. K{\"a}y ilmi, ett{\"a} asiakas toimii henkil{\"o}kohtaisten tavoitteidensa mukaan ohittaen ty{\"o}voimaneuvojaa p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteossa sitovat s{\"a}{\"a}nn{\"o}t. Valitut kommunikaatiokeinot, mm. keskustelun pitkitt{\"a}minen kielt{\"a}ytym{\"a}ll{\"a} ymm{\"a}rt{\"a}m{\"a}st{\"a}, viev{\"a}t keskustelua ep{\"a}muodolliseen suuntaan ja nostavat esiin luonnolliset henkil{\"o}t institutionaalisten roolien takaa. K{\"a}ytt{\"a}ytymisen taustalla saattaa olla erilainen k{\"a}sitys institutionaalisen keskustelun tavasta, mik{\"a} tarkasteltavassa tilanteessa johtaa kulttuurisen normin rikkomiseen. Ty{\"o}voimaneuvoja puolestaan esiintyy instituution edustajana, mutta my{\"o}s h{\"a}n on ep{\"a}johdonmukainen suhteessa institutionaalisen keskustelun k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}ihin, mik{\"a} ei tue yhteisymm{\"a}rryksen muodostumista. Yhteenvedoksi voidaan sanoa, ett{\"a} osapuolilla on erilainen k{\"a}sitys tapaamisen luonteesta ja p{\"a}{\"a}m{\"a}{\"a}rist{\"a}. Valitut kommunikaatiokeinot eiv{\"a}t kohtaa ja keskustelu muuttuu arvaamattomaksi, mik{\"a} rikkoo institutionaalisen keskustelun kaavamaista kulkua. Keskustelua hankaloittaa k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}llisten ven{\"a}j{\"a}nkielisten ty{\"o}voimatoimiston erikoisterminologiaa vastaavien termien puuttuminen. ",

author = "Ilona Sammalkorpi",

year = "2006",

language = "ryska",

}

TY - THES

T1 - Анализ институционального общения в случае коммуникативной неудачи

AU - Sammalkorpi, Ilona

PY - 2006

Y1 - 2006

N2 - Tutkielma käsittelee työvoimaneuvojan ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta työvoimatoimiston alkuhaastattelussa tilanteissa, joissa tapahtuu kommunikaation epäonnistuminen. Keskustelua ohjaavat institutionaaliset käytännöt ja sitä voidaan pitää kulttuurien välisenä, sillä asiakas on venäläinen maahanmuuttaja ja yhteisenä kielenä on venäjä. Aineistossani osapuolten välinen erimielisyys tai vastakkainasettelu on tavallista korostuneempaa. Tutkielmasta käy ilmi, että kommunikaation epäonnistumisen keskeinen syy on erimielisyys asiakkaan asemasta ja oikeuksista työttömänä työnhakijana. Kommunikaatio-ongelmien syntyyn vaikuttavat erilaiset kieleen, osapuolten henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja keskustelutilanteeseen liittyvät tekijät. Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalisten roolien muodostumista. Käy ilmi, että asiakas toimii henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaan ohittaen työvoimaneuvojaa päätöksenteossa sitovat säännöt. Valitut kommunikaatiokeinot, mm. keskustelun pitkittäminen kieltäytymällä ymmärtämästä, vievät keskustelua epämuodolliseen suuntaan ja nostavat esiin luonnolliset henkilöt institutionaalisten roolien takaa. Käyttäytymisen taustalla saattaa olla erilainen käsitys institutionaalisen keskustelun tavasta, mikä tarkasteltavassa tilanteessa johtaa kulttuurisen normin rikkomiseen. Työvoimaneuvoja puolestaan esiintyy instituution edustajana, mutta myös hän on epäjohdonmukainen suhteessa institutionaalisen keskustelun käytäntöihin, mikä ei tue yhteisymmärryksen muodostumista. Yhteenvedoksi voidaan sanoa, että osapuolilla on erilainen käsitys tapaamisen luonteesta ja päämääristä. Valitut kommunikaatiokeinot eivät kohtaa ja keskustelu muuttuu arvaamattomaksi, mikä rikkoo institutionaalisen keskustelun kaavamaista kulkua. Keskustelua hankaloittaa käytännöllisten venäjänkielisten työvoimatoimiston erikoisterminologiaa vastaavien termien puuttuminen.

AB - Tutkielma käsittelee työvoimaneuvojan ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta työvoimatoimiston alkuhaastattelussa tilanteissa, joissa tapahtuu kommunikaation epäonnistuminen. Keskustelua ohjaavat institutionaaliset käytännöt ja sitä voidaan pitää kulttuurien välisenä, sillä asiakas on venäläinen maahanmuuttaja ja yhteisenä kielenä on venäjä. Aineistossani osapuolten välinen erimielisyys tai vastakkainasettelu on tavallista korostuneempaa. Tutkielmasta käy ilmi, että kommunikaation epäonnistumisen keskeinen syy on erimielisyys asiakkaan asemasta ja oikeuksista työttömänä työnhakijana. Kommunikaatio-ongelmien syntyyn vaikuttavat erilaiset kieleen, osapuolten henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja keskustelutilanteeseen liittyvät tekijät. Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalisten roolien muodostumista. Käy ilmi, että asiakas toimii henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaan ohittaen työvoimaneuvojaa päätöksenteossa sitovat säännöt. Valitut kommunikaatiokeinot, mm. keskustelun pitkittäminen kieltäytymällä ymmärtämästä, vievät keskustelua epämuodolliseen suuntaan ja nostavat esiin luonnolliset henkilöt institutionaalisten roolien takaa. Käyttäytymisen taustalla saattaa olla erilainen käsitys institutionaalisen keskustelun tavasta, mikä tarkasteltavassa tilanteessa johtaa kulttuurisen normin rikkomiseen. Työvoimaneuvoja puolestaan esiintyy instituution edustajana, mutta myös hän on epäjohdonmukainen suhteessa institutionaalisen keskustelun käytäntöihin, mikä ei tue yhteisymmärryksen muodostumista. Yhteenvedoksi voidaan sanoa, että osapuolilla on erilainen käsitys tapaamisen luonteesta ja päämääristä. Valitut kommunikaatiokeinot eivät kohtaa ja keskustelu muuttuu arvaamattomaksi, mikä rikkoo institutionaalisen keskustelun kaavamaista kulkua. Keskustelua hankaloittaa käytännöllisten venäjänkielisten työvoimatoimiston erikoisterminologiaa vastaavien termien puuttuminen.

M3 - Magisteruppsats

ER -