ADHD perheessä: Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus

    Tutkimustuotos: OpinnäyteVäitöskirja

    Kuvaus

    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja kuvata ADHD-oireisten henkilöi-den elämäntilannetta sekä kokemuksia eri hallintokuntien tukimuodoista ja opetus-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöstä. Tutkimuksen kyselyai-neisto on kerätty vuosina 2012–2014 netnografiaa hyödyntäen sosiaalisen median sovelluksesta, valtakunnallisesta ADHD-vertaistukiryhmästä. Aineistoa on täydennetty kohdennetuilla haastatteluilla.
    Tutkimuksen keskeinen analyysiyksikkö on perhe (N = 208), johon voi kuulua yksi tai useampi – joko diagnosoitu tai ADHD-oireinen perheenjä-sen. Tämä valinta liittyy ilmiön luonteeseen: ADHD ei ole pelkästään yksilön ongelma, vaan se koskee yleensä tavalla tai toisella koko perhettä. ADHD-ilmiöön liittyy ylisukupolvisuutta ja siten eräiden tämän aineiston perheiden kokemusten aikajänne kattaa jopa kuusi vuosikymmentä, vaik-kakin ilmiötä on kutsuttu eri tavoin eri aikoina.
    Vaikka tarjolla olevat tukimuodot ovat lisääntyneet ja täsmentyneet vuosikymmenien aikana, tutkimuksen perheet kuvaavat hallintokuntien palvelujärjestelmiä byrokraattisiksi, pirstaleisiksi ja alueellisesti eriyty-neiksi. ADHD-oireiset henkilöt, joilla on merkittäviä toimintakyvyn ale-nemia, eivät pysty hakeutumaan tarvitsemiensa tukitoimien piiriin, eivät-kä aina kykene odottamaan tilanteen heikkenemättä pitkiä ajanjaksoja palveluja saadakseen. Myös hallintokuntien välisessä yhteistyössä näh-dään merkittävästi parantamisen varaa: aineistossa kolme viidestä per-heestä kuvaa, ettei ylisektorinen yhteistyö toteudu lain edellyttämillä ta-voilla.
    Perheiden vaikeasta tilanteesta kertoo se, että aineiston joka kolman-nessa perheessä on joko syrjäytynyt tai syrjäytymässä oleva ADHD-oireinen henkilö. Syrjäytymiskehitykseen on vaikuttanut peruskoulun jälkeisen koulutuksen puute, heikko työllistyminen sekä ADHD-oireiden ja mahdollisten liitännäishäiriöiden yhteisesiintyminen. Syrjäytyminen on tapahtunut pitkällä aikavälillä, eikä se ole henkilön tietoinen tai vapaaeh-toinen valinta. Syrjäytymisen kehältä koetaan olevan mahdoton päästä omin voimin pois. Perhetyyppien tarkastelun perusteella sosiodemografi-set tekijät, etenkin koulutuspääoma ja viimeisin tieto myös ADHD:sta ja sen myötä perheensisäiset tukitoimet toimivat suojaavina tekijöinä. Siten korkeakoulutetuilla perheillä näyttäisi olevan paremmat mahdollisuudet selviytyä ADHD-vaikeuksien kanssa suomalaisessa yhteiskunnassa.
    Alkuperäiskielisuomi
    JulkaisupaikkaHelsinki
    Kustantaja
    Painoksen ISBN978-951-51-2114-1
    Sähköinen ISBN978-951-51-2115-8
    TilaJulkaistu - 1 toukokuuta 2016
    OKM-julkaisutyyppiG4 Tohtorinväitöskirja (monografia)

    Tieteenalat

    • 516 Kasvatustieteet
    • ADHD
    • perhe
    • netnografia
    • palvelujärjestelmä
    • syrjäytyminen

    Lainaa tätä

    @phdthesis{829d0c74c80144ab9826095a21ce68a8,
    title = "ADHD perheess{\"a}: Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus",
    abstract = "Tutkimuksen tavoitteena on selvitt{\"a}{\"a} ja kuvata ADHD-oireisten henkil{\"o}i-den el{\"a}m{\"a}ntilannetta sek{\"a} kokemuksia eri hallintokuntien tukimuodoista ja opetus-, sosiaali- ja terveystoimen yhteisty{\"o}st{\"a}. Tutkimuksen kyselyai-neisto on ker{\"a}tty vuosina 2012–2014 netnografiaa hy{\"o}dynt{\"a}en sosiaalisen median sovelluksesta, valtakunnallisesta ADHD-vertaistukiryhm{\"a}st{\"a}. Aineistoa on t{\"a}ydennetty kohdennetuilla haastatteluilla. Tutkimuksen keskeinen analyysiyksikk{\"o} on perhe (N = 208), johon voi kuulua yksi tai useampi – joko diagnosoitu tai ADHD-oireinen perheenj{\"a}-sen. T{\"a}m{\"a} valinta liittyy ilmi{\"o}n luonteeseen: ADHD ei ole pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n yksil{\"o}n ongelma, vaan se koskee yleens{\"a} tavalla tai toisella koko perhett{\"a}. ADHD-ilmi{\"o}{\"o}n liittyy ylisukupolvisuutta ja siten er{\"a}iden t{\"a}m{\"a}n aineiston perheiden kokemusten aikaj{\"a}nne kattaa jopa kuusi vuosikymment{\"a}, vaik-kakin ilmi{\"o}t{\"a} on kutsuttu eri tavoin eri aikoina.Vaikka tarjolla olevat tukimuodot ovat lis{\"a}{\"a}ntyneet ja t{\"a}smentyneet vuosikymmenien aikana, tutkimuksen perheet kuvaavat hallintokuntien palveluj{\"a}rjestelmi{\"a} byrokraattisiksi, pirstaleisiksi ja alueellisesti eriyty-neiksi. ADHD-oireiset henkil{\"o}t, joilla on merkitt{\"a}vi{\"a} toimintakyvyn ale-nemia, eiv{\"a}t pysty hakeutumaan tarvitsemiensa tukitoimien piiriin, eiv{\"a}t-k{\"a} aina kykene odottamaan tilanteen heikkenem{\"a}tt{\"a} pitki{\"a} ajanjaksoja palveluja saadakseen. My{\"o}s hallintokuntien v{\"a}lisess{\"a} yhteisty{\"o}ss{\"a} n{\"a}h-d{\"a}{\"a}n merkitt{\"a}v{\"a}sti parantamisen varaa: aineistossa kolme viidest{\"a} per-heest{\"a} kuvaa, ettei ylisektorinen yhteisty{\"o} toteudu lain edellytt{\"a}mill{\"a} ta-voilla.Perheiden vaikeasta tilanteesta kertoo se, ett{\"a} aineiston joka kolman-nessa perheess{\"a} on joko syrj{\"a}ytynyt tai syrj{\"a}ytym{\"a}ss{\"a} oleva ADHD-oireinen henkil{\"o}. Syrj{\"a}ytymiskehitykseen on vaikuttanut peruskoulun j{\"a}lkeisen koulutuksen puute, heikko ty{\"o}llistyminen sek{\"a} ADHD-oireiden ja mahdollisten liit{\"a}nn{\"a}ish{\"a}iri{\"o}iden yhteisesiintyminen. Syrj{\"a}ytyminen on tapahtunut pitk{\"a}ll{\"a} aikav{\"a}lill{\"a}, eik{\"a} se ole henkil{\"o}n tietoinen tai vapaaeh-toinen valinta. Syrj{\"a}ytymisen keh{\"a}lt{\"a} koetaan olevan mahdoton p{\"a}{\"a}st{\"a} omin voimin pois. Perhetyyppien tarkastelun perusteella sosiodemografi-set tekij{\"a}t, etenkin koulutusp{\"a}{\"a}oma ja viimeisin tieto my{\"o}s ADHD:sta ja sen my{\"o}t{\"a} perheensis{\"a}iset tukitoimet toimivat suojaavina tekij{\"o}in{\"a}. Siten korkeakoulutetuilla perheill{\"a} n{\"a}ytt{\"a}isi olevan paremmat mahdollisuudet selviyty{\"a} ADHD-vaikeuksien kanssa suomalaisessa yhteiskunnassa.",
    keywords = "516 Kasvatustieteet, ADHD, perhe, netnografia, palveluj{\"a}rjestelm{\"a}, syrj{\"a}ytyminen",
    author = "Sandberg, {Erja Kyllikki}",
    year = "2016",
    month = "5",
    day = "1",
    language = "suomi",
    isbn = "978-951-51-2114-1",
    series = "Tutkimuksia / Helsingin yliopisto, k{\"a}ytt{\"a}ytymistieteellinen tiedekunta, opettajankoulutuslaitos",
    publisher = "Helsingin yliopisto",
    number = "393",
    address = "Suomi",

    }

    ADHD perheessä : Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus. / Sandberg, Erja Kyllikki.

    Helsinki : Helsingin yliopisto, 2016. 277 s.

    Tutkimustuotos: OpinnäyteVäitöskirja

    TY - THES

    T1 - ADHD perheessä

    T2 - Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus

    AU - Sandberg, Erja Kyllikki

    PY - 2016/5/1

    Y1 - 2016/5/1

    N2 - Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja kuvata ADHD-oireisten henkilöi-den elämäntilannetta sekä kokemuksia eri hallintokuntien tukimuodoista ja opetus-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöstä. Tutkimuksen kyselyai-neisto on kerätty vuosina 2012–2014 netnografiaa hyödyntäen sosiaalisen median sovelluksesta, valtakunnallisesta ADHD-vertaistukiryhmästä. Aineistoa on täydennetty kohdennetuilla haastatteluilla. Tutkimuksen keskeinen analyysiyksikkö on perhe (N = 208), johon voi kuulua yksi tai useampi – joko diagnosoitu tai ADHD-oireinen perheenjä-sen. Tämä valinta liittyy ilmiön luonteeseen: ADHD ei ole pelkästään yksilön ongelma, vaan se koskee yleensä tavalla tai toisella koko perhettä. ADHD-ilmiöön liittyy ylisukupolvisuutta ja siten eräiden tämän aineiston perheiden kokemusten aikajänne kattaa jopa kuusi vuosikymmentä, vaik-kakin ilmiötä on kutsuttu eri tavoin eri aikoina.Vaikka tarjolla olevat tukimuodot ovat lisääntyneet ja täsmentyneet vuosikymmenien aikana, tutkimuksen perheet kuvaavat hallintokuntien palvelujärjestelmiä byrokraattisiksi, pirstaleisiksi ja alueellisesti eriyty-neiksi. ADHD-oireiset henkilöt, joilla on merkittäviä toimintakyvyn ale-nemia, eivät pysty hakeutumaan tarvitsemiensa tukitoimien piiriin, eivät-kä aina kykene odottamaan tilanteen heikkenemättä pitkiä ajanjaksoja palveluja saadakseen. Myös hallintokuntien välisessä yhteistyössä näh-dään merkittävästi parantamisen varaa: aineistossa kolme viidestä per-heestä kuvaa, ettei ylisektorinen yhteistyö toteudu lain edellyttämillä ta-voilla.Perheiden vaikeasta tilanteesta kertoo se, että aineiston joka kolman-nessa perheessä on joko syrjäytynyt tai syrjäytymässä oleva ADHD-oireinen henkilö. Syrjäytymiskehitykseen on vaikuttanut peruskoulun jälkeisen koulutuksen puute, heikko työllistyminen sekä ADHD-oireiden ja mahdollisten liitännäishäiriöiden yhteisesiintyminen. Syrjäytyminen on tapahtunut pitkällä aikavälillä, eikä se ole henkilön tietoinen tai vapaaeh-toinen valinta. Syrjäytymisen kehältä koetaan olevan mahdoton päästä omin voimin pois. Perhetyyppien tarkastelun perusteella sosiodemografi-set tekijät, etenkin koulutuspääoma ja viimeisin tieto myös ADHD:sta ja sen myötä perheensisäiset tukitoimet toimivat suojaavina tekijöinä. Siten korkeakoulutetuilla perheillä näyttäisi olevan paremmat mahdollisuudet selviytyä ADHD-vaikeuksien kanssa suomalaisessa yhteiskunnassa.

    AB - Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja kuvata ADHD-oireisten henkilöi-den elämäntilannetta sekä kokemuksia eri hallintokuntien tukimuodoista ja opetus-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöstä. Tutkimuksen kyselyai-neisto on kerätty vuosina 2012–2014 netnografiaa hyödyntäen sosiaalisen median sovelluksesta, valtakunnallisesta ADHD-vertaistukiryhmästä. Aineistoa on täydennetty kohdennetuilla haastatteluilla. Tutkimuksen keskeinen analyysiyksikkö on perhe (N = 208), johon voi kuulua yksi tai useampi – joko diagnosoitu tai ADHD-oireinen perheenjä-sen. Tämä valinta liittyy ilmiön luonteeseen: ADHD ei ole pelkästään yksilön ongelma, vaan se koskee yleensä tavalla tai toisella koko perhettä. ADHD-ilmiöön liittyy ylisukupolvisuutta ja siten eräiden tämän aineiston perheiden kokemusten aikajänne kattaa jopa kuusi vuosikymmentä, vaik-kakin ilmiötä on kutsuttu eri tavoin eri aikoina.Vaikka tarjolla olevat tukimuodot ovat lisääntyneet ja täsmentyneet vuosikymmenien aikana, tutkimuksen perheet kuvaavat hallintokuntien palvelujärjestelmiä byrokraattisiksi, pirstaleisiksi ja alueellisesti eriyty-neiksi. ADHD-oireiset henkilöt, joilla on merkittäviä toimintakyvyn ale-nemia, eivät pysty hakeutumaan tarvitsemiensa tukitoimien piiriin, eivät-kä aina kykene odottamaan tilanteen heikkenemättä pitkiä ajanjaksoja palveluja saadakseen. Myös hallintokuntien välisessä yhteistyössä näh-dään merkittävästi parantamisen varaa: aineistossa kolme viidestä per-heestä kuvaa, ettei ylisektorinen yhteistyö toteudu lain edellyttämillä ta-voilla.Perheiden vaikeasta tilanteesta kertoo se, että aineiston joka kolman-nessa perheessä on joko syrjäytynyt tai syrjäytymässä oleva ADHD-oireinen henkilö. Syrjäytymiskehitykseen on vaikuttanut peruskoulun jälkeisen koulutuksen puute, heikko työllistyminen sekä ADHD-oireiden ja mahdollisten liitännäishäiriöiden yhteisesiintyminen. Syrjäytyminen on tapahtunut pitkällä aikavälillä, eikä se ole henkilön tietoinen tai vapaaeh-toinen valinta. Syrjäytymisen kehältä koetaan olevan mahdoton päästä omin voimin pois. Perhetyyppien tarkastelun perusteella sosiodemografi-set tekijät, etenkin koulutuspääoma ja viimeisin tieto myös ADHD:sta ja sen myötä perheensisäiset tukitoimet toimivat suojaavina tekijöinä. Siten korkeakoulutetuilla perheillä näyttäisi olevan paremmat mahdollisuudet selviytyä ADHD-vaikeuksien kanssa suomalaisessa yhteiskunnassa.

    KW - 516 Kasvatustieteet

    KW - ADHD

    KW - perhe

    KW - netnografia

    KW - palvelujärjestelmä

    KW - syrjäytyminen

    M3 - Väitöskirja

    SN - 978-951-51-2114-1

    T3 - Tutkimuksia / Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, opettajankoulutuslaitos

    PB - Helsingin yliopisto

    CY - Helsinki

    ER -

    Sandberg EK. ADHD perheessä: Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2016. 277 s. (Tutkimuksia / Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, opettajankoulutuslaitos ; 393).