ADHD perheessä: Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus

Erja Kyllikki Sandberg

    Tutkimustuotos: OpinnäyteVäitöskirjaMonografia

    Abstrakti

    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja kuvata ADHD-oireisten henkilöi-den elämäntilannetta sekä kokemuksia eri hallintokuntien tukimuodoista ja opetus-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöstä. Tutkimuksen kyselyai-neisto on kerätty vuosina 2012–2014 netnografiaa hyödyntäen sosiaalisen median sovelluksesta, valtakunnallisesta ADHD-vertaistukiryhmästä. Aineistoa on täydennetty kohdennetuilla haastatteluilla.
    Tutkimuksen keskeinen analyysiyksikkö on perhe (N = 208), johon voi kuulua yksi tai useampi – joko diagnosoitu tai ADHD-oireinen perheenjä-sen. Tämä valinta liittyy ilmiön luonteeseen: ADHD ei ole pelkästään yksilön ongelma, vaan se koskee yleensä tavalla tai toisella koko perhettä. ADHD-ilmiöön liittyy ylisukupolvisuutta ja siten eräiden tämän aineiston perheiden kokemusten aikajänne kattaa jopa kuusi vuosikymmentä, vaik-kakin ilmiötä on kutsuttu eri tavoin eri aikoina.
    Vaikka tarjolla olevat tukimuodot ovat lisääntyneet ja täsmentyneet vuosikymmenien aikana, tutkimuksen perheet kuvaavat hallintokuntien palvelujärjestelmiä byrokraattisiksi, pirstaleisiksi ja alueellisesti eriyty-neiksi. ADHD-oireiset henkilöt, joilla on merkittäviä toimintakyvyn ale-nemia, eivät pysty hakeutumaan tarvitsemiensa tukitoimien piiriin, eivät-kä aina kykene odottamaan tilanteen heikkenemättä pitkiä ajanjaksoja palveluja saadakseen. Myös hallintokuntien välisessä yhteistyössä näh-dään merkittävästi parantamisen varaa: aineistossa kolme viidestä per-heestä kuvaa, ettei ylisektorinen yhteistyö toteudu lain edellyttämillä ta-voilla.
    Perheiden vaikeasta tilanteesta kertoo se, että aineiston joka kolman-nessa perheessä on joko syrjäytynyt tai syrjäytymässä oleva ADHD-oireinen henkilö. Syrjäytymiskehitykseen on vaikuttanut peruskoulun jälkeisen koulutuksen puute, heikko työllistyminen sekä ADHD-oireiden ja mahdollisten liitännäishäiriöiden yhteisesiintyminen. Syrjäytyminen on tapahtunut pitkällä aikavälillä, eikä se ole henkilön tietoinen tai vapaaeh-toinen valinta. Syrjäytymisen kehältä koetaan olevan mahdoton päästä omin voimin pois. Perhetyyppien tarkastelun perusteella sosiodemografi-set tekijät, etenkin koulutuspääoma ja viimeisin tieto myös ADHD:sta ja sen myötä perheensisäiset tukitoimet toimivat suojaavina tekijöinä. Siten korkeakoulutetuilla perheillä näyttäisi olevan paremmat mahdollisuudet selviytyä ADHD-vaikeuksien kanssa suomalaisessa yhteiskunnassa.
    Alkuperäiskielisuomi
    JulkaisupaikkaHelsinki
    Kustantaja
    Painoksen ISBN978-951-51-2114-1
    Sähköinen ISBN978-951-51-2115-8
    TilaJulkaistu - 1 toukokuuta 2016
    OKM-julkaisutyyppiG4 Tohtorinväitöskirja (monografia)

    Lisätietoja väitöskirjasta

    Monitieteinen tutkimus ADHD-oireisen henkilön tukitoimista perheessä.

    Tieteenalat

    • 516 Kasvatustieteet
    • ADHD
    • perhe
    • netnografia
    • palvelujärjestelmä
    • syrjäytyminen

    Siteeraa tätä