Abstrakti
Aivovammapotilaita kohdataan kaikissa terveydenhuollon yksiköissä. Suurin osa aivovammoista on lieviä, ja niiden toipumisennuste on hyvä, jolloin keskeisintä on asiallisen, rohkaisevan, näyttöön perustuvan tiedon antaminen heti ensimmäisen terveydenhuollon kontaktin yhteydessä. Kaikkien aivovammojen yhteydessä hoidon ja seurannan tarve on yksilöllistä ja vaihtelee akuutin vaiheen hengen pelastavista toimenpiteistä pitkäaikaiseen, moniammatilliseen kuntoutukseen. Päivystävän kliinikon perusosaamiseen kuuluvat tapaturman tai vamman tilannetietojen, oireiden ja erityisesti muistiaukon sekä tajuttomuuden keston tarkka arvioiminen ja kirjaaminen. Keskivaikeiden ja vaikeiden aivovammojen seuranta ja kuntoutustarpeen arviointi tulee toteuttaa keskitetysti aivovammoihin erikoistuneissa neurologisissa yksiköissä. Lisäksi tulisi tunnistaa ne lievän aivovamman saaneet, joiden oirekuva uhkaa pitkittyä, ja ohjata heidätkin erikoissairaanhoidon arvioon.
Alkuperäiskieli | suomi |
---|---|
Lehti | Duodecim |
Vuosikerta | 140 |
Numero | 3 |
Sivut | 223-229 |
Sivumäärä | 7 |
ISSN | 0012-7183 |
Tila | Julkaistu - 2024 |
OKM-julkaisutyyppi | A2 Katsausartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä |
Lisätietoja
Vertaisarvioitu.Tieteenalat
- 3112 Neurotieteet
- 3124 Neurologia ja psykiatria