Alustaperustainen hallinta aluekehittämisessä – case japanilainen kotiseutulahjoitusjärjestelmä

Tutkimustuotos: KonferenssimateriaalitKonferenssiabstrakti

Kuvaus

Miten digitaalisilla alustoilla tapahtuva hallinta muuttaa sosio-spatiaalisia suhteita sekä tuottaa uudenlaista tilallisuutta (spatiality), liikkuvuutta (mobility) ja paikallisuutta (locality) aluekehittämiseen? Tutkimuksemme tarkastelee aluekehittämisen hallintaa valtakunnan laajuisella digitaalisella alustalla. Kohteena on japanilainen furusato noozei -järjestelmä, josta on käytetty suomennosta kotiseutulahjoitusjärjestelmä.

Vuonna 2008 perustettu Furusato noozei on Japanissa tunnettu ja kasvava toimijaverkosto, jossa tehtyjen lahjoitusten kokonaisarvo oli vuonna 2018 noin 4 Mrd euroa. Järjestelmän kautta kansalaiset voivat tehdä vapaaehtoisen rahalahjoituksen asuinkuntansa ulkopuoliselle kunnalle tai prefektuurille. Näin kansalaiset voivat suoraan osallistua kuntien elinvoimapolitiikkaan. Lahjoittaja saa vastalahjan, ja lahjoitussumman voi vähentää verotuksessa. Japanissa keskustellaan julkisuudessa vilkkaasti järjestelmän merkityksestä ja vaiku­tuksesta syrjäisempien alueiden kehitykseen.

Uuden hallinnan (new governance) paradigmassa korostuu monitoimijaisuuden, kumppanuuksien ja inno­vaa­tioiden hallinta. Nykyisissä aluekehittämisen järjestelmissä on tavoiteltu uutta luovaa dynamiikkaa, mutta esi­mer­kiksi ohjelmaperusteinen aluekehittäminen perustuu hierarkkiseen ja monimutkaiseen ohjauk­seen. Digi­taa­liset alustat luovat uudenlaista tilaa yritysten, kansalaisten ja yhteisöjen vuorovaikutukselle ja innovatii­visuuden suuntaamiselle yleishyödyllisiin päämääriin. Monitoimijaiset digitaaliset kehittämisalustat edus­tavat hallinnan paradigma­keskus­telussa uusinta (new new governance) kerrostumaa.

Havaintojemme mukaan juuri järjestelmän digitalisoituminen vuodesta 2012 lähtien on ollut keskeinen tekijä kotiseutulahjoitusjärjestelmän kasvun ja vaikuttavuuden kannalta. Furusato noozei on harvinainen esi­merkki kasvavasta julkisen hallinnon piiriin asettuvasta aluekehittämisen järjestelmästä, jossa valtio, kunnat, yritykset ja kansalaiset toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa.
Alkuperäiskielisuomi
Sivut32–33
Sivumäärä2
TilaJulkaistu - 2019
OKM-julkaisutyyppiEi sovellu
TapahtumaMaantieteen päivät 2019 - Vaasan yliopisto, Vaasa
Kesto: 24 lokakuuta 201925 lokakuuta 2019

Konferenssi

KonferenssiMaantieteen päivät 2019
KaupunkiVaasa
Ajanjakso24/10/201925/10/2019

Tieteenalat

  • 519 Yhteiskuntamaantiede, talousmaantiede

Lainaa tätä

@conference{83eb5bfeedbe4eaab06eee65a4e000cc,
title = "Alustaperustainen hallinta aluekehitt{\"a}misess{\"a} – case japanilainen kotiseutulahjoitusj{\"a}rjestelm{\"a}",
abstract = "Miten digitaalisilla alustoilla tapahtuva hallinta muuttaa sosio-spatiaalisia suhteita sek{\"a} tuottaa uudenlaista tilallisuutta (spatiality), liikkuvuutta (mobility) ja paikallisuutta (locality) aluekehitt{\"a}miseen? Tutkimuksemme tarkastelee aluekehitt{\"a}misen hallintaa valtakunnan laajuisella digitaalisella alustalla. Kohteena on japanilainen furusato noozei -j{\"a}rjestelm{\"a}, josta on k{\"a}ytetty suomennosta kotiseutulahjoitusj{\"a}rjestelm{\"a}.Vuonna 2008 perustettu Furusato noozei on Japanissa tunnettu ja kasvava toimijaverkosto, jossa tehtyjen lahjoitusten kokonaisarvo oli vuonna 2018 noin 4 Mrd euroa. J{\"a}rjestelm{\"a}n kautta kansalaiset voivat tehd{\"a} vapaaehtoisen rahalahjoituksen asuinkuntansa ulkopuoliselle kunnalle tai prefektuurille. N{\"a}in kansalaiset voivat suoraan osallistua kuntien elinvoimapolitiikkaan. Lahjoittaja saa vastalahjan, ja lahjoitussumman voi v{\"a}hent{\"a}{\"a} verotuksessa. Japanissa keskustellaan julkisuudessa vilkkaasti j{\"a}rjestelm{\"a}n merkityksest{\"a} ja vaiku­tuksesta syrj{\"a}isempien alueiden kehitykseen.Uuden hallinnan (new governance) paradigmassa korostuu monitoimijaisuuden, kumppanuuksien ja inno­vaa­tioiden hallinta. Nykyisiss{\"a} aluekehitt{\"a}misen j{\"a}rjestelmiss{\"a} on tavoiteltu uutta luovaa dynamiikkaa, mutta esi­mer­kiksi ohjelmaperusteinen aluekehitt{\"a}minen perustuu hierarkkiseen ja monimutkaiseen ohjauk­seen. Digi­taa­liset alustat luovat uudenlaista tilaa yritysten, kansalaisten ja yhteis{\"o}jen vuorovaikutukselle ja innovatii­visuuden suuntaamiselle yleishy{\"o}dyllisiin p{\"a}{\"a}m{\"a}{\"a}riin. Monitoimijaiset digitaaliset kehitt{\"a}misalustat edus­tavat hallinnan paradigma­keskus­telussa uusinta (new new governance) kerrostumaa.Havaintojemme mukaan juuri j{\"a}rjestelm{\"a}n digitalisoituminen vuodesta 2012 l{\"a}htien on ollut keskeinen tekij{\"a} kotiseutulahjoitusj{\"a}rjestelm{\"a}n kasvun ja vaikuttavuuden kannalta. Furusato noozei on harvinainen esi­merkki kasvavasta julkisen hallinnon piiriin asettuvasta aluekehitt{\"a}misen j{\"a}rjestelm{\"a}st{\"a}, jossa valtio, kunnat, yritykset ja kansalaiset toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa.",
keywords = "519 Yhteiskuntamaantiede, talousmaantiede",
author = "Torsti Hyyryl{\"a}inen and Toni Ryyn{\"a}nen and Ryo Umeda",
year = "2019",
language = "suomi",
pages = "32–33",
note = "Maantieteen p{\"a}iv{\"a}t 2019 ; Conference date: 24-10-2019 Through 25-10-2019",

}

Alustaperustainen hallinta aluekehittämisessä – case japanilainen kotiseutulahjoitusjärjestelmä. / Hyyryläinen, Torsti; Ryynänen, Toni; Umeda, Ryo.

2019. 32–33 Abstraktin lähde: Maantieteen päivät 2019, Vaasa, .

Tutkimustuotos: KonferenssimateriaalitKonferenssiabstrakti

TY - CONF

T1 - Alustaperustainen hallinta aluekehittämisessä – case japanilainen kotiseutulahjoitusjärjestelmä

AU - Hyyryläinen, Torsti

AU - Ryynänen, Toni

AU - Umeda, Ryo

PY - 2019

Y1 - 2019

N2 - Miten digitaalisilla alustoilla tapahtuva hallinta muuttaa sosio-spatiaalisia suhteita sekä tuottaa uudenlaista tilallisuutta (spatiality), liikkuvuutta (mobility) ja paikallisuutta (locality) aluekehittämiseen? Tutkimuksemme tarkastelee aluekehittämisen hallintaa valtakunnan laajuisella digitaalisella alustalla. Kohteena on japanilainen furusato noozei -järjestelmä, josta on käytetty suomennosta kotiseutulahjoitusjärjestelmä.Vuonna 2008 perustettu Furusato noozei on Japanissa tunnettu ja kasvava toimijaverkosto, jossa tehtyjen lahjoitusten kokonaisarvo oli vuonna 2018 noin 4 Mrd euroa. Järjestelmän kautta kansalaiset voivat tehdä vapaaehtoisen rahalahjoituksen asuinkuntansa ulkopuoliselle kunnalle tai prefektuurille. Näin kansalaiset voivat suoraan osallistua kuntien elinvoimapolitiikkaan. Lahjoittaja saa vastalahjan, ja lahjoitussumman voi vähentää verotuksessa. Japanissa keskustellaan julkisuudessa vilkkaasti järjestelmän merkityksestä ja vaiku­tuksesta syrjäisempien alueiden kehitykseen.Uuden hallinnan (new governance) paradigmassa korostuu monitoimijaisuuden, kumppanuuksien ja inno­vaa­tioiden hallinta. Nykyisissä aluekehittämisen järjestelmissä on tavoiteltu uutta luovaa dynamiikkaa, mutta esi­mer­kiksi ohjelmaperusteinen aluekehittäminen perustuu hierarkkiseen ja monimutkaiseen ohjauk­seen. Digi­taa­liset alustat luovat uudenlaista tilaa yritysten, kansalaisten ja yhteisöjen vuorovaikutukselle ja innovatii­visuuden suuntaamiselle yleishyödyllisiin päämääriin. Monitoimijaiset digitaaliset kehittämisalustat edus­tavat hallinnan paradigma­keskus­telussa uusinta (new new governance) kerrostumaa.Havaintojemme mukaan juuri järjestelmän digitalisoituminen vuodesta 2012 lähtien on ollut keskeinen tekijä kotiseutulahjoitusjärjestelmän kasvun ja vaikuttavuuden kannalta. Furusato noozei on harvinainen esi­merkki kasvavasta julkisen hallinnon piiriin asettuvasta aluekehittämisen järjestelmästä, jossa valtio, kunnat, yritykset ja kansalaiset toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa.

AB - Miten digitaalisilla alustoilla tapahtuva hallinta muuttaa sosio-spatiaalisia suhteita sekä tuottaa uudenlaista tilallisuutta (spatiality), liikkuvuutta (mobility) ja paikallisuutta (locality) aluekehittämiseen? Tutkimuksemme tarkastelee aluekehittämisen hallintaa valtakunnan laajuisella digitaalisella alustalla. Kohteena on japanilainen furusato noozei -järjestelmä, josta on käytetty suomennosta kotiseutulahjoitusjärjestelmä.Vuonna 2008 perustettu Furusato noozei on Japanissa tunnettu ja kasvava toimijaverkosto, jossa tehtyjen lahjoitusten kokonaisarvo oli vuonna 2018 noin 4 Mrd euroa. Järjestelmän kautta kansalaiset voivat tehdä vapaaehtoisen rahalahjoituksen asuinkuntansa ulkopuoliselle kunnalle tai prefektuurille. Näin kansalaiset voivat suoraan osallistua kuntien elinvoimapolitiikkaan. Lahjoittaja saa vastalahjan, ja lahjoitussumman voi vähentää verotuksessa. Japanissa keskustellaan julkisuudessa vilkkaasti järjestelmän merkityksestä ja vaiku­tuksesta syrjäisempien alueiden kehitykseen.Uuden hallinnan (new governance) paradigmassa korostuu monitoimijaisuuden, kumppanuuksien ja inno­vaa­tioiden hallinta. Nykyisissä aluekehittämisen järjestelmissä on tavoiteltu uutta luovaa dynamiikkaa, mutta esi­mer­kiksi ohjelmaperusteinen aluekehittäminen perustuu hierarkkiseen ja monimutkaiseen ohjauk­seen. Digi­taa­liset alustat luovat uudenlaista tilaa yritysten, kansalaisten ja yhteisöjen vuorovaikutukselle ja innovatii­visuuden suuntaamiselle yleishyödyllisiin päämääriin. Monitoimijaiset digitaaliset kehittämisalustat edus­tavat hallinnan paradigma­keskus­telussa uusinta (new new governance) kerrostumaa.Havaintojemme mukaan juuri järjestelmän digitalisoituminen vuodesta 2012 lähtien on ollut keskeinen tekijä kotiseutulahjoitusjärjestelmän kasvun ja vaikuttavuuden kannalta. Furusato noozei on harvinainen esi­merkki kasvavasta julkisen hallinnon piiriin asettuvasta aluekehittämisen järjestelmästä, jossa valtio, kunnat, yritykset ja kansalaiset toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa.

KW - 519 Yhteiskuntamaantiede, talousmaantiede

M3 - Konferenssiabstrakti

SP - 32

EP - 33

ER -