Amalia X -dialoginen sekvenssianalyysi tapaustutkimuksen menetelmänä psykoanalyysissä

Sami Kivikkokangas, Mikael Leiman

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinenvertaisarvioitu

Abstrakti

Artikkelissa kuvaamme ensin lyhyesti psykoanalyyttisen tapaustutkimuksen historiallista taustaa. Toiseksi kuvaamme tapaus Amalia X:n (Kächele ym. 2006; Thoma & Kächele 1994; 2007; Dahl, Kächele & Thoma 1988) kautta, miten yhden psykoanalyysin aineistoa on käytetty kulmakivenä mahdollistamaan kokonaista psykoanalyyttisen prosessitutkimuksen mallia, niin sanottua Ulmin mallia (Kächele ym. 2006). Amalia X on kansainvälisesti tutkituimpia tapauksia myös psykoanalyyttisen prosessitutkimuksen ulkopuolella. Kolmanneksi esittelemme DSA:n keskeistä teoriaa ja käytäntöä. Neljänneksi artikkelin loppuosassa näytämme, miten DSA:ta voi soveltaa Amalia X:n analyysitunnin numero 152 aineiston käsittelyssä.
Alkuperäiskielisuomi
LehtiPsykoanalyyttinen psykoterapia
Vuosikerta2018
Numero14
Sivut53-61
Sivumäärä9
ISSN1795-2379
TilaJulkaistu - 2018
OKM-julkaisutyyppiA1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä, vertaisarvioitu

Tieteenalat

  • 515 Psykologia
  • dialoginen sekvenssianalyysi
  • tapaustutkimus
  • amalia X
  • muutos psykoterapiassa
  • laadullinen tutkimus

Siteeraa tätä