Ilmastokasvatus ja tunteet

Tutkimustuotos: Kirja/raporttiTutkimusraportti

Kuvaus

Ilmastokriisi syvenee ja samalla sen psykologiset vaikutukset muodostuvat intensiivisemmiksi. Ilmastokysymysten yhteydessä herää monenlaisia tunteita, joita tuore kansainvälinen tutkimus on alkanut kasvavassa määrin tarkastella: esimerkiksi vihaa, surua, syyllisyyttä ja häpeää. Joskus nämä tunteet patoutuvat lamauttavaksi ilmastoahdistukseksi tai kanavoituvat aggressiiviseksi riidanhaastamiseksi. Parhaimmillaan tällaiset tunteet voivat myös kanavoitua toiminnan käyttövoimaksi ja johtaa esimerkiksi ilmastotoiminnan synnyttämään iloon.

Tunteiden käsittelyyn liittyy monia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet myös ympäristö- ja ilmastokasvatukseen. Kasvava joukko kansainvälisiä ympäristökasvatuksen tutkijoita on alkanut tarkastella tunteiden roolia ja merkitystä. Tässä artikkelissa keskityn tunteiden rooliin ilmastokasvatuksessa ja esitän, että tunteiden käsittelyyn on kiinnitettävä selkeästi enemmän huomiota. On tarpeen keskustella niistä yhteiskunnallisista, psykologisista ja sosiaalisista prosesseista, jotka vaikuttavat tunteiden ilmaisuun tai niiden piiloon jäämiseen. Kasvatuksessa on etsittävä keinoja, joilla tunne-energia saataisiin kanavoitumaan rakentavasti.

Esitän mallin kolmesta eriasteisesta tavasta, joilla ilmastokasvatusta toteuttavat henkilöt voivat käsitellä ilmastokriisin herättämiä tunteita. Vaikka asiaan liittyy monenlaisia haasteita, tilanteeseen on mahdollista vaikuttaa positiivisesti kohtalaisen maltillisilla toimenpiteillä. Artikkelin anti soveltuu monenlaisiin ympäristökasvatuksellisiin tilanteisiin, mutta kiinnitän erityishuomiota opettajien rooliin ja mahdollisuuksiin.

Metodina on niin kutsuttu systemaattinen analyysi eri tutkijoiden ja kasvattajien näkemyksistä. Lähestymistapa on monitieteellinen ja osin kasvatusfilosofinen. Lähteinä käytän tuoretta kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta, mutta ammennan myös käytännön havainnoista suomalaisen kasvatuksen kentältä.
Alkuperäiskielisuomi
JulkaisupaikkaHelsinki
KustantajaBiologian ja maantieteen opettajien liitto (BMOL)
Sivumäärä62
TilaJulkaistu - 11 joulukuuta 2019
OKM-julkaisutyyppiD4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

Tieteenalat

  • 516 Kasvatustieteet
  • 611 Filosofia

Lainaa tätä

Pihkala, P. (2019). Ilmastokasvatus ja tunteet. Helsinki: Biologian ja maantieteen opettajien liitto (BMOL).
Pihkala, Panu. / Ilmastokasvatus ja tunteet. Helsinki : Biologian ja maantieteen opettajien liitto (BMOL), 2019. 62 Sivumäärä
@book{6d85a28a9f594d6ca0d303a5a4974a30,
title = "Ilmastokasvatus ja tunteet",
abstract = "Ilmastokriisi syvenee ja samalla sen psykologiset vaikutukset muodostuvat intensiivisemmiksi. Ilmastokysymysten yhteydess{\"a} her{\"a}{\"a} monenlaisia tunteita, joita tuore kansainv{\"a}linen tutkimus on alkanut kasvavassa m{\"a}{\"a}rin tarkastella: esimerkiksi vihaa, surua, syyllisyytt{\"a} ja h{\"a}pe{\"a}{\"a}. Joskus n{\"a}m{\"a} tunteet patoutuvat lamauttavaksi ilmastoahdistukseksi tai kanavoituvat aggressiiviseksi riidanhaastamiseksi. Parhaimmillaan t{\"a}llaiset tunteet voivat my{\"o}s kanavoitua toiminnan k{\"a}ytt{\"o}voimaksi ja johtaa esimerkiksi ilmastotoiminnan synnytt{\"a}m{\"a}{\"a}n iloon. Tunteiden k{\"a}sittelyyn liittyy monia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet my{\"o}s ymp{\"a}rist{\"o}- ja ilmastokasvatukseen. Kasvava joukko kansainv{\"a}lisi{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}kasvatuksen tutkijoita on alkanut tarkastella tunteiden roolia ja merkityst{\"a}. T{\"a}ss{\"a} artikkelissa keskityn tunteiden rooliin ilmastokasvatuksessa ja esit{\"a}n, ett{\"a} tunteiden k{\"a}sittelyyn on kiinnitett{\"a}v{\"a} selke{\"a}sti enemm{\"a}n huomiota. On tarpeen keskustella niist{\"a} yhteiskunnallisista, psykologisista ja sosiaalisista prosesseista, jotka vaikuttavat tunteiden ilmaisuun tai niiden piiloon j{\"a}{\"a}miseen. Kasvatuksessa on etsitt{\"a}v{\"a} keinoja, joilla tunne-energia saataisiin kanavoitumaan rakentavasti. Esit{\"a}n mallin kolmesta eriasteisesta tavasta, joilla ilmastokasvatusta toteuttavat henkil{\"o}t voivat k{\"a}sitell{\"a} ilmastokriisin her{\"a}tt{\"a}mi{\"a} tunteita. Vaikka asiaan liittyy monenlaisia haasteita, tilanteeseen on mahdollista vaikuttaa positiivisesti kohtalaisen maltillisilla toimenpiteill{\"a}. Artikkelin anti soveltuu monenlaisiin ymp{\"a}rist{\"o}kasvatuksellisiin tilanteisiin, mutta kiinnit{\"a}n erityishuomiota opettajien rooliin ja mahdollisuuksiin.Metodina on niin kutsuttu systemaattinen analyysi eri tutkijoiden ja kasvattajien n{\"a}kemyksist{\"a}. L{\"a}hestymistapa on monitieteellinen ja osin kasvatusfilosofinen. L{\"a}htein{\"a} k{\"a}yt{\"a}n tuoretta kansainv{\"a}list{\"a} tutkimuskirjallisuutta, mutta ammennan my{\"o}s k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n havainnoista suomalaisen kasvatuksen kent{\"a}lt{\"a}.",
keywords = "516 Kasvatustieteet, 611 Filosofia",
author = "Panu Pihkala",
year = "2019",
month = "12",
day = "11",
language = "suomi",
publisher = "Biologian ja maantieteen opettajien liitto (BMOL)",
address = "Suomi",

}

Pihkala, P 2019, Ilmastokasvatus ja tunteet. Biologian ja maantieteen opettajien liitto (BMOL), Helsinki.

Ilmastokasvatus ja tunteet. / Pihkala, Panu.

Helsinki : Biologian ja maantieteen opettajien liitto (BMOL), 2019. 62 s.

Tutkimustuotos: Kirja/raporttiTutkimusraportti

TY - BOOK

T1 - Ilmastokasvatus ja tunteet

AU - Pihkala, Panu

PY - 2019/12/11

Y1 - 2019/12/11

N2 - Ilmastokriisi syvenee ja samalla sen psykologiset vaikutukset muodostuvat intensiivisemmiksi. Ilmastokysymysten yhteydessä herää monenlaisia tunteita, joita tuore kansainvälinen tutkimus on alkanut kasvavassa määrin tarkastella: esimerkiksi vihaa, surua, syyllisyyttä ja häpeää. Joskus nämä tunteet patoutuvat lamauttavaksi ilmastoahdistukseksi tai kanavoituvat aggressiiviseksi riidanhaastamiseksi. Parhaimmillaan tällaiset tunteet voivat myös kanavoitua toiminnan käyttövoimaksi ja johtaa esimerkiksi ilmastotoiminnan synnyttämään iloon. Tunteiden käsittelyyn liittyy monia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet myös ympäristö- ja ilmastokasvatukseen. Kasvava joukko kansainvälisiä ympäristökasvatuksen tutkijoita on alkanut tarkastella tunteiden roolia ja merkitystä. Tässä artikkelissa keskityn tunteiden rooliin ilmastokasvatuksessa ja esitän, että tunteiden käsittelyyn on kiinnitettävä selkeästi enemmän huomiota. On tarpeen keskustella niistä yhteiskunnallisista, psykologisista ja sosiaalisista prosesseista, jotka vaikuttavat tunteiden ilmaisuun tai niiden piiloon jäämiseen. Kasvatuksessa on etsittävä keinoja, joilla tunne-energia saataisiin kanavoitumaan rakentavasti. Esitän mallin kolmesta eriasteisesta tavasta, joilla ilmastokasvatusta toteuttavat henkilöt voivat käsitellä ilmastokriisin herättämiä tunteita. Vaikka asiaan liittyy monenlaisia haasteita, tilanteeseen on mahdollista vaikuttaa positiivisesti kohtalaisen maltillisilla toimenpiteillä. Artikkelin anti soveltuu monenlaisiin ympäristökasvatuksellisiin tilanteisiin, mutta kiinnitän erityishuomiota opettajien rooliin ja mahdollisuuksiin.Metodina on niin kutsuttu systemaattinen analyysi eri tutkijoiden ja kasvattajien näkemyksistä. Lähestymistapa on monitieteellinen ja osin kasvatusfilosofinen. Lähteinä käytän tuoretta kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta, mutta ammennan myös käytännön havainnoista suomalaisen kasvatuksen kentältä.

AB - Ilmastokriisi syvenee ja samalla sen psykologiset vaikutukset muodostuvat intensiivisemmiksi. Ilmastokysymysten yhteydessä herää monenlaisia tunteita, joita tuore kansainvälinen tutkimus on alkanut kasvavassa määrin tarkastella: esimerkiksi vihaa, surua, syyllisyyttä ja häpeää. Joskus nämä tunteet patoutuvat lamauttavaksi ilmastoahdistukseksi tai kanavoituvat aggressiiviseksi riidanhaastamiseksi. Parhaimmillaan tällaiset tunteet voivat myös kanavoitua toiminnan käyttövoimaksi ja johtaa esimerkiksi ilmastotoiminnan synnyttämään iloon. Tunteiden käsittelyyn liittyy monia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet myös ympäristö- ja ilmastokasvatukseen. Kasvava joukko kansainvälisiä ympäristökasvatuksen tutkijoita on alkanut tarkastella tunteiden roolia ja merkitystä. Tässä artikkelissa keskityn tunteiden rooliin ilmastokasvatuksessa ja esitän, että tunteiden käsittelyyn on kiinnitettävä selkeästi enemmän huomiota. On tarpeen keskustella niistä yhteiskunnallisista, psykologisista ja sosiaalisista prosesseista, jotka vaikuttavat tunteiden ilmaisuun tai niiden piiloon jäämiseen. Kasvatuksessa on etsittävä keinoja, joilla tunne-energia saataisiin kanavoitumaan rakentavasti. Esitän mallin kolmesta eriasteisesta tavasta, joilla ilmastokasvatusta toteuttavat henkilöt voivat käsitellä ilmastokriisin herättämiä tunteita. Vaikka asiaan liittyy monenlaisia haasteita, tilanteeseen on mahdollista vaikuttaa positiivisesti kohtalaisen maltillisilla toimenpiteillä. Artikkelin anti soveltuu monenlaisiin ympäristökasvatuksellisiin tilanteisiin, mutta kiinnitän erityishuomiota opettajien rooliin ja mahdollisuuksiin.Metodina on niin kutsuttu systemaattinen analyysi eri tutkijoiden ja kasvattajien näkemyksistä. Lähestymistapa on monitieteellinen ja osin kasvatusfilosofinen. Lähteinä käytän tuoretta kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta, mutta ammennan myös käytännön havainnoista suomalaisen kasvatuksen kentältä.

KW - 516 Kasvatustieteet

KW - 611 Filosofia

M3 - Tutkimusraportti

BT - Ilmastokasvatus ja tunteet

PB - Biologian ja maantieteen opettajien liitto (BMOL)

CY - Helsinki

ER -

Pihkala P. Ilmastokasvatus ja tunteet. Helsinki: Biologian ja maantieteen opettajien liitto (BMOL), 2019. 62 s.