Deliberative representation in parliament

Tutkimustuotos: OpinnäyteVäitöskirjaMonografia

Abstrakti

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella parlamenttia edustamisen ja deliberaation eli harkitsevan ja punnitsevan puheen paikkana. Tutkimuksen kysymyksenasettelu on lähtökohdiltaan teoreettinen. Se sijoittuu politiikan teorian, erityisesti deliberatiivisen demokratiateorian ja poliittista edustamista käsittelevien keskusteluiden läpileikkauskohtaan.

Johtuen siitä, että edustamisen ja deliberaation välinen suhde on jokseenkin aliteoretisoitu, on myös tästä näkökulmasta tehtyjen, edustajien toiminnalliseen työympäristöön sijoittuvien empiiristen tutkimusten määrä vähäinen. Täten tutkimuksella on myös toinen tavoite: tuoda parlamentti ja siellä tapahtuva edustustoiminta empiirisen tutkimuksen kohteeksi.

Tutkimuksen aineiston muodostaa 60 suomalaisen kansanedustajan (ja viiden valiokuntaneuvoksen) puolistrukturoidut tutkimushaastattelut, jotka on kerätty aikavälillä 2008–2016.

Tutkimus lähtee liikkeelle hyvin yksinkertaisesta ajatuksesta: mitä edustajat oikeastaan käytännössä tekevät kun he edustavat? Tässä työssä hahmotellaan analyyttinen työkalu, deliberatiivinen edustaminen, jota tarkastellaan tutkimuksessa määriteltyjen kolmen edustamisen kontekstin kautta. Niissä edustamisella ja deliberaatiolla on omat tarkoituksensa ja tavoitteensa. Kansanedustajat tunnistavat nämä muutokset deliberaation käytössä ja hyödyntämisessä, kun kyseessä on esimerkiksi eduskuntaryhmän sisäinen toiminta, valiokunnan kokous tai istuntosalityöskentely.

Affirmatiivinen konteksti selittää sitä, kuinka deliberatiivisessa edustamisessa tarvitaan muita oman mielipiteen punnintaan, peilaamiseen ja vahvistamiseen. Operatiivinen konteksti lähtee ajatuksesta, että edustamisessa halutaan saada asioita tehdyksi ja aikaiseksi. Tämä edellyttää kansanedustajilta yhteistyötä, kompromissikyvykkyyttä sekä myös tavoitteellista ja strategista deliberaatiota. Viimeiseksi, performativiisessa kontekstissa deliberatiivinen edustaminen osoittaa että ”asioita on saatu aikaiseksi”. Deliberaation tasapuolisuutta ja kuuntelevuutta korostavat elementit liudentuvat istuntosalityöskentelyssä.

Menestyksekäs kansanedustaja kykenee toimimaan kaikissa edellä mainituissa konteksteissa: tietää asioista, mutta osoittaa myös kykyä kuunnella ja kunnioittaa muita sekä heidän mielipiteitään pystyessään samanaikaisesti ajamaan ja kommunikoimaan omia poliittisia tavoitteitaan. Deliberatiivisen edustamisen näkökulmasta todellinen jännite onkin eduskunnan näkyvän ja näkymättömän työn välillä ja tämän ristiriidan esilletuomisessa.
Alkuperäiskielienglanti
Myöntävä instituutio
  • Helsingin yliopisto
Valvoja/neuvonantaja
  • Mykkänen, Juri, Valvoja
  • Holli, Anne, Valvoja
Myöntöpäivämäärä28 tammikuuta 2020
JulkaisupaikkaHelsinki
Kustantaja
Painoksen ISBN978-951-51-3424-0
Sähköinen ISBN978-951-51-3423-3
TilaJulkaistu - 17 tammikuuta 2020
OKM-julkaisutyyppiG4 Tohtorinväitöskirja (monografia)

Tieteenalat

  • 5171 Valtio-oppi
  • edustaminen
  • deliberaatio
  • parlamentit
  • politiikan teoria

Siteeraa tätä