Digitaaliset alustaekosysteemit ja kuntien elinvoima: Tapaustutkimus Japanista

Tutkimustuotos: Kirja/raporttiTutkimusraportti

Abstrakti

Tutkimuksen tarkoituksena on tapaustutkimukseen perustuen arvioida alustatalouden toimintaperiaatteita sekä analysoida monitoimijaisten alustaekosysteemien mahdollisuuksia ja haasteita erityisesti aluekehityksen ja kuntien elinvoiman lisäämisen näkökulmista.

Alustatalouden ratkaisut ovat yksityisellä sektorilla osoittautuneet menestystarinoiksi 2010-luvulla. Julkisen sektorin alustasovellukset ovat sen sijaan kohdanneet hankaluuksia. Esimerkkejä monitoimijaisista digitaalisista alustaekosysteemeistä ei juuri ole, vaikka palveluiden digitointihankkeita on toteutettu menestyksekkäästi myös julkisella sektorilla. Täysin uudet ja ainoastaan digitaaliseen toimintaympäristöön luodut alustaekosysteemiratkaisut tekevät vasta tuloaan julkiselle
sektorille.

Tutkimuksessa tarkastellaan eri sektoreiden rajoja ylittävää ja niiden päämääriä
yhdistävää, monitoimijaista ja poikkeuksellisen suosittua järjestelmää Japanissa. Tapaustutkimuksen kohteena on vuodesta 2008 lähtien käytössä ollut kotiseutulahjoitusjärjestelmä – furusato noozei – joka yhdistää erityisellä tavalla yksityisen sektorin alustayritykset, kunnat ja niissä toimivat paikalliset yritykset, lahjoituksia tekevät kansalaiset sekä valtion ohjaus- ja verojärjestelmän. Tarkasteltava monitoimijainen alustaekosysteemitapaus on kansainvälisesti poikkeuksellinen.

Analysoidut materiaalit koostuvat laadullisista haastatteluaineistoista, jotka kerättiin lahjoitusjärjestelmän keskeisiltä toimijoilta eli 13 japanilaiselta alustayritykseltä, neljältä Hokkaidon ja Aomorin kunnalta (Higashikawa, Yuubari, Morimachi ja Hirosaki) sekä näissä kunnissa toimivilta viideltä paikalliselta yritykseltä. Järjestelmän syntyhistoriaa, ideologisia pyrkimyksiä ja lahjoituksia tekevien kansalaisten näkökulmaa tarkasteltiin kattavan japaninkielisen kirjallisuuden avulla. Aineistot analysoitiin laadullisen tapaustutkimuksen menetelmin.

Tutkimuksen tulokset yksilöivät kotiseutulahjoitusjärjestelmään muodostuneen
alustaekosysteemin toimintaperiaatteita, joita ovat: 1) yhteisesti jaettu päämäärä, 2) järjestelmän osallistavuus ja ennakoiva toiminta, 3) digitaalinen teknologia yhteistoimintaa välittävänä rakenteena, 4) suostutteleva ohjausvalta ja 5) toimijoiden vastavuoroisuutta korostava motiivirakenne.

Japanissa kotiseutulahjoitusjärjestelmä on suosittu. Järjestelmä koetaan monin tavoin hyödyllisenä, mutta siinä on myös jännitteitä. Tutkimustulokset ovat käyttökelpoisia kehittämistyössä, jossa pyritään alustatalouden toimintaperiaatteiden soveltamiseen ja uudenlaisten alustaekosysteemeiden luomiseen julkisella sektorilla ja erityisesti kunta- ja aluekehittämisessä.

Tutkimus on toteutettu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa Digitaalisen alustatalouden toimintaperiaatteet ja kuntien elinvoimapolitiikka -hankkeessa (2019–2020).
Alkuperäiskielisuomi
JulkaisupaikkaHelsinki
KustantajaKAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiö
Sivumäärä103
ISBN (painettu)978-952-349-060-4
TilaJulkaistu - 12 maaliskuuta 2021
OKM-julkaisutyyppiD4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

Julkaisusarja

NimiJulkaisu
KustantajaKAKS-Kunnallisalan kehittämissäätiö
Numero39
ISSN (elektroninen)2489-9631

Tieteenalat

  • 5200 Muut yhteiskuntatieteet
  • 518 Media- ja viestintätieteet

Siteeraa tätä