Etelä-Savon kunnat kestävyyssiirtymän paikallisina toimijoina: Keskustelunavauksia kuntapäättäjille

Julkaisussa kunnat nähdään monialaisina ja laaja-alaisesti ihmisten arjessa mukana olevina toimijoina, joilla on vastuu toimialueensa elinvoimasta ja kuntalaisten hyvinvoinnista. Laaja tehtäväkenttä on iso haaste, mutta samalla se on merkittävä mahdollisuus tarkastella kestävyyssiirtymää kokonaisuutena, ei minkään yksittäisen hallinnonalan tai sektorin tehtävänä.

Julkaisun tarkoitus on toimia keskustelun herättäjänä ja kannustuksena kuntapäättäjille. Julkaisussa tarkastellaan Etelä-Savon kuntien strategista asemoitumista kestävyyssiirtymään. Kestävyyssiirtymällä tarkoitetaan yhteiskunnan nykyistä kehitysvaihetta, jossa sen kaikilla osa-alueilla edetään konkreettisin toimin kohti sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen tavoitteita.

Julkaisussa keskitytään kahteen samanaikaisesti vaikuttavaan uudistukseen: kunnallishallinnon rakenneuudistukseen ja kestävyysuudistukseen. Ensin mainittu pitää sisällään sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen uudistuksen sekä TE-palvelu-uudistuksen. Jälkimmäinen – kestävyysuudistus – nähdään valtiovallan pitkäaikaisena ja laajana strategisena toimintakokonaisuutena kohti kestävän kehityksen tavoitteita. Yhteistä näille uudistuksille on, että ne muuttavat yhteiskunnan rakenteita ja toimintakulttuureja. Uudistusten suhde on jännitteinen, mutta ne kietoutuvat kuntien paikallisissa konteksteissa toisiinsa.

Julkaisu perustuu Etelä-Savon 12 kunnasta kerättyihin aineistoihin ja keskusteluihin. Vuonna 2023 haastateltiin kaikki (24) Etelä-Savon kunnanjohtajat ja kunnanhallitusten puheenjohtajat. Lisäksi analysoitiin kuntien päätöksenteossa keskeisiä strategia-asiakirjoja, sekä organisoitiin kuntapäättäjille avoimia tulevaisuusorientoituneita keskustelufoorumeita. Tulokset esitellään yleisesti, koko maakunnan tasolla.

Julkaisun pääsisältö muodostuu aineistoon perustuen kuntapäättäjien tulkinnoista ja näkemyksistä tarkasteltujen uudistusten vaikutuksista. Niitä tarkastellaan sekä Sitoumus 2050 -tavoitteiden että uudistumisen tilan -mallin kehystämänä. Kestävyyssiirtymän muutosteemoista kuvataan esimerkinomaisesti yhtä – työn muutos – teemaa sekä hahmotellaan siihen liittyviä tulevaisuuspolkuja Etelä-Savon kontekstissa.

Aineiston perusteella voi sanoa, että Etelä-Savon kunnat huomioivat toiminnassaan kestävyyssiirtymän eri ulottuvuuksia, ja kunnissa tehdään erilaisia kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen tähtääviä toimia. Pääsääntöisesti kyse on yksittäisistä toimista – ei kunnan strategisesta toiminnasta. Etelä-Savossa ei myöskään käydä laajempaa keskustelua kuntien roolista kestävyyssiirtymän toimeenpanijoina.

Kuntapäättäjät tulkitsevat uudistuksia tapauskohtaisesti ja taloudellisten vaikutusten kautta: kun uudistuksen edellyttämille toimille voidaan laskea taloudelliset hyödyt, ne on helpompi tuoda päätöksentekoon ja hyväksyä. He myös tunnistavat, että uudistuksiin vastaaminen vaatii laajempaa yhteistyötä Etelä-Savon kuntien ja muiden toimijoiden välillä. Kestävyysuudistuksen luomien mahdollisuuksien kuntapäättäjät näkevät asettuvan usein jännitteiseen suhteeseen alueen muiden elinkeinojen kuten maa- ja metsätalouden kanssa. Tämä vaikeuttaa laajemman hyväksynnän saavuttamista uudistuksen sosiaalisille kustannuksille.

Kuntapäättäjät kohtaavat työssään paljon uusia asiasisältöjä, joihin elinvoiman edistämisen lisäksi kuuluvat myös kestävyyskysymykset. Tämä on keskeinen haaste kuntaorganisaation osaamiselle ja oppimiskulttuurille.