Genetiikan opetus suomalaisessa lukiossa

Oppikirjat ja lukiolaisten käsitykset geenien toiminnasta

Tutkimustuotos: OpinnäytePro graduOpinnäytteet

Kuvaus

Genetiikan opetukseen kohdistuu laajaa huomiota, koska genetiikka on tieteenalana nopeasti muuttuva ja sen yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja itsetuntemukseen liittyvät seuraamukset ovat yhä merkittävämpiä. Perinteistä Mendelin hernekokeisiin perustuvaa opetusta pidetään laajalti epäsopivana lähtökohtana opetukseen, vaikka se on maailmanlaajuisesti yleisin tapa opettaa genetiikkaa. Myös Suomessa perinteinen mendelistinen genetiikka on sekä oppikirjoissa että opetussuunnitelmissa tyypillisin tapa opettaa geenien toimintaa ja ominaisuuksien periytyvyyttä. Mendelististä lähestymistapaa on syytetty muun muassa geneettisen determinismin ja vanhanaikaisen geenimallin opettamisesta. Kritiikin mukaan opetus keskittyy epärealistiin perinnöllisyystehtäviin ja itse geenien toimintaa ja ilmiasun syntymistä käsitellään vähemmän. Lähdin tutkimaan suomalaisen genetiikan opetuksen tilannetta ja lukiolaisten oppimista selvittääkseni onko kritiikki perusteltua.
Tutkin opiskelijoiden käsityksiä geenien toiminnasta osana biologian kansalliskilpailua tammikuussa 2013. Neljään monivalintakysymykseen vastasi 632 lukiolaista 73 lukiosta ja tutkin vastaukset kvantitatiivisella analyysillä. Samassa yhteydessä selvitin kilpailuun osallistuneiden opiskelijoiden opettajilta lukiossa käytössä olevaa kirjasarjan. Tutkin kaikkien käytettyjen kirjasarjojen lukion kakkoskurssin kirjan aineistolähtöisellä kvalitatiivisella analyysillä ja etsin sieltä kaikki esitellyt geenimallit. Luokittelin historialliset geenimallit Niklas Gericken luokittelun mukaan ja tutkin mallien sisäistä hybridisaatiota. Lisäksi etsin kirjoista geenin, dominanssin ja resessiivisyyden määritelmät, sekä kaikki väitteet ympäristön vaikutuksesta ilmiasuun.
Opiskelijoilta paljastui useita virhekäsityksiä: he eivät osanneet tehdä eroa perimän ja ilmiasun välillä ja käsitys geenien toiminnasta oli puutteellinen. Erityisen korostunut oli näkemys, että perimä ja ympäristö aiheuttavat kumpikin oman osansa ilmiasusta, mutta nämä eivät vuorovaikuta keskenään. Tilanne oli kuitenkin parempi kuin oppikirjoja tutkiessa voisi odottaa. Oppikirjoissa esiteltiin useita erilaisia historiallisia malleja geenien toiminnasta, mutta modernia, nykytietämyksen mukaista mallia ei esitelty lainkaan. Geenimalleista ei puhuttu eksplisiittisesti mallina, eikä eri geenin määritelmiä selvennetty. Ympäristön vaikutus ilmiasuun tuotiin erittäin harvoin oppikirjoissa esille. Tein lisäksi ehdotuksia oppimateriaalien, opetussuunnitelmien ja opetuksen sisältöön ja kuvailen mahdollisia tulevia tutkimusaiheita.
Alkuperäiskielisuomi
TilaJulkaistu - lokakuuta 2013
OKM-julkaisutyyppiG2 Pro gradu, diplomityö, ylempi amk-opinnäytetyö

Tieteenalat

  • 1184 Genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia
  • geenimallit
  • genetiikan opetus
  • 516 Kasvatustieteet
  • biologian didaktiikka
  • oppikirjat

Lainaa tätä

@phdthesis{4a7dba787ba84ffe8d7e2996e361b451,
title = "Genetiikan opetus suomalaisessa lukiossa: Oppikirjat ja lukiolaisten k{\"a}sitykset geenien toiminnasta",
abstract = "Genetiikan opetukseen kohdistuu laajaa huomiota, koska genetiikka on tieteenalana nopeasti muuttuva ja sen yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja itsetuntemukseen liittyv{\"a}t seuraamukset ovat yh{\"a} merkitt{\"a}v{\"a}mpi{\"a}. Perinteist{\"a} Mendelin hernekokeisiin perustuvaa opetusta pidet{\"a}{\"a}n laajalti ep{\"a}sopivana l{\"a}ht{\"o}kohtana opetukseen, vaikka se on maailmanlaajuisesti yleisin tapa opettaa genetiikkaa. My{\"o}s Suomessa perinteinen mendelistinen genetiikka on sek{\"a} oppikirjoissa ett{\"a} opetussuunnitelmissa tyypillisin tapa opettaa geenien toimintaa ja ominaisuuksien periytyvyytt{\"a}. Mendelistist{\"a} l{\"a}hestymistapaa on syytetty muun muassa geneettisen determinismin ja vanhanaikaisen geenimallin opettamisesta. Kritiikin mukaan opetus keskittyy ep{\"a}realistiin perinn{\"o}llisyysteht{\"a}viin ja itse geenien toimintaa ja ilmiasun syntymist{\"a} k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n v{\"a}hemm{\"a}n. L{\"a}hdin tutkimaan suomalaisen genetiikan opetuksen tilannetta ja lukiolaisten oppimista selvitt{\"a}{\"a}kseni onko kritiikki perusteltua.Tutkin opiskelijoiden k{\"a}sityksi{\"a} geenien toiminnasta osana biologian kansalliskilpailua tammikuussa 2013. Nelj{\"a}{\"a}n monivalintakysymykseen vastasi 632 lukiolaista 73 lukiosta ja tutkin vastaukset kvantitatiivisella analyysill{\"a}. Samassa yhteydess{\"a} selvitin kilpailuun osallistuneiden opiskelijoiden opettajilta lukiossa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevaa kirjasarjan. Tutkin kaikkien k{\"a}ytettyjen kirjasarjojen lukion kakkoskurssin kirjan aineistol{\"a}ht{\"o}isell{\"a} kvalitatiivisella analyysill{\"a} ja etsin sielt{\"a} kaikki esitellyt geenimallit. Luokittelin historialliset geenimallit Niklas Gericken luokittelun mukaan ja tutkin mallien sis{\"a}ist{\"a} hybridisaatiota. Lis{\"a}ksi etsin kirjoista geenin, dominanssin ja resessiivisyyden m{\"a}{\"a}ritelm{\"a}t, sek{\"a} kaikki v{\"a}itteet ymp{\"a}rist{\"o}n vaikutuksesta ilmiasuun.Opiskelijoilta paljastui useita virhek{\"a}sityksi{\"a}: he eiv{\"a}t osanneet tehd{\"a} eroa perim{\"a}n ja ilmiasun v{\"a}lill{\"a} ja k{\"a}sitys geenien toiminnasta oli puutteellinen. Erityisen korostunut oli n{\"a}kemys, ett{\"a} perim{\"a} ja ymp{\"a}rist{\"o} aiheuttavat kumpikin oman osansa ilmiasusta, mutta n{\"a}m{\"a} eiv{\"a}t vuorovaikuta kesken{\"a}{\"a}n. Tilanne oli kuitenkin parempi kuin oppikirjoja tutkiessa voisi odottaa. Oppikirjoissa esiteltiin useita erilaisia historiallisia malleja geenien toiminnasta, mutta modernia, nykytiet{\"a}myksen mukaista mallia ei esitelty lainkaan. Geenimalleista ei puhuttu eksplisiittisesti mallina, eik{\"a} eri geenin m{\"a}{\"a}ritelmi{\"a} selvennetty. Ymp{\"a}rist{\"o}n vaikutus ilmiasuun tuotiin eritt{\"a}in harvoin oppikirjoissa esille. Tein lis{\"a}ksi ehdotuksia oppimateriaalien, opetussuunnitelmien ja opetuksen sis{\"a}lt{\"o}{\"o}n ja kuvailen mahdollisia tulevia tutkimusaiheita.",
keywords = "1184 Genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia, geenimallit, genetiikan opetus, 516 Kasvatustieteet, biologian didaktiikka, oppikirjat",
author = "Tuomas Aivelo",
year = "2013",
month = "10",
language = "suomi",

}

TY - THES

T1 - Genetiikan opetus suomalaisessa lukiossa

T2 - Oppikirjat ja lukiolaisten käsitykset geenien toiminnasta

AU - Aivelo, Tuomas

PY - 2013/10

Y1 - 2013/10

N2 - Genetiikan opetukseen kohdistuu laajaa huomiota, koska genetiikka on tieteenalana nopeasti muuttuva ja sen yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja itsetuntemukseen liittyvät seuraamukset ovat yhä merkittävämpiä. Perinteistä Mendelin hernekokeisiin perustuvaa opetusta pidetään laajalti epäsopivana lähtökohtana opetukseen, vaikka se on maailmanlaajuisesti yleisin tapa opettaa genetiikkaa. Myös Suomessa perinteinen mendelistinen genetiikka on sekä oppikirjoissa että opetussuunnitelmissa tyypillisin tapa opettaa geenien toimintaa ja ominaisuuksien periytyvyyttä. Mendelististä lähestymistapaa on syytetty muun muassa geneettisen determinismin ja vanhanaikaisen geenimallin opettamisesta. Kritiikin mukaan opetus keskittyy epärealistiin perinnöllisyystehtäviin ja itse geenien toimintaa ja ilmiasun syntymistä käsitellään vähemmän. Lähdin tutkimaan suomalaisen genetiikan opetuksen tilannetta ja lukiolaisten oppimista selvittääkseni onko kritiikki perusteltua.Tutkin opiskelijoiden käsityksiä geenien toiminnasta osana biologian kansalliskilpailua tammikuussa 2013. Neljään monivalintakysymykseen vastasi 632 lukiolaista 73 lukiosta ja tutkin vastaukset kvantitatiivisella analyysillä. Samassa yhteydessä selvitin kilpailuun osallistuneiden opiskelijoiden opettajilta lukiossa käytössä olevaa kirjasarjan. Tutkin kaikkien käytettyjen kirjasarjojen lukion kakkoskurssin kirjan aineistolähtöisellä kvalitatiivisella analyysillä ja etsin sieltä kaikki esitellyt geenimallit. Luokittelin historialliset geenimallit Niklas Gericken luokittelun mukaan ja tutkin mallien sisäistä hybridisaatiota. Lisäksi etsin kirjoista geenin, dominanssin ja resessiivisyyden määritelmät, sekä kaikki väitteet ympäristön vaikutuksesta ilmiasuun.Opiskelijoilta paljastui useita virhekäsityksiä: he eivät osanneet tehdä eroa perimän ja ilmiasun välillä ja käsitys geenien toiminnasta oli puutteellinen. Erityisen korostunut oli näkemys, että perimä ja ympäristö aiheuttavat kumpikin oman osansa ilmiasusta, mutta nämä eivät vuorovaikuta keskenään. Tilanne oli kuitenkin parempi kuin oppikirjoja tutkiessa voisi odottaa. Oppikirjoissa esiteltiin useita erilaisia historiallisia malleja geenien toiminnasta, mutta modernia, nykytietämyksen mukaista mallia ei esitelty lainkaan. Geenimalleista ei puhuttu eksplisiittisesti mallina, eikä eri geenin määritelmiä selvennetty. Ympäristön vaikutus ilmiasuun tuotiin erittäin harvoin oppikirjoissa esille. Tein lisäksi ehdotuksia oppimateriaalien, opetussuunnitelmien ja opetuksen sisältöön ja kuvailen mahdollisia tulevia tutkimusaiheita.

AB - Genetiikan opetukseen kohdistuu laajaa huomiota, koska genetiikka on tieteenalana nopeasti muuttuva ja sen yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja itsetuntemukseen liittyvät seuraamukset ovat yhä merkittävämpiä. Perinteistä Mendelin hernekokeisiin perustuvaa opetusta pidetään laajalti epäsopivana lähtökohtana opetukseen, vaikka se on maailmanlaajuisesti yleisin tapa opettaa genetiikkaa. Myös Suomessa perinteinen mendelistinen genetiikka on sekä oppikirjoissa että opetussuunnitelmissa tyypillisin tapa opettaa geenien toimintaa ja ominaisuuksien periytyvyyttä. Mendelististä lähestymistapaa on syytetty muun muassa geneettisen determinismin ja vanhanaikaisen geenimallin opettamisesta. Kritiikin mukaan opetus keskittyy epärealistiin perinnöllisyystehtäviin ja itse geenien toimintaa ja ilmiasun syntymistä käsitellään vähemmän. Lähdin tutkimaan suomalaisen genetiikan opetuksen tilannetta ja lukiolaisten oppimista selvittääkseni onko kritiikki perusteltua.Tutkin opiskelijoiden käsityksiä geenien toiminnasta osana biologian kansalliskilpailua tammikuussa 2013. Neljään monivalintakysymykseen vastasi 632 lukiolaista 73 lukiosta ja tutkin vastaukset kvantitatiivisella analyysillä. Samassa yhteydessä selvitin kilpailuun osallistuneiden opiskelijoiden opettajilta lukiossa käytössä olevaa kirjasarjan. Tutkin kaikkien käytettyjen kirjasarjojen lukion kakkoskurssin kirjan aineistolähtöisellä kvalitatiivisella analyysillä ja etsin sieltä kaikki esitellyt geenimallit. Luokittelin historialliset geenimallit Niklas Gericken luokittelun mukaan ja tutkin mallien sisäistä hybridisaatiota. Lisäksi etsin kirjoista geenin, dominanssin ja resessiivisyyden määritelmät, sekä kaikki väitteet ympäristön vaikutuksesta ilmiasuun.Opiskelijoilta paljastui useita virhekäsityksiä: he eivät osanneet tehdä eroa perimän ja ilmiasun välillä ja käsitys geenien toiminnasta oli puutteellinen. Erityisen korostunut oli näkemys, että perimä ja ympäristö aiheuttavat kumpikin oman osansa ilmiasusta, mutta nämä eivät vuorovaikuta keskenään. Tilanne oli kuitenkin parempi kuin oppikirjoja tutkiessa voisi odottaa. Oppikirjoissa esiteltiin useita erilaisia historiallisia malleja geenien toiminnasta, mutta modernia, nykytietämyksen mukaista mallia ei esitelty lainkaan. Geenimalleista ei puhuttu eksplisiittisesti mallina, eikä eri geenin määritelmiä selvennetty. Ympäristön vaikutus ilmiasuun tuotiin erittäin harvoin oppikirjoissa esille. Tein lisäksi ehdotuksia oppimateriaalien, opetussuunnitelmien ja opetuksen sisältöön ja kuvailen mahdollisia tulevia tutkimusaiheita.

KW - 1184 Genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia

KW - geenimallit

KW - genetiikan opetus

KW - 516 Kasvatustieteet

KW - biologian didaktiikka

KW - oppikirjat

M3 - Pro gradu

ER -