Hyviä ja huonoja perusteita kokeelliselle sosiologialle

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinenvertaisarvioitu

Kuvaus

Kokeellisen tutkimuksen suosio on nopeasti kasvamassa eri yhteiskuntatieteissä. Merkittävä osa tästä tutkimuksesta on sosiologisesti kiinnostavaa, ja siksi kaikkien sosiologien on hyvä tutustua sekä kokeellisen tutkimuksen vahvuuksiin että sen heikkouksiin. Tämä kirjoitus aloittaa erittelemällä kokeellisen tutkimuksen nousun taustatekijöitä ja jatkaa sitten esittelemällä kokeellisen tutkimuksen moninaisuutta: erilaiset kokeelliset asetelmat eroavat toisistaan suuresti ja samaakin koeasetelmaa on mahdollista käyttää useaan erilaiseen tutkimukselliseen tarkoitukseen. Tästä moninaisuudesta seuraa, että vaikka kokeellisen tutkimusasetelman erityinen ansio on sen suosiollisuus kausaalisille päätelmille, tulee kokeellinen tutkimus ymmärtää laajemmin kuin pelkkänä kausaalisten vaikutusväitteiden testaamisena. Yleisesti ottaen kokeellisen tutkimuksen lisääntyminen on ehdottoman hyvä asia yhteiskuntatieteiden kannalta. Siihen ei kuitenkaan tule yhdistää kahta ongelmallista ajatusta. Ensimmäinen näistä on ajatus ehdottomasta ja tiukasta näyttöhierarkiasta, joka koskee eri tutkimustapojen soveltuvuutta luotettavien kausaalipäätelmien tekemiseen. Tämä ajatus on osoittautunut toimimattomaksi jo lääketieteellisten toimenpiteiden arvioinnin kohdalla, ja hankaluudet vain kasvavat, jos sitä sovelletaan politiikkatoimenpiteiden arviointiin, puhumattakaan sen yleisemmästä soveltamisesta yhteiskuntatieteissä. Toinen ongelmallinen ajatus on toive, että kokeellisten menetelmien myötä yhteiskuntatieteet voisivat viimein siirtyä nopeasti etenevän ja vakaasti kasautuvan tiedon tuottamiseen. Kokeellisesta menetelmästä ei ole tällaisen haavekuvan toteuttajaksi. Luontevinta onkin ajatella kokeellista tutkimusta yksinkertaisesti tervetulleena täydennyksenä sosiologian ja muiden yhteiskuntatieteiden menetelmävalikoimaan.
Alkuperäiskielisuomi
LehtiSosiologia
Vuosikerta2015
Numero3
Sivut204-221
Sivumäärä17
ISSN0038-1640
TilaJulkaistu - 2015
OKM-julkaisutyyppiA1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä, vertaisarvioitu

Tieteenalat

  • 5141 Sosiologia
  • 611 Filosofia

Lainaa tätä

Ylikoski, Petri Kullervo. / Hyviä ja huonoja perusteita kokeelliselle sosiologialle. Julkaisussa: Sosiologia. 2015 ; Vuosikerta 2015, Nro 3. Sivut 204-221.
@article{11bad2db25714915850170c9d565d65a,
title = "Hyvi{\"a} ja huonoja perusteita kokeelliselle sosiologialle",
abstract = "Kokeellisen tutkimuksen suosio on nopeasti kasvamassa eri yhteiskuntatieteiss{\"a}. Merkitt{\"a}v{\"a} osa t{\"a}st{\"a} tutkimuksesta on sosiologisesti kiinnostavaa, ja siksi kaikkien sosiologien on hyv{\"a} tutustua sek{\"a} kokeellisen tutkimuksen vahvuuksiin ett{\"a} sen heikkouksiin. T{\"a}m{\"a} kirjoitus aloittaa erittelem{\"a}ll{\"a} kokeellisen tutkimuksen nousun taustatekij{\"o}it{\"a} ja jatkaa sitten esittelem{\"a}ll{\"a} kokeellisen tutkimuksen moninaisuutta: erilaiset kokeelliset asetelmat eroavat toisistaan suuresti ja samaakin koeasetelmaa on mahdollista k{\"a}ytt{\"a}{\"a} useaan erilaiseen tutkimukselliseen tarkoitukseen. T{\"a}st{\"a} moninaisuudesta seuraa, ett{\"a} vaikka kokeellisen tutkimusasetelman erityinen ansio on sen suosiollisuus kausaalisille p{\"a}{\"a}telmille, tulee kokeellinen tutkimus ymm{\"a}rt{\"a}{\"a} laajemmin kuin pelkk{\"a}n{\"a} kausaalisten vaikutusv{\"a}itteiden testaamisena. Yleisesti ottaen kokeellisen tutkimuksen lis{\"a}{\"a}ntyminen on ehdottoman hyv{\"a} asia yhteiskuntatieteiden kannalta. Siihen ei kuitenkaan tule yhdist{\"a}{\"a} kahta ongelmallista ajatusta. Ensimm{\"a}inen n{\"a}ist{\"a} on ajatus ehdottomasta ja tiukasta n{\"a}ytt{\"o}hierarkiasta, joka koskee eri tutkimustapojen soveltuvuutta luotettavien kausaalip{\"a}{\"a}telmien tekemiseen. T{\"a}m{\"a} ajatus on osoittautunut toimimattomaksi jo l{\"a}{\"a}ketieteellisten toimenpiteiden arvioinnin kohdalla, ja hankaluudet vain kasvavat, jos sit{\"a} sovelletaan politiikkatoimenpiteiden arviointiin, puhumattakaan sen yleisemm{\"a}st{\"a} soveltamisesta yhteiskuntatieteiss{\"a}. Toinen ongelmallinen ajatus on toive, ett{\"a} kokeellisten menetelmien my{\"o}t{\"a} yhteiskuntatieteet voisivat viimein siirty{\"a} nopeasti etenev{\"a}n ja vakaasti kasautuvan tiedon tuottamiseen. Kokeellisesta menetelm{\"a}st{\"a} ei ole t{\"a}llaisen haavekuvan toteuttajaksi. Luontevinta onkin ajatella kokeellista tutkimusta yksinkertaisesti tervetulleena t{\"a}ydennyksen{\"a} sosiologian ja muiden yhteiskuntatieteiden menetelm{\"a}valikoimaan.",
keywords = "5141 Sosiologia, 611 Filosofia",
author = "Ylikoski, {Petri Kullervo}",
year = "2015",
language = "suomi",
volume = "2015",
pages = "204--221",
journal = "Sosiologia",
issn = "0038-1640",
publisher = "Westermarck-seura",
number = "3",

}

Hyviä ja huonoja perusteita kokeelliselle sosiologialle. / Ylikoski, Petri Kullervo.

julkaisussa: Sosiologia, Vuosikerta 2015, Nro 3, 2015, s. 204-221.

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliTieteellinenvertaisarvioitu

TY - JOUR

T1 - Hyviä ja huonoja perusteita kokeelliselle sosiologialle

AU - Ylikoski, Petri Kullervo

PY - 2015

Y1 - 2015

N2 - Kokeellisen tutkimuksen suosio on nopeasti kasvamassa eri yhteiskuntatieteissä. Merkittävä osa tästä tutkimuksesta on sosiologisesti kiinnostavaa, ja siksi kaikkien sosiologien on hyvä tutustua sekä kokeellisen tutkimuksen vahvuuksiin että sen heikkouksiin. Tämä kirjoitus aloittaa erittelemällä kokeellisen tutkimuksen nousun taustatekijöitä ja jatkaa sitten esittelemällä kokeellisen tutkimuksen moninaisuutta: erilaiset kokeelliset asetelmat eroavat toisistaan suuresti ja samaakin koeasetelmaa on mahdollista käyttää useaan erilaiseen tutkimukselliseen tarkoitukseen. Tästä moninaisuudesta seuraa, että vaikka kokeellisen tutkimusasetelman erityinen ansio on sen suosiollisuus kausaalisille päätelmille, tulee kokeellinen tutkimus ymmärtää laajemmin kuin pelkkänä kausaalisten vaikutusväitteiden testaamisena. Yleisesti ottaen kokeellisen tutkimuksen lisääntyminen on ehdottoman hyvä asia yhteiskuntatieteiden kannalta. Siihen ei kuitenkaan tule yhdistää kahta ongelmallista ajatusta. Ensimmäinen näistä on ajatus ehdottomasta ja tiukasta näyttöhierarkiasta, joka koskee eri tutkimustapojen soveltuvuutta luotettavien kausaalipäätelmien tekemiseen. Tämä ajatus on osoittautunut toimimattomaksi jo lääketieteellisten toimenpiteiden arvioinnin kohdalla, ja hankaluudet vain kasvavat, jos sitä sovelletaan politiikkatoimenpiteiden arviointiin, puhumattakaan sen yleisemmästä soveltamisesta yhteiskuntatieteissä. Toinen ongelmallinen ajatus on toive, että kokeellisten menetelmien myötä yhteiskuntatieteet voisivat viimein siirtyä nopeasti etenevän ja vakaasti kasautuvan tiedon tuottamiseen. Kokeellisesta menetelmästä ei ole tällaisen haavekuvan toteuttajaksi. Luontevinta onkin ajatella kokeellista tutkimusta yksinkertaisesti tervetulleena täydennyksenä sosiologian ja muiden yhteiskuntatieteiden menetelmävalikoimaan.

AB - Kokeellisen tutkimuksen suosio on nopeasti kasvamassa eri yhteiskuntatieteissä. Merkittävä osa tästä tutkimuksesta on sosiologisesti kiinnostavaa, ja siksi kaikkien sosiologien on hyvä tutustua sekä kokeellisen tutkimuksen vahvuuksiin että sen heikkouksiin. Tämä kirjoitus aloittaa erittelemällä kokeellisen tutkimuksen nousun taustatekijöitä ja jatkaa sitten esittelemällä kokeellisen tutkimuksen moninaisuutta: erilaiset kokeelliset asetelmat eroavat toisistaan suuresti ja samaakin koeasetelmaa on mahdollista käyttää useaan erilaiseen tutkimukselliseen tarkoitukseen. Tästä moninaisuudesta seuraa, että vaikka kokeellisen tutkimusasetelman erityinen ansio on sen suosiollisuus kausaalisille päätelmille, tulee kokeellinen tutkimus ymmärtää laajemmin kuin pelkkänä kausaalisten vaikutusväitteiden testaamisena. Yleisesti ottaen kokeellisen tutkimuksen lisääntyminen on ehdottoman hyvä asia yhteiskuntatieteiden kannalta. Siihen ei kuitenkaan tule yhdistää kahta ongelmallista ajatusta. Ensimmäinen näistä on ajatus ehdottomasta ja tiukasta näyttöhierarkiasta, joka koskee eri tutkimustapojen soveltuvuutta luotettavien kausaalipäätelmien tekemiseen. Tämä ajatus on osoittautunut toimimattomaksi jo lääketieteellisten toimenpiteiden arvioinnin kohdalla, ja hankaluudet vain kasvavat, jos sitä sovelletaan politiikkatoimenpiteiden arviointiin, puhumattakaan sen yleisemmästä soveltamisesta yhteiskuntatieteissä. Toinen ongelmallinen ajatus on toive, että kokeellisten menetelmien myötä yhteiskuntatieteet voisivat viimein siirtyä nopeasti etenevän ja vakaasti kasautuvan tiedon tuottamiseen. Kokeellisesta menetelmästä ei ole tällaisen haavekuvan toteuttajaksi. Luontevinta onkin ajatella kokeellista tutkimusta yksinkertaisesti tervetulleena täydennyksenä sosiologian ja muiden yhteiskuntatieteiden menetelmävalikoimaan.

KW - 5141 Sosiologia

KW - 611 Filosofia

M3 - Artikkeli

VL - 2015

SP - 204

EP - 221

JO - Sosiologia

JF - Sosiologia

SN - 0038-1640

IS - 3

ER -