Häpeän ilmentyminen ja muutos psykoterapiassa - tapaustutkimus

Tutkimustuotos: OpinnäyteLisensiaatintutkielmaOpinnäytteet

Kuvaus

Tämä tutkimus asettuu osaksi assimilaatiomallia soveltavan tutkimuksen perinnettä. Yhden psykoterapiaprosessin perusteella tapaustutkimuksessa selvennetään, miten häpeä näkyy ilmaisussa ja miten suhde häpeää herättävään kohteeseen voi muuntua psykoterapian aikana. Assimilaatiomallin mukaisesti onnistuneessa psykoterapiassa asiakkaan suhde hänelle alussa ongelmalliseen kokemukseen läpi käy useita eri muutosvaiheita. Yksilöllisten muutosprosessien intensiiviset tapaustutkimukset asettuvat laadullisen psykoterapiatutkimuksen keskiöön selventämällä muutoksen mekanismeja sekä keräämällä tietoa, miten tehokkaiksi todetut interventiot toimivat asiakkaan ja terapeutin välillä kliinisessä tilanteessa. 
Menetelmällisesti tutkimuksessa käytetään kahta laadullisen psykoterapiatutkimuksen menetelmää, assimilaatiomallia sekä dialogista sekvenssianalyysia (Tikkanen, 2015; Leiman & Stiles, 2001). Aineisto koostuu Hannaksi nimetyn asiakkaan vuoden mittaisesta videoidusta ja litteroidusta psykoterapiasta (32 käyntiä), jota aiemmin on tutkittu psykoterapeuttisen vuorovaikutuksen (Hartikainen, 2013) sekä keskeisten tunneteemojen (Keto, 2010) näkökulmista. Tuloksissa on ensimmäisestä istunnosta tehty formulointi häpeän näyttäytymisestä sekä tähän linkittyvä Hannan ilmaisun kehityksen analyysi. Dialogista sekvenssianalyysia on käytetty tunnistamaan, miten häpeä näkyy ilmaisussa. Assimilaatiomallin mukaisesti on jäsennetty Hannan suhteen muuntumista häpeäkokemukseen. Tutkimuksen keskeisen aineiston muodostavat terapian istunnot 7-9, joissa Hanna kuvaa suhdetta häpeää herättävään kohteeseen (isän käyttäytyminen, alkoholismi) ja kuinka tuo suhde selventyy kolmen käynnin aikana assimilaatiotasosta 2 tasoon 4-5. 
Psykoterapian alussa ilmaisun mikroanalyyttisen selventämisen kautta tulee näkyväksi, miten ihminen asemoituu suhteessa ongelmalliseen kokemukseen sekä millaisin ilmaisuin hän näyttää pääasiallisen tapansa toimia selvitäkseen siitä. Toiseksi, Hannan häpeäkertomuksen kautta voimme ymmärtää, miten häpeä on aina häpeää jostakin. Hannan tarina osoittaa, kuinka suhde häpeää herättävään kohteeseen muuntuu käyntien aikana ja millaiseen merkitysverkostoon se hänen elämässään kietoutuu. Se mistä koemme häpeää, on yksilöllistä ja ymmärtääksemme tätä meidän on 'yksinkertaisesti kuunneltava potilasta.' (Freud, 1912)
Alkuperäiskielisuomi
Valvoja/neuvonantaja
  • Laitila, Aarno, Valvoja, Ulkoinen henkilö
  • Leiman, Mikael, Valvoja, Ulkoinen henkilö
Myöntöpäivämäärä20 toukokuuta 2020
TilaJulkaistu - 2017
OKM-julkaisutyyppiG3 Lisensiaatintyö

Tieteenalat

  • 515 Psykologia
  • psykoterapia
  • häpeä
  • muutos psykoterapiassa
  • itseymmärrys

Lainaa tätä

@phdthesis{0647dff81e744264bdc6c47b7bffe8e7,
title = "H{\"a}pe{\"a}n ilmentyminen ja muutos psykoterapiassa - tapaustutkimus",
abstract = "T{\"a}m{\"a} tutkimus asettuu osaksi assimilaatiomallia soveltavan tutkimuksen perinnett{\"a}. Yhden psykoterapiaprosessin perusteella tapaustutkimuksessa selvennet{\"a}{\"a}n, miten h{\"a}pe{\"a} n{\"a}kyy ilmaisussa ja miten suhde h{\"a}pe{\"a}{\"a} her{\"a}tt{\"a}v{\"a}{\"a}n kohteeseen voi muuntua psykoterapian aikana. Assimilaatiomallin mukaisesti onnistuneessa psykoterapiassa asiakkaan suhde h{\"a}nelle alussa ongelmalliseen kokemukseen l{\"a}pi k{\"a}y useita eri muutosvaiheita. Yksil{\"o}llisten muutosprosessien intensiiviset tapaustutkimukset asettuvat laadullisen psykoterapiatutkimuksen keski{\"o}{\"o}n selvent{\"a}m{\"a}ll{\"a} muutoksen mekanismeja sek{\"a} ker{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} tietoa, miten tehokkaiksi todetut interventiot toimivat asiakkaan ja terapeutin v{\"a}lill{\"a} kliinisess{\"a} tilanteessa. Menetelm{\"a}llisesti tutkimuksessa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n kahta laadullisen psykoterapiatutkimuksen menetelm{\"a}{\"a}, assimilaatiomallia sek{\"a} dialogista sekvenssianalyysia (Tikkanen, 2015; Leiman & Stiles, 2001). Aineisto koostuu Hannaksi nimetyn asiakkaan vuoden mittaisesta videoidusta ja litteroidusta psykoterapiasta (32 k{\"a}ynti{\"a}), jota aiemmin on tutkittu psykoterapeuttisen vuorovaikutuksen (Hartikainen, 2013) sek{\"a} keskeisten tunneteemojen (Keto, 2010) n{\"a}k{\"o}kulmista. Tuloksissa on ensimm{\"a}isest{\"a} istunnosta tehty formulointi h{\"a}pe{\"a}n n{\"a}ytt{\"a}ytymisest{\"a} sek{\"a} t{\"a}h{\"a}n linkittyv{\"a} Hannan ilmaisun kehityksen analyysi. Dialogista sekvenssianalyysia on k{\"a}ytetty tunnistamaan, miten h{\"a}pe{\"a} n{\"a}kyy ilmaisussa. Assimilaatiomallin mukaisesti on j{\"a}sennetty Hannan suhteen muuntumista h{\"a}pe{\"a}kokemukseen. Tutkimuksen keskeisen aineiston muodostavat terapian istunnot 7-9, joissa Hanna kuvaa suhdetta h{\"a}pe{\"a}{\"a} her{\"a}tt{\"a}v{\"a}{\"a}n kohteeseen (is{\"a}n k{\"a}ytt{\"a}ytyminen, alkoholismi) ja kuinka tuo suhde selventyy kolmen k{\"a}ynnin aikana assimilaatiotasosta 2 tasoon 4-5. Psykoterapian alussa ilmaisun mikroanalyyttisen selvent{\"a}misen kautta tulee n{\"a}kyv{\"a}ksi, miten ihminen asemoituu suhteessa ongelmalliseen kokemukseen sek{\"a} millaisin ilmaisuin h{\"a}n n{\"a}ytt{\"a}{\"a} p{\"a}{\"a}asiallisen tapansa toimia selvit{\"a}kseen siit{\"a}. Toiseksi, Hannan h{\"a}pe{\"a}kertomuksen kautta voimme ymm{\"a}rt{\"a}{\"a}, miten h{\"a}pe{\"a} on aina h{\"a}pe{\"a}{\"a} jostakin. Hannan tarina osoittaa, kuinka suhde h{\"a}pe{\"a}{\"a} her{\"a}tt{\"a}v{\"a}{\"a}n kohteeseen muuntuu k{\"a}yntien aikana ja millaiseen merkitysverkostoon se h{\"a}nen el{\"a}m{\"a}ss{\"a}{\"a}n kietoutuu. Se mist{\"a} koemme h{\"a}pe{\"a}{\"a}, on yksil{\"o}llist{\"a} ja ymm{\"a}rt{\"a}{\"a}ksemme t{\"a}t{\"a} meid{\"a}n on 'yksinkertaisesti kuunneltava potilasta.' (Freud, 1912)",
keywords = "515 Psykologia, psykoterapia, h{\"a}pe{\"a}, muutos psykoterapiassa, itseymm{\"a}rrys",
author = "Kivikkokangas, {Sami J}",
year = "2017",
language = "suomi",

}

Häpeän ilmentyminen ja muutos psykoterapiassa - tapaustutkimus. / Kivikkokangas, Sami J.

2017. 56 s.

Tutkimustuotos: OpinnäyteLisensiaatintutkielmaOpinnäytteet

TY - THES

T1 - Häpeän ilmentyminen ja muutos psykoterapiassa - tapaustutkimus

AU - Kivikkokangas, Sami J

PY - 2017

Y1 - 2017

N2 - Tämä tutkimus asettuu osaksi assimilaatiomallia soveltavan tutkimuksen perinnettä. Yhden psykoterapiaprosessin perusteella tapaustutkimuksessa selvennetään, miten häpeä näkyy ilmaisussa ja miten suhde häpeää herättävään kohteeseen voi muuntua psykoterapian aikana. Assimilaatiomallin mukaisesti onnistuneessa psykoterapiassa asiakkaan suhde hänelle alussa ongelmalliseen kokemukseen läpi käy useita eri muutosvaiheita. Yksilöllisten muutosprosessien intensiiviset tapaustutkimukset asettuvat laadullisen psykoterapiatutkimuksen keskiöön selventämällä muutoksen mekanismeja sekä keräämällä tietoa, miten tehokkaiksi todetut interventiot toimivat asiakkaan ja terapeutin välillä kliinisessä tilanteessa. Menetelmällisesti tutkimuksessa käytetään kahta laadullisen psykoterapiatutkimuksen menetelmää, assimilaatiomallia sekä dialogista sekvenssianalyysia (Tikkanen, 2015; Leiman & Stiles, 2001). Aineisto koostuu Hannaksi nimetyn asiakkaan vuoden mittaisesta videoidusta ja litteroidusta psykoterapiasta (32 käyntiä), jota aiemmin on tutkittu psykoterapeuttisen vuorovaikutuksen (Hartikainen, 2013) sekä keskeisten tunneteemojen (Keto, 2010) näkökulmista. Tuloksissa on ensimmäisestä istunnosta tehty formulointi häpeän näyttäytymisestä sekä tähän linkittyvä Hannan ilmaisun kehityksen analyysi. Dialogista sekvenssianalyysia on käytetty tunnistamaan, miten häpeä näkyy ilmaisussa. Assimilaatiomallin mukaisesti on jäsennetty Hannan suhteen muuntumista häpeäkokemukseen. Tutkimuksen keskeisen aineiston muodostavat terapian istunnot 7-9, joissa Hanna kuvaa suhdetta häpeää herättävään kohteeseen (isän käyttäytyminen, alkoholismi) ja kuinka tuo suhde selventyy kolmen käynnin aikana assimilaatiotasosta 2 tasoon 4-5. Psykoterapian alussa ilmaisun mikroanalyyttisen selventämisen kautta tulee näkyväksi, miten ihminen asemoituu suhteessa ongelmalliseen kokemukseen sekä millaisin ilmaisuin hän näyttää pääasiallisen tapansa toimia selvitäkseen siitä. Toiseksi, Hannan häpeäkertomuksen kautta voimme ymmärtää, miten häpeä on aina häpeää jostakin. Hannan tarina osoittaa, kuinka suhde häpeää herättävään kohteeseen muuntuu käyntien aikana ja millaiseen merkitysverkostoon se hänen elämässään kietoutuu. Se mistä koemme häpeää, on yksilöllistä ja ymmärtääksemme tätä meidän on 'yksinkertaisesti kuunneltava potilasta.' (Freud, 1912)

AB - Tämä tutkimus asettuu osaksi assimilaatiomallia soveltavan tutkimuksen perinnettä. Yhden psykoterapiaprosessin perusteella tapaustutkimuksessa selvennetään, miten häpeä näkyy ilmaisussa ja miten suhde häpeää herättävään kohteeseen voi muuntua psykoterapian aikana. Assimilaatiomallin mukaisesti onnistuneessa psykoterapiassa asiakkaan suhde hänelle alussa ongelmalliseen kokemukseen läpi käy useita eri muutosvaiheita. Yksilöllisten muutosprosessien intensiiviset tapaustutkimukset asettuvat laadullisen psykoterapiatutkimuksen keskiöön selventämällä muutoksen mekanismeja sekä keräämällä tietoa, miten tehokkaiksi todetut interventiot toimivat asiakkaan ja terapeutin välillä kliinisessä tilanteessa. Menetelmällisesti tutkimuksessa käytetään kahta laadullisen psykoterapiatutkimuksen menetelmää, assimilaatiomallia sekä dialogista sekvenssianalyysia (Tikkanen, 2015; Leiman & Stiles, 2001). Aineisto koostuu Hannaksi nimetyn asiakkaan vuoden mittaisesta videoidusta ja litteroidusta psykoterapiasta (32 käyntiä), jota aiemmin on tutkittu psykoterapeuttisen vuorovaikutuksen (Hartikainen, 2013) sekä keskeisten tunneteemojen (Keto, 2010) näkökulmista. Tuloksissa on ensimmäisestä istunnosta tehty formulointi häpeän näyttäytymisestä sekä tähän linkittyvä Hannan ilmaisun kehityksen analyysi. Dialogista sekvenssianalyysia on käytetty tunnistamaan, miten häpeä näkyy ilmaisussa. Assimilaatiomallin mukaisesti on jäsennetty Hannan suhteen muuntumista häpeäkokemukseen. Tutkimuksen keskeisen aineiston muodostavat terapian istunnot 7-9, joissa Hanna kuvaa suhdetta häpeää herättävään kohteeseen (isän käyttäytyminen, alkoholismi) ja kuinka tuo suhde selventyy kolmen käynnin aikana assimilaatiotasosta 2 tasoon 4-5. Psykoterapian alussa ilmaisun mikroanalyyttisen selventämisen kautta tulee näkyväksi, miten ihminen asemoituu suhteessa ongelmalliseen kokemukseen sekä millaisin ilmaisuin hän näyttää pääasiallisen tapansa toimia selvitäkseen siitä. Toiseksi, Hannan häpeäkertomuksen kautta voimme ymmärtää, miten häpeä on aina häpeää jostakin. Hannan tarina osoittaa, kuinka suhde häpeää herättävään kohteeseen muuntuu käyntien aikana ja millaiseen merkitysverkostoon se hänen elämässään kietoutuu. Se mistä koemme häpeää, on yksilöllistä ja ymmärtääksemme tätä meidän on 'yksinkertaisesti kuunneltava potilasta.' (Freud, 1912)

KW - 515 Psykologia

KW - psykoterapia

KW - häpeä

KW - muutos psykoterapiassa

KW - itseymmärrys

M3 - Lisensiaatintutkielma

ER -