Hengitysäänten kuuntelu ja suomenkieliset termit

Lauri Lehtimäki, Toni Kiljander, Matti Korppi, Päivi Piirilä, Anssi Sovijärvi

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliAmmatillinen

Abstrakti

Hengitysäänten kuuntelulla saadaan helposti ja nopeasti tietoa keuhkojen tilasta. Hengitysäänten sanalliseen kuvaamiseen on kansainväliset suositukset, mutta suomenkieliset termit vaihtelevat. Teimme lääkäreille kyselyn hengitysäänten suomenkielisistä termeistä ja pyysimme niistä kannanoton Lääketieteen sanastolautakunnalta. Esitämme myös hengitysäänten kuunteluun ja tulkintaan liittyvät perusasiat. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 154 lääkäriä. Vastaajat eivät olleet aivan yksimielisiä suomenkielisistä termeistä. Kyselyn ja sanastolautakunnan arvion perusteella ehdotamme käyttöön suomenkielisiä termejä kurkkuvinkuna (stridor), vinkuna (wheezing), rohina (rhonchus), ritinä (fine cracles), rahina (coarse cracles), vingahdus (squawk) ja keuhkopussin hankausääni (pleural friction rub). Samojen termien käyttäminen löydöksen kirjaamisessa parantaa hengitysäänten kuuntelun arvoa potilastyössä. Hengitysäänten kuuntelua voidaan jatkossa tarkentaa elektronisilla apuvälineillä ja tietokoneanalyysillä.
Alkuperäiskielisuomi
LehtiDuodecim
Vuosikerta137
Numero7
Sivut745-752
Sivumäärä8
ISSN0012-7183
TilaJulkaistu - 2021
OKM-julkaisutyyppiD1 Artikkeli ammattilehdessä

Lisätietoja

Vertaisarvioitu. Näin tutkin.

Tieteenalat

  • 3121 Yleislääketiede, sisätaudit ja muut kliiniset lääketieteet

Siteeraa tätä