@book{051803fae3824ac2a9d73b14fa83f953,
title = "Henkirikoskatsaus 2019",
abstract = "* Vuonna 2018 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 95 (+28 %) uhrin kuolemaan johtanutta Suomessa tehty{\"a} tahallista v{\"a}kivaltarikosta. Vuotuinen rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 1,7. * Henkirikosseurannan, johon rikokset kirjataan vasta esitutkinnan p{\"a}{\"a}tytty{\"a}, t{\"a}m{\"a}n hetkisen arvion (31.3.2019) mukaan henkirikosten m{\"a}{\"a}r{\"a} vuonna 2018 oli 91 (+36 %). Todenn{\"a}k{\"o}isesti lopullinen m{\"a}{\"a}r{\"a} tulee olemaan pienempi, mutta huomattavasti edellisvuotta suurempi. * Henkirikosten m{\"a}{\"a}r{\"a} kasvoi siten vuonna 2018 selv{\"a}sti edellisvuoden tasosta, mutta oli edelleenkin alle 1990-luvun ja 2000-luvun alun keskitason. Henkirikollisuuden yli kaksikymment{\"a} vuotta jatkunut yht{\"a}jaksoinen v{\"a}heneminen kuitenkin p{\"a}{\"a}ttyi. * Henkirikosseurannan ennakkotietojen mukaan surmattujen naisten m{\"a}{\"a}r{\"a} oli vuonna 2018 13 % pienempi ja surmattujen miesten m{\"a}{\"a}r{\"a} 73 % suurempi kuin vuonna 2017. Rikollisuuden kasvu n{\"a}ytt{\"a}isi tapahtuneen p{\"a}{\"a}asiassa syntyper{\"a}isten suomalaismiesten keskin{\"a}isess{\"a} alkoholisidonnaisessa v{\"a}kivallassa. * Henkirikosten p{\"a}{\"a}osa liittyy Suomessa keski-ik{\"a}isten ty{\"o}el{\"a}m{\"a}n ulkopuolella olevien miesten keskin{\"a}isiin alkoholink{\"a}ytt{\"o}tilanteisiin. Vuosina 2010–2017 59 %:ssa aikuisten v{\"a}lisi{\"a} henkirikoksia kaikki osapuolet olivat rikoshetkell{\"a} humalassa, 78 %:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa. * Yleisin uhri on tuttavan tai yst{\"a}v{\"a}n surmaama mies (43 % uhreista). Seuraavaksi yleisimm{\"a}t ovat parisuhdekumppanin surmaama nainen (17 %) ja uhrille ennalta tuntemattoman henkil{\"o}n surmaama mies (11 %). * Vuosina 2010–2016 henkirikoksiin syyllistyneist{\"a} miehist{\"a} 60 % oli tuomittu tuomioistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta rikosta edelt{\"a}neiden kymmenen vuoden aikana ainakin kerran, 32 % oli ollut rikosta edelt{\"a}neiden viiden vuoden aikana suorittamassa ehdotonta vankeusrangaistusta. 37 % oli ollut el{\"a}m{\"a}ns{\"a} aikana vankilassa ainakin kerran ennen rikosta. * Henkirikollisuuden maakunnalliset tasoerot ovat viime vuosina supistuneet. Korkeimmat rikollisuustasot l{\"o}ytyiv{\"a}t vuosina 2010–2017 Lapista, Kymenlaaksosta ja Pohjois-Savosta, matalimmat puolestaan Ahvenanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Kaikissa maakunnassa henkirikosten asukaslukuun suhteutettu vuotuinen keskitaso alitti jaksolla 3 surmattua 100 000 asukasta kohden. * Henkirikollisuuden taso on Suomessa t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} Euroopan unionin yhdeks{\"a}nneksi korkein ja keskim{\"a}{\"a}r{\"a}ist{\"a} korkeampi my{\"o}s kaikkien kehittyneiden teollisuusmaiden ryhm{\"a}ss{\"a}. Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ik{\"a}isten ty{\"o}tt{\"o}mien miesalkoholistien korkealla rikollisuustasolla. Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa tasoltaan juurikaan eroa muiden l{\"a}ntisen Euroopan maiden tilanteesta. * Henkirikoksista vuosina 2010–2016 ep{\"a}illyist{\"a} 83 % vastaan nostettiin syyte ja 71 % tuomittiin rangaistukseen. Rangaistukseen tuomituista 94 % sai ehdottoman vankeusrangaistuksen. Ajanjaksolla taposta tuomittujen miesten keskirangaistus oli 10 vuotta 3 kuukautta ja naisten 9 vuotta 3 kuukautta.",
keywords = "5141 Sosiologia, henkirikos, henkirikollisuus, v{\"a}kivalta, ampuma-aseet, alkoholi, p{\"a}ihteet, uhrit, tekij{\"a}t, teonpiirteet, sukupuolittunut v{\"a}kivalta, naistutkimus, 513 Oikeustiede, murha, tappo, surma, lapsensurma",
author = "Martti Lehti",
year = "2019",
month = may,
day = "21",
language = "suomi",
series = "Katsauksia",
publisher = "Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti",
number = "34/2019",
address = "Suomi",
}