Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011

Najat Ouakrim-Soivio, Jorma Kuusela

    Tutkimustuotos: Kirja/raporttiTutkimusraporttiAmmatillinen

    Kuvaus

    Opetushallitus arvioi keväällä 2011 historian ja yhteiskuntaopin oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä ja 15 ruotsinkielisestä peruskoulusta, jotka edustivat kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä. Oppilaat poimittiin arviointiin koulujen 9. vuosiluokilta systemaattisesti tasaväliotantaa käyttäen. Tämän raportin analyysit ja tulokset perustuvat koulujen 4 726 otosoppilaan suorituksiin.
    Arvioinnissa käytetyt historian ja yhteiskuntaopin tehtävät perustuivat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin, kyseisten oppiaineiden keskeisten tietojen ja taitojen hallintaan.
    Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arvio osoitti sekä historian että yhteiskuntaopin osalta, että oppimistuloksissa ei ollut eroja tyttöjen ja poikien välillä. Samoin alueelliset erot eri puolilla Suomea tai erilaisten tilastollisten kuntatyyppien mukaan olivat vähäisiä. Sekä historian että yhteiskuntaopin oppimistuloksissa oli kuitenkin eroja suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä ja lukioon pyrkivien sekä ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden välillä. Vanhempien koulutustaustaan perustuvan luokittelun mukaan oppilasryhmien välillä on eroja.
    Historiassa osaamisen yleistaso koko seuranta-arvioinnissa oli kohtalainen (ratkaisuosuus oli 50 %). Kiitettäviin tai hyviin historian tuloksiin pääsi yhteensä 16 % oppilaista. Tyydyttäviin ja kohtalaisiin tuloksiin pääsi noin 70 % oppilaista. Välttäviin suorituksiin pääsi yhteensä noin 13 % oppilaista, ja heikkoja suorituksia historian seuranta-arviossa oli yhteensä 2 %:lla otosoppilaista.
    Historian oppiaineen luonteeseen kuuluu olennaisesti lähteiden käyttö ja tulkinta sekä ajan hahmottaminen ja historiallinen empatia. Lähteiden käyttöön ja tulkintaan liittyvissä tehtävissä otosoppilaista 64 %:n suoritustaso oli kohtalaista tai tyydyttävää. Hyvään tai kiitettävään tulokseen pääsi yli 16 % oppilaista, ja lähes sama määrä oppilaita (15 %) suoriutui tämän osa-alueen tehtävistä välttävästi tai heikosti.
    Ajan hahmottamista edellyttävissä tehtävissä otosoppilaista 63 % pääsi joko tyydyttävään tai hyvään tulokseen ja 6 % oppilaista ylsi kiitettävään suoritukseen. Kohtalaisen tason saavutti 23 % otosoppilaista ja välttävälle tai heikolle tasolle jäi 9 % oppilaista.
    Menneen ajan ihmisen asemaan eläytymistä ja historiallista empatiaa mittaavassa tehtäväosiossa kiitettävään suoritustasoon pääsi 17 % oppilaista. Suurin osa oppilaista ylsi hyvään, tyydyttävään tai kohtalaiseen suoritukseen (70 % oppilaista). Historiallista empatiaa mittaavassa tehtäväosiossa keskihajonta oli suuri (31).
    Tehtävistä, joissa edellytettiin esimerkiksi asiaa selittävän tärkeän tekijän erottamista vähemmän tärkeistä, syy- ja seuraussuhteiden muodostamista, omien perusteltujen käsityksien esittämistä historiallisista tapahtumista tai jonkin historiallisen tapahtuman tai ilmiön selittämistä joidenkin toimijoiden kautta, suoriuduttiin välttävästi. Kyseisen osa-alueen tehtävistä 24 % oppilaista suoriutui heikosti, 38 % välttävästi ja 14 % kohtalaisesti. Tyydyttävään, hyvään ja kiitettävään osaamiseen ylsi vain viidesosa (25 %) otosoppilaista. Myös tällä osa-alueella keskihajonta oli suuri (23).
    Yhteiskuntaopissa osaamisen yleistaso koko seuranta-arvioinnissa oli tyydyttävää tasoa (ratkaisuosuus oli 64 %). Kiitettäviin tai hyviin yhteiskuntaopin tuloksiin ylsi yhteensä 47 % otosoppilaista. Tyydyttäviin ja kohtalaisiin tuloksiin pääsi noin 49 % oppilaista ja välttäviin suorituksiin noin 3 % oppilaista.
    Yhteiskuntaopin keskeisten tietojen ja taitojen osalta median välittämien tietojen, tilastojen ja graafien kriittistä tulkintaa vaativissa tehtävissä kiitettävästi tai hyvin menestyi 38 % otosoppilaista. Tyydyttävään tai kohtalaiseen suoritukseen ylsi 43 %, ja heikon tai välttävän tuloksen sai noin neljännes oppilaista (19 %). Keskihajonta oli suurinta (21) tämän osa-alueen vastauksissa.
    Yhteiskunnallisten asioiden perustelua vaativat tehtävät osattiin parhaiten. Näissä tehtävissä noin 90 % otosoppilaista ylsi joko kiitettävään tai hyvään suoritukseen.
    Osassa tehtävistä keskityttiin tarkastelemaan yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen useita erilaisia vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Näissä tehtävissä oppilaiden taitotaso oli tyydyttävä (ratkaisuosuus oli 53 %). Otosoppilaista 22 % saavutti kiitettävän tai hyvän osaamistason, 69 % puolestaan tyydyttävän tai kohtalaisen tason ja noin 10 %:lla otosoppilaista osaamistaso jäi joko heikoksi tai välttäväksi.
    Yhteiskuntaopin seuranta-arvioinnissa oli yksi tehtäväkokonaisuus, jossa mitattiin sekä yhteiskunnallisen että taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. Vastuullista kuluttamista käsittelevät tehtävät arvioitiin erillisenä osiona, ja siinä oppilaiden ratkaisuosuus (79 %) vastasi myös hyvää tasoa.
    Lukioon ensisijaisesti pyrkivät oppilaat menestyivät sekä historian että yhteiskuntaopin seuranta-arvioinnissa ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia oppilaita paremmin. Historiassa osaamiserot lukioon pyrkivien ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden välillä olivat 13 % ja yhteiskuntaopissa 11 %.
    Koulukohtaisella kyselyllä selvitettiin opetusjärjestelyitä ja resursseja sekä oppilaiden käsityksiä opiskelustaan, historian ja yhteiskuntaopin taidoista ja oppiaineista. Otoskoulujen rehtoreilta saadun tiedon mukaan sekä historian että yhteiskuntaopin keskimääräinen opetusryhmäkoko oli 19 oppilasta. Opettajien kelpoisuustilanne sekä historiassa että yhteiskuntaopissa on hyvä. Suurin osa otoskoulujen opettajista oli suorittanut pääaineen opinnot historiassa.
    Oppilaskyselyn tulokset osoittivat, että poikien suhtautuminen sekä historiaan että yhteiskuntaoppiin oppiaineina on tyttöjä myönteisempää. Poikien käsitys omasta osaamisestaan on tyttöjen käsitystä paljon myönteisempää sekä historiassa että yhteiskuntaopissa. Pojat myös ilmoittavat pitävänsä tyttöjä enemmän näistä oppiaineista. Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä oli myös eroja heidän käsityksissään historian hyödyllisyydestä oppiaineena. Toisin kuin suomenkieliset oppilaat, ruotsinkieliset oppilaat ilmaisivat pitävänsä historian osaamista tärkeänä, ja he arvelivat tarvitsevansa sekä tulevissa opinnoissaan että arkielämässä historiassa oppimiaan tietoja ja taitoja. Sekä tytöt että pojat arvelivat tarvitsevansa tulevissa opinnoissaan ja arkielämässä yhteiskuntaopissa opiskeltuja tietoja ja taitoja. Oppilaat pitivät yhteiskuntaoppia erittäin hyödyllisenä oppiaineena.
    Otoskoulujen rehtorit ja historian sekä yhteiskuntaopin opettajat saivat tiedon koulunsa oppilaiden seuranta-arviointituloksista. Jokaiselle otoskoululle annettiin palautteena vertailutietoa oman koulunsa otosoppilaiden tuloksista ja opiskeluun liittyvistä käsityksistä. Opetuksen järjestäjät saivat vastaavaa tietoa koulujensa tuloksista. Monissa kouluissa pidettiin myönteisenä mahdollisuutta verrata koulun tulosta ja arvosanojen antamisen käytäntöä kansalliseen tasoon ja käyttää seuranta-arviointia välineenä sekä historian että yhteiskuntaopin opetuksen kehittämiseen.
    Alkuperäiskielisuomi
    JulkaisupaikkaHelsinki
    KustantajaOpetushallitus
    Sivumäärä152
    ISBN (painettu)978-952-13-5059-7
    ISBN (elektroninen)978-952-13-5060-3
    TilaJulkaistu - 2012
    OKM-julkaisutyyppiD4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

    Julkaisusarja

    NimiKoulutuksen seurantaraportit
    KustantajaOpetushallitus
    Numero2012:3
    ISSN (painettu)1798-8934
    ISSN (elektroninen)1798-8942

    Tieteenalat

    • 516 Kasvatustieteet
    • perusopetus, yhteiskunnalliset aineet, historia, yhteiskuntaoppi, oppimistulokset, arviointi, oppilasarviointi, vanhempien koulutustausta, asenteet.

    Lainaa tätä

    Ouakrim-Soivio, N., & Kuusela, J. (2012). Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011. (Koulutuksen seurantaraportit; Nro 2012:3). Helsinki: Opetushallitus.
    Ouakrim-Soivio, Najat ; Kuusela, Jorma. / Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011. Helsinki : Opetushallitus, 2012. 152 Sivumäärä (Koulutuksen seurantaraportit; 2012:3).
    @book{9359a4de0505469894159156d6581146,
    title = "Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen p{\"a}{\"a}tt{\"o}vaiheessa 2011",
    abstract = "Opetushallitus arvioi kev{\"a}{\"a}ll{\"a} 2011 historian ja yhteiskuntaopin oppimistuloksia perusopetuksen p{\"a}{\"a}tt{\"o}vaiheessa. Tiedot ker{\"a}ttiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisest{\"a} ja 15 ruotsinkielisest{\"a} peruskoulusta, jotka edustivat kattavasti eri alueita ja kuntaryhmi{\"a}. Oppilaat poimittiin arviointiin koulujen 9. vuosiluokilta systemaattisesti tasav{\"a}liotantaa k{\"a}ytt{\"a}en. T{\"a}m{\"a}n raportin analyysit ja tulokset perustuvat koulujen 4 726 otosoppilaan suorituksiin. Arvioinnissa k{\"a}ytetyt historian ja yhteiskuntaopin teht{\"a}v{\"a}t perustuivat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa m{\"a}{\"a}riteltyihin, kyseisten oppiaineiden keskeisten tietojen ja taitojen hallintaan.Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arvio osoitti sek{\"a} historian ett{\"a} yhteiskuntaopin osalta, ett{\"a} oppimistuloksissa ei ollut eroja tytt{\"o}jen ja poikien v{\"a}lill{\"a}. Samoin alueelliset erot eri puolilla Suomea tai erilaisten tilastollisten kuntatyyppien mukaan olivat v{\"a}h{\"a}isi{\"a}. Sek{\"a} historian ett{\"a} yhteiskuntaopin oppimistuloksissa oli kuitenkin eroja suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden v{\"a}lill{\"a} ja lukioon pyrkivien sek{\"a} ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden v{\"a}lill{\"a}. Vanhempien koulutustaustaan perustuvan luokittelun mukaan oppilasryhmien v{\"a}lill{\"a} on eroja.Historiassa osaamisen yleistaso koko seuranta-arvioinnissa oli kohtalainen (ratkaisuosuus oli 50 {\%}). Kiitett{\"a}viin tai hyviin historian tuloksiin p{\"a}{\"a}si yhteens{\"a} 16 {\%} oppilaista. Tyydytt{\"a}viin ja kohtalaisiin tuloksiin p{\"a}{\"a}si noin 70 {\%} oppilaista. V{\"a}ltt{\"a}viin suorituksiin p{\"a}{\"a}si yhteens{\"a} noin 13 {\%} oppilaista, ja heikkoja suorituksia historian seuranta-arviossa oli yhteens{\"a} 2 {\%}:lla otosoppilaista. Historian oppiaineen luonteeseen kuuluu olennaisesti l{\"a}hteiden k{\"a}ytt{\"o} ja tulkinta sek{\"a} ajan hahmottaminen ja historiallinen empatia. L{\"a}hteiden k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n ja tulkintaan liittyviss{\"a} teht{\"a}viss{\"a} otosoppilaista 64 {\%}:n suoritustaso oli kohtalaista tai tyydytt{\"a}v{\"a}{\"a}. Hyv{\"a}{\"a}n tai kiitett{\"a}v{\"a}{\"a}n tulokseen p{\"a}{\"a}si yli 16 {\%} oppilaista, ja l{\"a}hes sama m{\"a}{\"a}r{\"a} oppilaita (15 {\%}) suoriutui t{\"a}m{\"a}n osa-alueen teht{\"a}vist{\"a} v{\"a}ltt{\"a}v{\"a}sti tai heikosti.Ajan hahmottamista edellytt{\"a}viss{\"a} teht{\"a}viss{\"a} otosoppilaista 63 {\%} p{\"a}{\"a}si joko tyydytt{\"a}v{\"a}{\"a}n tai hyv{\"a}{\"a}n tulokseen ja 6 {\%} oppilaista ylsi kiitett{\"a}v{\"a}{\"a}n suoritukseen. Kohtalaisen tason saavutti 23 {\%} otosoppilaista ja v{\"a}ltt{\"a}v{\"a}lle tai heikolle tasolle j{\"a}i 9 {\%} oppilaista.Menneen ajan ihmisen asemaan el{\"a}ytymist{\"a} ja historiallista empatiaa mittaavassa teht{\"a}v{\"a}osiossa kiitett{\"a}v{\"a}{\"a}n suoritustasoon p{\"a}{\"a}si 17 {\%} oppilaista. Suurin osa oppilaista ylsi hyv{\"a}{\"a}n, tyydytt{\"a}v{\"a}{\"a}n tai kohtalaiseen suoritukseen (70 {\%} oppilaista). Historiallista empatiaa mittaavassa teht{\"a}v{\"a}osiossa keskihajonta oli suuri (31).Teht{\"a}vist{\"a}, joissa edellytettiin esimerkiksi asiaa selitt{\"a}v{\"a}n t{\"a}rke{\"a}n tekij{\"a}n erottamista v{\"a}hemm{\"a}n t{\"a}rkeist{\"a}, syy- ja seuraussuhteiden muodostamista, omien perusteltujen k{\"a}sityksien esitt{\"a}mist{\"a} historiallisista tapahtumista tai jonkin historiallisen tapahtuman tai ilmi{\"o}n selitt{\"a}mist{\"a} joidenkin toimijoiden kautta, suoriuduttiin v{\"a}ltt{\"a}v{\"a}sti. Kyseisen osa-alueen teht{\"a}vist{\"a} 24 {\%} oppilaista suoriutui heikosti, 38 {\%} v{\"a}ltt{\"a}v{\"a}sti ja 14 {\%} kohtalaisesti. Tyydytt{\"a}v{\"a}{\"a}n, hyv{\"a}{\"a}n ja kiitett{\"a}v{\"a}{\"a}n osaamiseen ylsi vain viidesosa (25 {\%}) otosoppilaista. My{\"o}s t{\"a}ll{\"a} osa-alueella keskihajonta oli suuri (23).Yhteiskuntaopissa osaamisen yleistaso koko seuranta-arvioinnissa oli tyydytt{\"a}v{\"a}{\"a} tasoa (ratkaisuosuus oli 64 {\%}). Kiitett{\"a}viin tai hyviin yhteiskuntaopin tuloksiin ylsi yhteens{\"a} 47 {\%} otosoppilaista. Tyydytt{\"a}viin ja kohtalaisiin tuloksiin p{\"a}{\"a}si noin 49 {\%} oppilaista ja v{\"a}ltt{\"a}viin suorituksiin noin 3 {\%} oppilaista. Yhteiskuntaopin keskeisten tietojen ja taitojen osalta median v{\"a}litt{\"a}mien tietojen, tilastojen ja graafien kriittist{\"a} tulkintaa vaativissa teht{\"a}viss{\"a} kiitett{\"a}v{\"a}sti tai hyvin menestyi 38 {\%} otosoppilaista. Tyydytt{\"a}v{\"a}{\"a}n tai kohtalaiseen suoritukseen ylsi 43 {\%}, ja heikon tai v{\"a}ltt{\"a}v{\"a}n tuloksen sai noin nelj{\"a}nnes oppilaista (19 {\%}). Keskihajonta oli suurinta (21) t{\"a}m{\"a}n osa-alueen vastauksissa.Yhteiskunnallisten asioiden perustelua vaativat teht{\"a}v{\"a}t osattiin parhaiten. N{\"a}iss{\"a} teht{\"a}viss{\"a} noin 90 {\%} otosoppilaista ylsi joko kiitett{\"a}v{\"a}{\"a}n tai hyv{\"a}{\"a}n suoritukseen. Osassa teht{\"a}vist{\"a} keskityttiin tarkastelemaan yhteiskunnallisen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteon ja taloudellisten ratkaisujen useita erilaisia vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. N{\"a}iss{\"a} teht{\"a}viss{\"a} oppilaiden taitotaso oli tyydytt{\"a}v{\"a} (ratkaisuosuus oli 53 {\%}). Otosoppilaista 22 {\%} saavutti kiitett{\"a}v{\"a}n tai hyv{\"a}n osaamistason, 69 {\%} puolestaan tyydytt{\"a}v{\"a}n tai kohtalaisen tason ja noin 10 {\%}:lla otosoppilaista osaamistaso j{\"a}i joko heikoksi tai v{\"a}ltt{\"a}v{\"a}ksi. Yhteiskuntaopin seuranta-arvioinnissa oli yksi teht{\"a}v{\"a}kokonaisuus, jossa mitattiin sek{\"a} yhteiskunnallisen ett{\"a} taloudellisen toiminnan eettisi{\"a} kysymyksi{\"a}. Vastuullista kuluttamista k{\"a}sittelev{\"a}t teht{\"a}v{\"a}t arvioitiin erillisen{\"a} osiona, ja siin{\"a} oppilaiden ratkaisuosuus (79 {\%}) vastasi my{\"o}s hyv{\"a}{\"a} tasoa. Lukioon ensisijaisesti pyrkiv{\"a}t oppilaat menestyiv{\"a}t sek{\"a} historian ett{\"a} yhteiskuntaopin seuranta-arvioinnissa ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia oppilaita paremmin. Historiassa osaamiserot lukioon pyrkivien ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden v{\"a}lill{\"a} olivat 13 {\%} ja yhteiskuntaopissa 11 {\%}. Koulukohtaisella kyselyll{\"a} selvitettiin opetusj{\"a}rjestelyit{\"a} ja resursseja sek{\"a} oppilaiden k{\"a}sityksi{\"a} opiskelustaan, historian ja yhteiskuntaopin taidoista ja oppiaineista. Otoskoulujen rehtoreilta saadun tiedon mukaan sek{\"a} historian ett{\"a} yhteiskuntaopin keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen opetusryhm{\"a}koko oli 19 oppilasta. Opettajien kelpoisuustilanne sek{\"a} historiassa ett{\"a} yhteiskuntaopissa on hyv{\"a}. Suurin osa otoskoulujen opettajista oli suorittanut p{\"a}{\"a}aineen opinnot historiassa. Oppilaskyselyn tulokset osoittivat, ett{\"a} poikien suhtautuminen sek{\"a} historiaan ett{\"a} yhteiskuntaoppiin oppiaineina on tytt{\"o}j{\"a} my{\"o}nteisemp{\"a}{\"a}. Poikien k{\"a}sitys omasta osaamisestaan on tytt{\"o}jen k{\"a}sityst{\"a} paljon my{\"o}nteisemp{\"a}{\"a} sek{\"a} historiassa ett{\"a} yhteiskuntaopissa. Pojat my{\"o}s ilmoittavat pit{\"a}v{\"a}ns{\"a} tytt{\"o}j{\"a} enemm{\"a}n n{\"a}ist{\"a} oppiaineista. Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden v{\"a}lill{\"a} oli my{\"o}s eroja heid{\"a}n k{\"a}sityksiss{\"a}{\"a}n historian hy{\"o}dyllisyydest{\"a} oppiaineena. Toisin kuin suomenkieliset oppilaat, ruotsinkieliset oppilaat ilmaisivat pit{\"a}v{\"a}ns{\"a} historian osaamista t{\"a}rke{\"a}n{\"a}, ja he arvelivat tarvitsevansa sek{\"a} tulevissa opinnoissaan ett{\"a} arkiel{\"a}m{\"a}ss{\"a} historiassa oppimiaan tietoja ja taitoja. Sek{\"a} tyt{\"o}t ett{\"a} pojat arvelivat tarvitsevansa tulevissa opinnoissaan ja arkiel{\"a}m{\"a}ss{\"a} yhteiskuntaopissa opiskeltuja tietoja ja taitoja. Oppilaat pitiv{\"a}t yhteiskuntaoppia eritt{\"a}in hy{\"o}dyllisen{\"a} oppiaineena.Otoskoulujen rehtorit ja historian sek{\"a} yhteiskuntaopin opettajat saivat tiedon koulunsa oppilaiden seuranta-arviointituloksista. Jokaiselle otoskoululle annettiin palautteena vertailutietoa oman koulunsa otosoppilaiden tuloksista ja opiskeluun liittyvist{\"a} k{\"a}sityksist{\"a}. Opetuksen j{\"a}rjest{\"a}j{\"a}t saivat vastaavaa tietoa koulujensa tuloksista. Monissa kouluissa pidettiin my{\"o}nteisen{\"a} mahdollisuutta verrata koulun tulosta ja arvosanojen antamisen k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"a} kansalliseen tasoon ja k{\"a}ytt{\"a}{\"a} seuranta-arviointia v{\"a}lineen{\"a} sek{\"a} historian ett{\"a} yhteiskuntaopin opetuksen kehitt{\"a}miseen.",
    keywords = "516 Kasvatustieteet, perusopetus, yhteiskunnalliset aineet, historia, yhteiskuntaoppi, oppimistulokset, arviointi, oppilasarviointi, vanhempien koulutustausta, asenteet.",
    author = "Najat Ouakrim-Soivio and Jorma Kuusela",
    year = "2012",
    language = "suomi",
    isbn = "978-952-13-5059-7",
    series = "Koulutuksen seurantaraportit",
    publisher = "Opetushallitus",
    number = "2012:3",
    address = "Suomi",

    }

    Ouakrim-Soivio, N & Kuusela, J 2012, Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011. Koulutuksen seurantaraportit, Nro 2012:3, Opetushallitus, Helsinki.

    Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011. / Ouakrim-Soivio, Najat; Kuusela, Jorma.

    Helsinki : Opetushallitus, 2012. 152 s. (Koulutuksen seurantaraportit; Nro 2012:3).

    Tutkimustuotos: Kirja/raporttiTutkimusraporttiAmmatillinen

    TY - BOOK

    T1 - Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011

    AU - Ouakrim-Soivio, Najat

    AU - Kuusela, Jorma

    PY - 2012

    Y1 - 2012

    N2 - Opetushallitus arvioi keväällä 2011 historian ja yhteiskuntaopin oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä ja 15 ruotsinkielisestä peruskoulusta, jotka edustivat kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä. Oppilaat poimittiin arviointiin koulujen 9. vuosiluokilta systemaattisesti tasaväliotantaa käyttäen. Tämän raportin analyysit ja tulokset perustuvat koulujen 4 726 otosoppilaan suorituksiin. Arvioinnissa käytetyt historian ja yhteiskuntaopin tehtävät perustuivat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin, kyseisten oppiaineiden keskeisten tietojen ja taitojen hallintaan.Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arvio osoitti sekä historian että yhteiskuntaopin osalta, että oppimistuloksissa ei ollut eroja tyttöjen ja poikien välillä. Samoin alueelliset erot eri puolilla Suomea tai erilaisten tilastollisten kuntatyyppien mukaan olivat vähäisiä. Sekä historian että yhteiskuntaopin oppimistuloksissa oli kuitenkin eroja suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä ja lukioon pyrkivien sekä ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden välillä. Vanhempien koulutustaustaan perustuvan luokittelun mukaan oppilasryhmien välillä on eroja.Historiassa osaamisen yleistaso koko seuranta-arvioinnissa oli kohtalainen (ratkaisuosuus oli 50 %). Kiitettäviin tai hyviin historian tuloksiin pääsi yhteensä 16 % oppilaista. Tyydyttäviin ja kohtalaisiin tuloksiin pääsi noin 70 % oppilaista. Välttäviin suorituksiin pääsi yhteensä noin 13 % oppilaista, ja heikkoja suorituksia historian seuranta-arviossa oli yhteensä 2 %:lla otosoppilaista. Historian oppiaineen luonteeseen kuuluu olennaisesti lähteiden käyttö ja tulkinta sekä ajan hahmottaminen ja historiallinen empatia. Lähteiden käyttöön ja tulkintaan liittyvissä tehtävissä otosoppilaista 64 %:n suoritustaso oli kohtalaista tai tyydyttävää. Hyvään tai kiitettävään tulokseen pääsi yli 16 % oppilaista, ja lähes sama määrä oppilaita (15 %) suoriutui tämän osa-alueen tehtävistä välttävästi tai heikosti.Ajan hahmottamista edellyttävissä tehtävissä otosoppilaista 63 % pääsi joko tyydyttävään tai hyvään tulokseen ja 6 % oppilaista ylsi kiitettävään suoritukseen. Kohtalaisen tason saavutti 23 % otosoppilaista ja välttävälle tai heikolle tasolle jäi 9 % oppilaista.Menneen ajan ihmisen asemaan eläytymistä ja historiallista empatiaa mittaavassa tehtäväosiossa kiitettävään suoritustasoon pääsi 17 % oppilaista. Suurin osa oppilaista ylsi hyvään, tyydyttävään tai kohtalaiseen suoritukseen (70 % oppilaista). Historiallista empatiaa mittaavassa tehtäväosiossa keskihajonta oli suuri (31).Tehtävistä, joissa edellytettiin esimerkiksi asiaa selittävän tärkeän tekijän erottamista vähemmän tärkeistä, syy- ja seuraussuhteiden muodostamista, omien perusteltujen käsityksien esittämistä historiallisista tapahtumista tai jonkin historiallisen tapahtuman tai ilmiön selittämistä joidenkin toimijoiden kautta, suoriuduttiin välttävästi. Kyseisen osa-alueen tehtävistä 24 % oppilaista suoriutui heikosti, 38 % välttävästi ja 14 % kohtalaisesti. Tyydyttävään, hyvään ja kiitettävään osaamiseen ylsi vain viidesosa (25 %) otosoppilaista. Myös tällä osa-alueella keskihajonta oli suuri (23).Yhteiskuntaopissa osaamisen yleistaso koko seuranta-arvioinnissa oli tyydyttävää tasoa (ratkaisuosuus oli 64 %). Kiitettäviin tai hyviin yhteiskuntaopin tuloksiin ylsi yhteensä 47 % otosoppilaista. Tyydyttäviin ja kohtalaisiin tuloksiin pääsi noin 49 % oppilaista ja välttäviin suorituksiin noin 3 % oppilaista. Yhteiskuntaopin keskeisten tietojen ja taitojen osalta median välittämien tietojen, tilastojen ja graafien kriittistä tulkintaa vaativissa tehtävissä kiitettävästi tai hyvin menestyi 38 % otosoppilaista. Tyydyttävään tai kohtalaiseen suoritukseen ylsi 43 %, ja heikon tai välttävän tuloksen sai noin neljännes oppilaista (19 %). Keskihajonta oli suurinta (21) tämän osa-alueen vastauksissa.Yhteiskunnallisten asioiden perustelua vaativat tehtävät osattiin parhaiten. Näissä tehtävissä noin 90 % otosoppilaista ylsi joko kiitettävään tai hyvään suoritukseen. Osassa tehtävistä keskityttiin tarkastelemaan yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen useita erilaisia vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Näissä tehtävissä oppilaiden taitotaso oli tyydyttävä (ratkaisuosuus oli 53 %). Otosoppilaista 22 % saavutti kiitettävän tai hyvän osaamistason, 69 % puolestaan tyydyttävän tai kohtalaisen tason ja noin 10 %:lla otosoppilaista osaamistaso jäi joko heikoksi tai välttäväksi. Yhteiskuntaopin seuranta-arvioinnissa oli yksi tehtäväkokonaisuus, jossa mitattiin sekä yhteiskunnallisen että taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. Vastuullista kuluttamista käsittelevät tehtävät arvioitiin erillisenä osiona, ja siinä oppilaiden ratkaisuosuus (79 %) vastasi myös hyvää tasoa. Lukioon ensisijaisesti pyrkivät oppilaat menestyivät sekä historian että yhteiskuntaopin seuranta-arvioinnissa ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia oppilaita paremmin. Historiassa osaamiserot lukioon pyrkivien ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden välillä olivat 13 % ja yhteiskuntaopissa 11 %. Koulukohtaisella kyselyllä selvitettiin opetusjärjestelyitä ja resursseja sekä oppilaiden käsityksiä opiskelustaan, historian ja yhteiskuntaopin taidoista ja oppiaineista. Otoskoulujen rehtoreilta saadun tiedon mukaan sekä historian että yhteiskuntaopin keskimääräinen opetusryhmäkoko oli 19 oppilasta. Opettajien kelpoisuustilanne sekä historiassa että yhteiskuntaopissa on hyvä. Suurin osa otoskoulujen opettajista oli suorittanut pääaineen opinnot historiassa. Oppilaskyselyn tulokset osoittivat, että poikien suhtautuminen sekä historiaan että yhteiskuntaoppiin oppiaineina on tyttöjä myönteisempää. Poikien käsitys omasta osaamisestaan on tyttöjen käsitystä paljon myönteisempää sekä historiassa että yhteiskuntaopissa. Pojat myös ilmoittavat pitävänsä tyttöjä enemmän näistä oppiaineista. Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä oli myös eroja heidän käsityksissään historian hyödyllisyydestä oppiaineena. Toisin kuin suomenkieliset oppilaat, ruotsinkieliset oppilaat ilmaisivat pitävänsä historian osaamista tärkeänä, ja he arvelivat tarvitsevansa sekä tulevissa opinnoissaan että arkielämässä historiassa oppimiaan tietoja ja taitoja. Sekä tytöt että pojat arvelivat tarvitsevansa tulevissa opinnoissaan ja arkielämässä yhteiskuntaopissa opiskeltuja tietoja ja taitoja. Oppilaat pitivät yhteiskuntaoppia erittäin hyödyllisenä oppiaineena.Otoskoulujen rehtorit ja historian sekä yhteiskuntaopin opettajat saivat tiedon koulunsa oppilaiden seuranta-arviointituloksista. Jokaiselle otoskoululle annettiin palautteena vertailutietoa oman koulunsa otosoppilaiden tuloksista ja opiskeluun liittyvistä käsityksistä. Opetuksen järjestäjät saivat vastaavaa tietoa koulujensa tuloksista. Monissa kouluissa pidettiin myönteisenä mahdollisuutta verrata koulun tulosta ja arvosanojen antamisen käytäntöä kansalliseen tasoon ja käyttää seuranta-arviointia välineenä sekä historian että yhteiskuntaopin opetuksen kehittämiseen.

    AB - Opetushallitus arvioi keväällä 2011 historian ja yhteiskuntaopin oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä ja 15 ruotsinkielisestä peruskoulusta, jotka edustivat kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä. Oppilaat poimittiin arviointiin koulujen 9. vuosiluokilta systemaattisesti tasaväliotantaa käyttäen. Tämän raportin analyysit ja tulokset perustuvat koulujen 4 726 otosoppilaan suorituksiin. Arvioinnissa käytetyt historian ja yhteiskuntaopin tehtävät perustuivat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin, kyseisten oppiaineiden keskeisten tietojen ja taitojen hallintaan.Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arvio osoitti sekä historian että yhteiskuntaopin osalta, että oppimistuloksissa ei ollut eroja tyttöjen ja poikien välillä. Samoin alueelliset erot eri puolilla Suomea tai erilaisten tilastollisten kuntatyyppien mukaan olivat vähäisiä. Sekä historian että yhteiskuntaopin oppimistuloksissa oli kuitenkin eroja suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä ja lukioon pyrkivien sekä ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden välillä. Vanhempien koulutustaustaan perustuvan luokittelun mukaan oppilasryhmien välillä on eroja.Historiassa osaamisen yleistaso koko seuranta-arvioinnissa oli kohtalainen (ratkaisuosuus oli 50 %). Kiitettäviin tai hyviin historian tuloksiin pääsi yhteensä 16 % oppilaista. Tyydyttäviin ja kohtalaisiin tuloksiin pääsi noin 70 % oppilaista. Välttäviin suorituksiin pääsi yhteensä noin 13 % oppilaista, ja heikkoja suorituksia historian seuranta-arviossa oli yhteensä 2 %:lla otosoppilaista. Historian oppiaineen luonteeseen kuuluu olennaisesti lähteiden käyttö ja tulkinta sekä ajan hahmottaminen ja historiallinen empatia. Lähteiden käyttöön ja tulkintaan liittyvissä tehtävissä otosoppilaista 64 %:n suoritustaso oli kohtalaista tai tyydyttävää. Hyvään tai kiitettävään tulokseen pääsi yli 16 % oppilaista, ja lähes sama määrä oppilaita (15 %) suoriutui tämän osa-alueen tehtävistä välttävästi tai heikosti.Ajan hahmottamista edellyttävissä tehtävissä otosoppilaista 63 % pääsi joko tyydyttävään tai hyvään tulokseen ja 6 % oppilaista ylsi kiitettävään suoritukseen. Kohtalaisen tason saavutti 23 % otosoppilaista ja välttävälle tai heikolle tasolle jäi 9 % oppilaista.Menneen ajan ihmisen asemaan eläytymistä ja historiallista empatiaa mittaavassa tehtäväosiossa kiitettävään suoritustasoon pääsi 17 % oppilaista. Suurin osa oppilaista ylsi hyvään, tyydyttävään tai kohtalaiseen suoritukseen (70 % oppilaista). Historiallista empatiaa mittaavassa tehtäväosiossa keskihajonta oli suuri (31).Tehtävistä, joissa edellytettiin esimerkiksi asiaa selittävän tärkeän tekijän erottamista vähemmän tärkeistä, syy- ja seuraussuhteiden muodostamista, omien perusteltujen käsityksien esittämistä historiallisista tapahtumista tai jonkin historiallisen tapahtuman tai ilmiön selittämistä joidenkin toimijoiden kautta, suoriuduttiin välttävästi. Kyseisen osa-alueen tehtävistä 24 % oppilaista suoriutui heikosti, 38 % välttävästi ja 14 % kohtalaisesti. Tyydyttävään, hyvään ja kiitettävään osaamiseen ylsi vain viidesosa (25 %) otosoppilaista. Myös tällä osa-alueella keskihajonta oli suuri (23).Yhteiskuntaopissa osaamisen yleistaso koko seuranta-arvioinnissa oli tyydyttävää tasoa (ratkaisuosuus oli 64 %). Kiitettäviin tai hyviin yhteiskuntaopin tuloksiin ylsi yhteensä 47 % otosoppilaista. Tyydyttäviin ja kohtalaisiin tuloksiin pääsi noin 49 % oppilaista ja välttäviin suorituksiin noin 3 % oppilaista. Yhteiskuntaopin keskeisten tietojen ja taitojen osalta median välittämien tietojen, tilastojen ja graafien kriittistä tulkintaa vaativissa tehtävissä kiitettävästi tai hyvin menestyi 38 % otosoppilaista. Tyydyttävään tai kohtalaiseen suoritukseen ylsi 43 %, ja heikon tai välttävän tuloksen sai noin neljännes oppilaista (19 %). Keskihajonta oli suurinta (21) tämän osa-alueen vastauksissa.Yhteiskunnallisten asioiden perustelua vaativat tehtävät osattiin parhaiten. Näissä tehtävissä noin 90 % otosoppilaista ylsi joko kiitettävään tai hyvään suoritukseen. Osassa tehtävistä keskityttiin tarkastelemaan yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen useita erilaisia vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Näissä tehtävissä oppilaiden taitotaso oli tyydyttävä (ratkaisuosuus oli 53 %). Otosoppilaista 22 % saavutti kiitettävän tai hyvän osaamistason, 69 % puolestaan tyydyttävän tai kohtalaisen tason ja noin 10 %:lla otosoppilaista osaamistaso jäi joko heikoksi tai välttäväksi. Yhteiskuntaopin seuranta-arvioinnissa oli yksi tehtäväkokonaisuus, jossa mitattiin sekä yhteiskunnallisen että taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. Vastuullista kuluttamista käsittelevät tehtävät arvioitiin erillisenä osiona, ja siinä oppilaiden ratkaisuosuus (79 %) vastasi myös hyvää tasoa. Lukioon ensisijaisesti pyrkivät oppilaat menestyivät sekä historian että yhteiskuntaopin seuranta-arvioinnissa ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia oppilaita paremmin. Historiassa osaamiserot lukioon pyrkivien ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden välillä olivat 13 % ja yhteiskuntaopissa 11 %. Koulukohtaisella kyselyllä selvitettiin opetusjärjestelyitä ja resursseja sekä oppilaiden käsityksiä opiskelustaan, historian ja yhteiskuntaopin taidoista ja oppiaineista. Otoskoulujen rehtoreilta saadun tiedon mukaan sekä historian että yhteiskuntaopin keskimääräinen opetusryhmäkoko oli 19 oppilasta. Opettajien kelpoisuustilanne sekä historiassa että yhteiskuntaopissa on hyvä. Suurin osa otoskoulujen opettajista oli suorittanut pääaineen opinnot historiassa. Oppilaskyselyn tulokset osoittivat, että poikien suhtautuminen sekä historiaan että yhteiskuntaoppiin oppiaineina on tyttöjä myönteisempää. Poikien käsitys omasta osaamisestaan on tyttöjen käsitystä paljon myönteisempää sekä historiassa että yhteiskuntaopissa. Pojat myös ilmoittavat pitävänsä tyttöjä enemmän näistä oppiaineista. Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä oli myös eroja heidän käsityksissään historian hyödyllisyydestä oppiaineena. Toisin kuin suomenkieliset oppilaat, ruotsinkieliset oppilaat ilmaisivat pitävänsä historian osaamista tärkeänä, ja he arvelivat tarvitsevansa sekä tulevissa opinnoissaan että arkielämässä historiassa oppimiaan tietoja ja taitoja. Sekä tytöt että pojat arvelivat tarvitsevansa tulevissa opinnoissaan ja arkielämässä yhteiskuntaopissa opiskeltuja tietoja ja taitoja. Oppilaat pitivät yhteiskuntaoppia erittäin hyödyllisenä oppiaineena.Otoskoulujen rehtorit ja historian sekä yhteiskuntaopin opettajat saivat tiedon koulunsa oppilaiden seuranta-arviointituloksista. Jokaiselle otoskoululle annettiin palautteena vertailutietoa oman koulunsa otosoppilaiden tuloksista ja opiskeluun liittyvistä käsityksistä. Opetuksen järjestäjät saivat vastaavaa tietoa koulujensa tuloksista. Monissa kouluissa pidettiin myönteisenä mahdollisuutta verrata koulun tulosta ja arvosanojen antamisen käytäntöä kansalliseen tasoon ja käyttää seuranta-arviointia välineenä sekä historian että yhteiskuntaopin opetuksen kehittämiseen.

    KW - 516 Kasvatustieteet

    KW - perusopetus, yhteiskunnalliset aineet, historia, yhteiskuntaoppi, oppimistulokset, arviointi, oppilasarviointi, vanhempien koulutustausta, asenteet.

    M3 - Tutkimusraportti

    SN - 978-952-13-5059-7

    T3 - Koulutuksen seurantaraportit

    BT - Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011

    PB - Opetushallitus

    CY - Helsinki

    ER -

    Ouakrim-Soivio N, Kuusela J. Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011. Helsinki: Opetushallitus, 2012. 152 s. (Koulutuksen seurantaraportit; 2012:3).