Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen

Tutkimustuotos: Kirja/raporttiKirjaYleistajuinen

Kuvaus

Tämä ensimmäinen laajempi suomenkielinen raportti ilmastoahdistuksesta perustuu monitieteelliseen tutkimukseen sekä käytännön toiminnasta tehtyihin havaintoihin.

Ilmastoahdistus määritellään osaksi laajempaa ympäristöahdistuksen ilmiötä: kyse on vaikeista tuntemuksista, jotka kumpuavat merkittävässä määrin ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Laajassa tarkastelussa sekä ympäristö- että ilmastoahdistus asettuvat osaksi sitä ilmiötä, jossa maailman tila (eli ns. makrososiaaliset tekijät) vaikuttaa mielenterveyteen.

Ilmastoahdistus voi olla ongelma, jos se on niin voimakasta että henkilö lamaantuu, mutta lähtökohtaisesti ilmastoahdistus ei ole sairaus vaan ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmien suuruuteen. Ilmastoahdistus on usein toiminut myös merkittävänä voimavarana, mutta tämä edellyttää sitä, että henkilö löytää yhdessä toisten kanssa a) riittävästi aikaa ja tilaa tunteiden käsittelyyn sekä b) riittävästi toimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Raportissa sijoitetaan ilmastoahdistus osaksi ilmastonmuutoksen keskeisiä terveysvaikutuksia (luku 2). Kaksi keskeistä psykologista haastetta ja tehtävää (luku 3) ovat a) sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin eli toimintakyvyn ylläpito ja b) oman eettisen vastuun hyväksyminen ja samalla suhteellisuudentaju, eli kyky elää ambivalenssin kanssa. Raportissa julkaistaan ensi kertaa suomeksi katsaus ilmastoahdistuksen erilaisiin oireisiin kansainvälisen tutkimuksen valossa (luku 4). Oireet voidaan sijoittaa skaalalle vaikeista lieviin ja ne ilmenevät usein psykofyysisesti. Oireiden tunnistamista vaikeuttavat niiden moniulotteisuus (ilmastonmuutos vaikuttaa lähes kaikkeen) ja ilmastonmuutokseen liittyvät sosiaaliset jännitteet.

Luku 5 käsittelee erilaisia altistavia tekijöitä ja sosiaalisen kontekstin roolia ilmastoahdistuksen kanssa pärjäämiselle. Luku sisältää luettelon erityisen altistuneista ihmisryhmistä ja elämäntilanteista. Osa näistä ihmisryhmistä kokee ilmastoahdistus-termin omakseen (esimerkiksi nuoret) ja osa kokee ilmiöön liittyviä oireita, mutta kutsuu niitä eri nimillä (esimerkiksi monet maanviljelijät).

Kuudes luku nostaa esille elämän merkityksellisyyden kokemisen keskeisyyden ilmastoahdistuksen kanssa pärjäämisen kannalta (meaning-focused coping, eksistentiaalinen hyvinvointi). Luvussa 7 keskustellaan monista erilaisista ilmastoahdistukseen mahdollisesti liittyvistä tunteista, kuten surusta, pelosta ja syyllisyydestä. Ilmastoahdistusta voi lähestyä myös järkytyksiin ja traumoihin liittyvistä näkökulmista. Tunnetaidot ja mielenterveystaidot auttavat ilmastoahdistuksen käsittelyssä. Raportti korostaa myös vaikeiden tunteiden voimavaraluonnetta.

Luvussa 8 tarjotaan laaja katsaus toimintamuotoihin sekä materiaaleihin, joita on viime vuosina kehitetty ilmastoahdistuksen käsittelemiseksi sekä kansainvälisesti että Suomessa. Painopiste on kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksissa. Toiminnan erilaiset perusmuodot ovat a) oma-apu ja sen tueksi luodut materiaalit, b) ryhmätoiminta, c) tapahtumat ja d) vertaistuki. Raportti esittelee esimerkiksi Australiassa ja Isossa-Britanniassa luotuja laajahkoja materiaaleja sekä toimintamalleja. Psykologijärjestöjen lisäksi käsitellään esimerkiksi ympäristöjärjestöjen, ekopsykologien, taiteilijoiden ja ympäristökasvattajien luomia toimintatapoja.

Raportin kirjoittaja TT Panu Pihkala on erikoistunut ympäristöahdistuksen monitieteelliseen tutkimukseen Helsingin yliopistossa. Hän on myös julkaissut aiheesta tietokirjallisuutta.
Alkuperäiskielisuomi
JulkaisupaikkaHelsinki
KustantajaSuomen mielenterveysseura
Sivumäärä26
TilaJulkaistu - 4 kesäkuuta 2019
OKM-julkaisutyyppiE2 Yleistajuinen monografia

Tieteenalat

  • 1172 Ympäristötiede
  • ilmastonmuutos
  • ympäristöahdistus
  • monitieteellinen ympäristötutkimus
  • ympäristöpsykologia
  • ekopsykologia
  • tunteet
  • mielenterveys

Lainaa tätä

Pihkala, P. (2019). Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen. Helsinki: Suomen mielenterveysseura .
Pihkala, Panu. / Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen. Helsinki : Suomen mielenterveysseura , 2019. 26 Sivumäärä
@book{18f294e56081450dbafe1396d97ed7d9,
title = "Ilmastoahdistus ja sen kanssa el{\"a}minen",
abstract = "T{\"a}m{\"a} ensimm{\"a}inen laajempi suomenkielinen raportti ilmastoahdistuksesta perustuu monitieteelliseen tutkimukseen sek{\"a} k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n toiminnasta tehtyihin havaintoihin.Ilmastoahdistus m{\"a}{\"a}ritell{\"a}{\"a}n osaksi laajempaa ymp{\"a}rist{\"o}ahdistuksen ilmi{\"o}t{\"a}: kyse on vaikeista tuntemuksista, jotka kumpuavat merkitt{\"a}v{\"a}ss{\"a} m{\"a}{\"a}rin ymp{\"a}rist{\"o}ongelmista ja niiden uhasta. Laajassa tarkastelussa sek{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}- ett{\"a} ilmastoahdistus asettuvat osaksi sit{\"a} ilmi{\"o}t{\"a}, jossa maailman tila (eli ns. makrososiaaliset tekij{\"a}t) vaikuttaa mielenterveyteen.Ilmastoahdistus voi olla ongelma, jos se on niin voimakasta ett{\"a} henkil{\"o} lamaantuu, mutta l{\"a}ht{\"o}kohtaisesti ilmastoahdistus ei ole sairaus vaan ymm{\"a}rrett{\"a}v{\"a} reaktio maailman ymp{\"a}rist{\"o}ongelmien suuruuteen. Ilmastoahdistus on usein toiminut my{\"o}s merkitt{\"a}v{\"a}n{\"a} voimavarana, mutta t{\"a}m{\"a} edellytt{\"a}{\"a} sit{\"a}, ett{\"a} henkil{\"o} l{\"o}yt{\"a}{\"a} yhdess{\"a} toisten kanssa a) riitt{\"a}v{\"a}sti aikaa ja tilaa tunteiden k{\"a}sittelyyn sek{\"a} b) riitt{\"a}v{\"a}sti toimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.Raportissa sijoitetaan ilmastoahdistus osaksi ilmastonmuutoksen keskeisi{\"a} terveysvaikutuksia (luku 2). Kaksi keskeist{\"a} psykologista haastetta ja teht{\"a}v{\"a}{\"a} (luku 3) ovat a) sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin eli toimintakyvyn yll{\"a}pito ja b) oman eettisen vastuun hyv{\"a}ksyminen ja samalla suhteellisuudentaju, eli kyky el{\"a}{\"a} ambivalenssin kanssa. Raportissa julkaistaan ensi kertaa suomeksi katsaus ilmastoahdistuksen erilaisiin oireisiin kansainv{\"a}lisen tutkimuksen valossa (luku 4). Oireet voidaan sijoittaa skaalalle vaikeista lieviin ja ne ilmenev{\"a}t usein psykofyysisesti. Oireiden tunnistamista vaikeuttavat niiden moniulotteisuus (ilmastonmuutos vaikuttaa l{\"a}hes kaikkeen) ja ilmastonmuutokseen liittyv{\"a}t sosiaaliset j{\"a}nnitteet.Luku 5 k{\"a}sittelee erilaisia altistavia tekij{\"o}it{\"a} ja sosiaalisen kontekstin roolia ilmastoahdistuksen kanssa p{\"a}rj{\"a}{\"a}miselle. Luku sis{\"a}lt{\"a}{\"a} luettelon erityisen altistuneista ihmisryhmist{\"a} ja el{\"a}m{\"a}ntilanteista. Osa n{\"a}ist{\"a} ihmisryhmist{\"a} kokee ilmastoahdistus-termin omakseen (esimerkiksi nuoret) ja osa kokee ilmi{\"o}{\"o}n liittyvi{\"a} oireita, mutta kutsuu niit{\"a} eri nimill{\"a} (esimerkiksi monet maanviljelij{\"a}t).Kuudes luku nostaa esille el{\"a}m{\"a}n merkityksellisyyden kokemisen keskeisyyden ilmastoahdistuksen kanssa p{\"a}rj{\"a}{\"a}misen kannalta (meaning-focused coping, eksistentiaalinen hyvinvointi). Luvussa 7 keskustellaan monista erilaisista ilmastoahdistukseen mahdollisesti liittyvist{\"a} tunteista, kuten surusta, pelosta ja syyllisyydest{\"a}. Ilmastoahdistusta voi l{\"a}hesty{\"a} my{\"o}s j{\"a}rkytyksiin ja traumoihin liittyvist{\"a} n{\"a}k{\"o}kulmista. Tunnetaidot ja mielenterveystaidot auttavat ilmastoahdistuksen k{\"a}sittelyss{\"a}. Raportti korostaa my{\"o}s vaikeiden tunteiden voimavaraluonnetta.Luvussa 8 tarjotaan laaja katsaus toimintamuotoihin sek{\"a} materiaaleihin, joita on viime vuosina kehitetty ilmastoahdistuksen k{\"a}sittelemiseksi sek{\"a} kansainv{\"a}lisesti ett{\"a} Suomessa. Painopiste on kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksissa. Toiminnan erilaiset perusmuodot ovat a) oma-apu ja sen tueksi luodut materiaalit, b) ryhm{\"a}toiminta, c) tapahtumat ja d) vertaistuki. Raportti esittelee esimerkiksi Australiassa ja Isossa-Britanniassa luotuja laajahkoja materiaaleja sek{\"a} toimintamalleja. Psykologij{\"a}rjest{\"o}jen lis{\"a}ksi k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n esimerkiksi ymp{\"a}rist{\"o}j{\"a}rjest{\"o}jen, ekopsykologien, taiteilijoiden ja ymp{\"a}rist{\"o}kasvattajien luomia toimintatapoja. Raportin kirjoittaja TT Panu Pihkala on erikoistunut ymp{\"a}rist{\"o}ahdistuksen monitieteelliseen tutkimukseen Helsingin yliopistossa. H{\"a}n on my{\"o}s julkaissut aiheesta tietokirjallisuutta.",
keywords = "1172 Ymp{\"a}rist{\"o}tiede, ilmastonmuutos, ymp{\"a}rist{\"o}ahdistus, monitieteellinen ymp{\"a}rist{\"o}tutkimus, ymp{\"a}rist{\"o}psykologia, ekopsykologia, tunteet, mielenterveys",
author = "Panu Pihkala",
year = "2019",
month = "6",
day = "4",
language = "suomi",
publisher = "Suomen mielenterveysseura",
address = "Suomi",

}

Pihkala, P 2019, Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen. Suomen mielenterveysseura , Helsinki.

Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen. / Pihkala, Panu.

Helsinki : Suomen mielenterveysseura , 2019. 26 s.

Tutkimustuotos: Kirja/raporttiKirjaYleistajuinen

TY - BOOK

T1 - Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen

AU - Pihkala, Panu

PY - 2019/6/4

Y1 - 2019/6/4

N2 - Tämä ensimmäinen laajempi suomenkielinen raportti ilmastoahdistuksesta perustuu monitieteelliseen tutkimukseen sekä käytännön toiminnasta tehtyihin havaintoihin.Ilmastoahdistus määritellään osaksi laajempaa ympäristöahdistuksen ilmiötä: kyse on vaikeista tuntemuksista, jotka kumpuavat merkittävässä määrin ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Laajassa tarkastelussa sekä ympäristö- että ilmastoahdistus asettuvat osaksi sitä ilmiötä, jossa maailman tila (eli ns. makrososiaaliset tekijät) vaikuttaa mielenterveyteen.Ilmastoahdistus voi olla ongelma, jos se on niin voimakasta että henkilö lamaantuu, mutta lähtökohtaisesti ilmastoahdistus ei ole sairaus vaan ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmien suuruuteen. Ilmastoahdistus on usein toiminut myös merkittävänä voimavarana, mutta tämä edellyttää sitä, että henkilö löytää yhdessä toisten kanssa a) riittävästi aikaa ja tilaa tunteiden käsittelyyn sekä b) riittävästi toimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.Raportissa sijoitetaan ilmastoahdistus osaksi ilmastonmuutoksen keskeisiä terveysvaikutuksia (luku 2). Kaksi keskeistä psykologista haastetta ja tehtävää (luku 3) ovat a) sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin eli toimintakyvyn ylläpito ja b) oman eettisen vastuun hyväksyminen ja samalla suhteellisuudentaju, eli kyky elää ambivalenssin kanssa. Raportissa julkaistaan ensi kertaa suomeksi katsaus ilmastoahdistuksen erilaisiin oireisiin kansainvälisen tutkimuksen valossa (luku 4). Oireet voidaan sijoittaa skaalalle vaikeista lieviin ja ne ilmenevät usein psykofyysisesti. Oireiden tunnistamista vaikeuttavat niiden moniulotteisuus (ilmastonmuutos vaikuttaa lähes kaikkeen) ja ilmastonmuutokseen liittyvät sosiaaliset jännitteet.Luku 5 käsittelee erilaisia altistavia tekijöitä ja sosiaalisen kontekstin roolia ilmastoahdistuksen kanssa pärjäämiselle. Luku sisältää luettelon erityisen altistuneista ihmisryhmistä ja elämäntilanteista. Osa näistä ihmisryhmistä kokee ilmastoahdistus-termin omakseen (esimerkiksi nuoret) ja osa kokee ilmiöön liittyviä oireita, mutta kutsuu niitä eri nimillä (esimerkiksi monet maanviljelijät).Kuudes luku nostaa esille elämän merkityksellisyyden kokemisen keskeisyyden ilmastoahdistuksen kanssa pärjäämisen kannalta (meaning-focused coping, eksistentiaalinen hyvinvointi). Luvussa 7 keskustellaan monista erilaisista ilmastoahdistukseen mahdollisesti liittyvistä tunteista, kuten surusta, pelosta ja syyllisyydestä. Ilmastoahdistusta voi lähestyä myös järkytyksiin ja traumoihin liittyvistä näkökulmista. Tunnetaidot ja mielenterveystaidot auttavat ilmastoahdistuksen käsittelyssä. Raportti korostaa myös vaikeiden tunteiden voimavaraluonnetta.Luvussa 8 tarjotaan laaja katsaus toimintamuotoihin sekä materiaaleihin, joita on viime vuosina kehitetty ilmastoahdistuksen käsittelemiseksi sekä kansainvälisesti että Suomessa. Painopiste on kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksissa. Toiminnan erilaiset perusmuodot ovat a) oma-apu ja sen tueksi luodut materiaalit, b) ryhmätoiminta, c) tapahtumat ja d) vertaistuki. Raportti esittelee esimerkiksi Australiassa ja Isossa-Britanniassa luotuja laajahkoja materiaaleja sekä toimintamalleja. Psykologijärjestöjen lisäksi käsitellään esimerkiksi ympäristöjärjestöjen, ekopsykologien, taiteilijoiden ja ympäristökasvattajien luomia toimintatapoja. Raportin kirjoittaja TT Panu Pihkala on erikoistunut ympäristöahdistuksen monitieteelliseen tutkimukseen Helsingin yliopistossa. Hän on myös julkaissut aiheesta tietokirjallisuutta.

AB - Tämä ensimmäinen laajempi suomenkielinen raportti ilmastoahdistuksesta perustuu monitieteelliseen tutkimukseen sekä käytännön toiminnasta tehtyihin havaintoihin.Ilmastoahdistus määritellään osaksi laajempaa ympäristöahdistuksen ilmiötä: kyse on vaikeista tuntemuksista, jotka kumpuavat merkittävässä määrin ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Laajassa tarkastelussa sekä ympäristö- että ilmastoahdistus asettuvat osaksi sitä ilmiötä, jossa maailman tila (eli ns. makrososiaaliset tekijät) vaikuttaa mielenterveyteen.Ilmastoahdistus voi olla ongelma, jos se on niin voimakasta että henkilö lamaantuu, mutta lähtökohtaisesti ilmastoahdistus ei ole sairaus vaan ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmien suuruuteen. Ilmastoahdistus on usein toiminut myös merkittävänä voimavarana, mutta tämä edellyttää sitä, että henkilö löytää yhdessä toisten kanssa a) riittävästi aikaa ja tilaa tunteiden käsittelyyn sekä b) riittävästi toimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.Raportissa sijoitetaan ilmastoahdistus osaksi ilmastonmuutoksen keskeisiä terveysvaikutuksia (luku 2). Kaksi keskeistä psykologista haastetta ja tehtävää (luku 3) ovat a) sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin eli toimintakyvyn ylläpito ja b) oman eettisen vastuun hyväksyminen ja samalla suhteellisuudentaju, eli kyky elää ambivalenssin kanssa. Raportissa julkaistaan ensi kertaa suomeksi katsaus ilmastoahdistuksen erilaisiin oireisiin kansainvälisen tutkimuksen valossa (luku 4). Oireet voidaan sijoittaa skaalalle vaikeista lieviin ja ne ilmenevät usein psykofyysisesti. Oireiden tunnistamista vaikeuttavat niiden moniulotteisuus (ilmastonmuutos vaikuttaa lähes kaikkeen) ja ilmastonmuutokseen liittyvät sosiaaliset jännitteet.Luku 5 käsittelee erilaisia altistavia tekijöitä ja sosiaalisen kontekstin roolia ilmastoahdistuksen kanssa pärjäämiselle. Luku sisältää luettelon erityisen altistuneista ihmisryhmistä ja elämäntilanteista. Osa näistä ihmisryhmistä kokee ilmastoahdistus-termin omakseen (esimerkiksi nuoret) ja osa kokee ilmiöön liittyviä oireita, mutta kutsuu niitä eri nimillä (esimerkiksi monet maanviljelijät).Kuudes luku nostaa esille elämän merkityksellisyyden kokemisen keskeisyyden ilmastoahdistuksen kanssa pärjäämisen kannalta (meaning-focused coping, eksistentiaalinen hyvinvointi). Luvussa 7 keskustellaan monista erilaisista ilmastoahdistukseen mahdollisesti liittyvistä tunteista, kuten surusta, pelosta ja syyllisyydestä. Ilmastoahdistusta voi lähestyä myös järkytyksiin ja traumoihin liittyvistä näkökulmista. Tunnetaidot ja mielenterveystaidot auttavat ilmastoahdistuksen käsittelyssä. Raportti korostaa myös vaikeiden tunteiden voimavaraluonnetta.Luvussa 8 tarjotaan laaja katsaus toimintamuotoihin sekä materiaaleihin, joita on viime vuosina kehitetty ilmastoahdistuksen käsittelemiseksi sekä kansainvälisesti että Suomessa. Painopiste on kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksissa. Toiminnan erilaiset perusmuodot ovat a) oma-apu ja sen tueksi luodut materiaalit, b) ryhmätoiminta, c) tapahtumat ja d) vertaistuki. Raportti esittelee esimerkiksi Australiassa ja Isossa-Britanniassa luotuja laajahkoja materiaaleja sekä toimintamalleja. Psykologijärjestöjen lisäksi käsitellään esimerkiksi ympäristöjärjestöjen, ekopsykologien, taiteilijoiden ja ympäristökasvattajien luomia toimintatapoja. Raportin kirjoittaja TT Panu Pihkala on erikoistunut ympäristöahdistuksen monitieteelliseen tutkimukseen Helsingin yliopistossa. Hän on myös julkaissut aiheesta tietokirjallisuutta.

KW - 1172 Ympäristötiede

KW - ilmastonmuutos

KW - ympäristöahdistus

KW - monitieteellinen ympäristötutkimus

KW - ympäristöpsykologia

KW - ekopsykologia

KW - tunteet

KW - mielenterveys

M3 - Kirja

BT - Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen

PB - Suomen mielenterveysseura

CY - Helsinki

ER -

Pihkala P. Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen. Helsinki: Suomen mielenterveysseura , 2019. 26 s.