Abstrakti
Säännöllisen liikunnan on osoitettu parantavan insuliiniherkkyyttä ja vaikuttavan edullisesti sydän- ja verisuonitautiriskiin. Siksi insuliininpuutosdiabetesta sairastaville suositellaan liikunnan harrastamista. Hypoglykemia on tavallisin liikuntaan liittyvä haittavaikutus, ja etenkin sen pelko voi estää liikunnan harrastamista. Insuliininpuutosdiabeteksen hyvä omahoito mahdollistaa hyvän hoitotasapainon vaihtuvissa arkipäivän tilanteissa, kuten liikunnan yhteydessä. Tämä kuitenkin edellyttää, että insuliininpuutosdiabetesta sairastava ymmärtää eri liikuntamuotojen sekä liikunnan intensiivisyyden ja keston vaikutukset oman elimistönsä reaktioihin ja ennen kaikkea verenglukoosiarvoihinsa. Jatkuva glukoosisensorointi yhdessä kehittyvän insuliinipumpputeknologian ja entistä fysiologisempien insuliinien myötä auttaa insuliininpuutosdiabetesta sairastavan omahoitoa myös liikunnan aikana merkittävästi.
Alkuperäiskieli | suomi |
---|---|
Lehti | Duodecim |
Vuosikerta | 136 |
Numero | 20 |
Sivut | 2247-2254 |
Sivumäärä | 8 |
ISSN | 0012-7183 |
Tila | Julkaistu - 2020 |
OKM-julkaisutyyppi | D1 Artikkeli ammattilehdessä |
Lisätietoja
Vertaisarvioitu. English summary. Näin hoidan.Tieteenalat
- 3121 Yleislääketiede, sisätaudit ja muut kliiniset lääketieteet