Jättisoluarteriitin kehittyvä diagnostiikka ja hoito

Heikki Valleala, Tom Pettersson

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuArtikkeliAmmatillinen

Abstrakti

Jättisoluarteriitti on ikääntyvien ihmisten tavallisin systeeminen vaskuliitti. Se vioittaa suuria ja keskisuuria valtimoita. Sen kliininen kuva vaihtelee ja käsittää moninaisia yleisoireita ja paikallisia iskeemisiä oireita, joista tunnetuin on näön menetys. Vaskulaaristen komplikaatioiden ehkäisemisessä avainasemassa ovat taudin varhainen toteaminen ja tehokkaan hoidon ripeä aloittaminen. Ohimovaltimon dopplerkaikukuvauksesta on tullut keskeinen kuvantamismenetelmä jättisoluarteriittia epäiltäessä. Mikäli siinä todetaan tyypillinen löydös, voidaan diagnoosi asettaa ilman ohimovaltimobiopsiaa. Angiografia magneettikuvauksen tai tietokonetomografian (TT) yhteydessä ja PET-TT (positroniemissiotomografia-TT) ovat parantaneet suurten suonten jättisoluarteriitin diagnostiikkaa. Glukokortikoidilääkitys on jättisoluarteriitin hoidossa keskeinen, mutta taudin uusiutuminen on tavallista ja glukokortikoidien pitkäaikaiskäyttöön liittyy runsaasti haittoja. Interleukiini 6:n esto tosilitsumabilla lisää pysyvien remissioiden määrää ja mahdollistaa glukokortikoidiannoksen vähentämisen.
Alkuperäiskielisuomi
LehtiDuodecim
Vuosikerta138
Numero13-14
Sivut1173-1179
Sivumäärä7
ISSN0012-7183
TilaJulkaistu - 2022
OKM-julkaisutyyppiD1 Artikkeli ammattilehdessä

Lisätietoja

Vertaisarvioitu.

Tieteenalat

  • 3121 Yleislääketiede, sisätaudit ja muut kliiniset lääketieteet

Siteeraa tätä