Julkisten keittiöiden paikallisten elintarvikeostojen aluetaloudelliset vaikutukset: Tarkastelussa Etelä-Savon maakunta

Etelä-Savoa pidetään lähiruoan maakuntana. Alueen julkisten keittiöiden paikallisen ruoan käytön sekä maakunnan ruoantuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia ei kuitenkaan tiedetä tarkkaan. Näitä taustoja vasten lähdettiin selvittämään Etelä-Savon ruoantuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia, paikallisen ruoan käyttöä maakunnan julkisissa keittiöissä ja sen vaikutuksia
aluetalouteen. Selvityksessä tarkasteltiin, voidaanko lähiruoan hankintaa julkisin varoin perustella aluetaloudellisella vaikuttavuudella. Selvityksen taustalla on Helsingin yliopiston Ruraliainstituutin MAUKAS – Maakunnallista luomu- ja lähiruokaa yhteistyössä ammattikeittiöille -hanke. Vaikutuslaskelmat toteutettiin
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitetyllä yleisen tasapainon RegFin-aluemallilla.
Tulosten mukaan Etelä-Savon elintarviketeollisuudella ja maataloudella on merkittävä vaikutus maakunnan talouteen ja työllisyyteen. Elintarviketeollisuuden vaikutus maakunnan BKT:hen on noin 165 miljoonaa euroa ja työllisyyteen 1 714 henkilötyövuotta. Vastaavasti maatalouden vaikutus Etelä-Savon talouteen ja työllisyyteen on noin 158 miljoonaa euroa ja
5 025 henkilötyövuotta.
Etelä-Savon alueella toimivilta hankintarenkailta ja -yksiköiltä saatujen tietojen mukaan maakunnan julkiset keittiöt ostavat noin 10 prosenttia elintarvikkeista omasta maakunnasta. Oman maakunnan keskimääräinen osuus on vielä vaatimaton, mutta tuoteryhmäkohtaiset erot paikallistuotteiden osuuksissa
ovat suuret. Eniten omasta maakunnasta ostetaan hedelmiä, kasviksia ja marjoja sekä leipomotuotteita. Muualta Suomesta ostetaan noin 70 prosenttia ja ulkomailta noin 20 prosenttia elintarvikkeista. Vaikuttavuuslaskelmien mukaan maakunnan julkisten keittiöiden paikallisten elintarvikkeiden käytön vaikutus Etelä-Savon työllisyyteen on noin 19 henkilötyövuotta. Suurin osa
vaikutuksesta muodostuu paikallisten hedelmä-, kasvis- ja
marjatuotteiden sekä leipomotuotteiden ostoista. Paikallisten
elintarvikkeiden käytöllä on selvä vaikutus myös muun muassa
maakunnan yksityiseen ja julkiseen kulutukseen sekä investointeihin.
Julkisten keittiöiden paikallisten elintarvikeostojen noustessa 15 prosenttiin kaikista elintarvikeostoista työllisyysvaikutus kasvaisi 28 henkilötyövuoteen, mikä on noin yhdeksän henkilötyövuotta enemmän kuin nykytilanteessa. Jos osuus nousisi 25 prosenttiin, kasvaisi työllisyysvaikutus 42 henkilötyövuoteen,
mikä tarkoittaa 23 henkilötyövuoden lisäystä nykytilanteeseen nähden. Paikallisten ostojen osuuden noustessa 45 prosenttiin olisi työllisyysvaikutus 76 henkilötyövuotta, mikä on 57 henkilötyövuotta enemmän kuin nykytilanteessa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että paikallista ruoantuotantoa
kannattaa ylläpitää ja kehittää, koska se lisää Etelä-Savon taloudellista kasvua ja työllisyyttä. Julkisten keittiöiden paikallisilla elintarvikeostoilla on jo nyt positiivista vaikutusta maakuntaan. Paikallisten tuotteiden käytön kasvu voisi nostaa vaikutuksia entisestään ja samalla edesauttaa maakunnan ruoantuotannon kasvua sekä kehitystä.