Kalasatama

Kaisa Johanna Matschoss, Katri Marketta Korhonen, Eva Heiskanen

Tutkimustuotos: Kirja/raporttiTutkimusraporttiAmmatillinen

Kuvaus

Tämä case-julkaisu liittyy Suomen akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen (www.smartenergytransition.fi).

Kalasatama-tapaustutkimus tutkii Helsingin uuden, vuosien 2009–2035 aikana rakentuvan smart city –kaupunginosan puitteissa tehtyjä energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä kokeiluja. Kalasatama toimii kehittämisalustana ja avoimena innovaatioekosysteeminä eli ns. living lab –kokeiluna, jossa erilaisia teknologioita testataan todellisissa ympäristöissä, tilanteissa ja todellisten asukkaiden kanssa.

Kalasatama on muuttunut alkuvaiheen yritysten liiketoimintakonsortiosta myös asukkaat ja kolmannen sektorin toimijat huomioivaksi EAKR-rahoitteiseksi Fiksu Kalasatama –hankkeeksi. Hankkeessa tavoitellaan resurssiviisautta yhteistoiminnan kokeilualustalla tehtävillä sekä pidempiaikaisilla kehittämiskokeiluilla ja piloteilla että Nopeat kokeilut
–ohjelman lyhyillä kokeiluilla. Kalasatama-kokeilua pidetään kokonaisuudessaan hyvin onnistuneena.

Kalasataman kokeilujen yksi merkittävä onnistuminen on kaupunginosan identiteetin kehittyminen ja asukkaiden yhteisöllistäminen. Alue mahdollistaa monenlaisen kokeilutoiminnan ja arvokkaiden kokemusten keräämisen todellisten asukkaiden kanssa. Lisäksi osa Kalasataman kokeilun innovatiivisista toimintamalleista ja kokeilun myötä syntynyt oppiminen on siirtynyt kaupungin hallinnon sisällä ja toimintamalleja kokeillaan myös muualla Helsingissä. Useiden toimijoiden ratkaisut ovat kehittyneet kokeilujen myötä aihiovaiheesta testattaviksi lopputuotteiksi, vaikka vakiintunutta ja skaalattavaa liiketoimintaa ei olekaan vielä kehittynyt.

Kokeilun pohjalta suurimmiksi onnistumisen ja skaalauksen esteiksi on tunnistettu omistajuuden löytäminen kaupunginhallinnosta ja rahoituksen riittämättömyys tarpeeksi pitkien kokeilujen toteuttamiseksi. Haastatteluissa nousi esille joidenkin toimijoiden pettymys kokeiluissa mukana olevien suuryritysten konservatiivisuuteen ja innovatiivisuuden puutteeseen, mitä voi selittää se, ettei hyvin alkuvaiheen innovaatiotoiminta vielä tuota skaalattavia ratkaisuja.
Alkuperäiskielisuomi
JulkaisupaikkaHelsinki
KustantajaAalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu
Painos2016
Sivumäärä18
ISBN (elektroninen)978-952-60-7210-4
TilaJulkaistu - 7 joulukuuta 2016
OKM-julkaisutyyppiD4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

Julkaisusarja

NimiAalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER
KustantajaAalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu
Numero13
Vuosikerta2016
ISSN (painettu)1799-4950
ISSN (elektroninen)1799-4969

Tieteenalat

  • 517 Valtio-oppi, hallintotiede

Lainaa tätä

Matschoss, K. J., Korhonen, K. M., & Heiskanen, E. (2016). Kalasatama. (2016 toim.) (Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER; Vuosikerta 2016, Nro 13). Helsinki: Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu.
Matschoss, Kaisa Johanna ; Korhonen, Katri Marketta ; Heiskanen, Eva. / Kalasatama. 2016 toim. Helsinki : Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu, 2016. 18 Sivumäärä (Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER; 13).
@book{7782bf5557be427da5c9215b9c24d243,
title = "Kalasatama",
abstract = "T{\"a}m{\"a} case-julkaisu liittyy Suomen akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen (www.smartenergytransition.fi).Kalasatama-tapaustutkimus tutkii Helsingin uuden, vuosien 2009–2035 aikana rakentuvan smart city –kaupunginosan puitteissa tehtyj{\"a} energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvi{\"a} kokeiluja. Kalasatama toimii kehitt{\"a}misalustana ja avoimena innovaatioekosysteemin{\"a} eli ns. living lab –kokeiluna, jossa erilaisia teknologioita testataan todellisissa ymp{\"a}rist{\"o}iss{\"a}, tilanteissa ja todellisten asukkaiden kanssa. Kalasatama on muuttunut alkuvaiheen yritysten liiketoimintakonsortiosta my{\"o}s asukkaat ja kolmannen sektorin toimijat huomioivaksi EAKR-rahoitteiseksi Fiksu Kalasatama –hankkeeksi. Hankkeessa tavoitellaan resurssiviisautta yhteistoiminnan kokeilualustalla teht{\"a}vill{\"a} sek{\"a} pidempiaikaisilla kehitt{\"a}miskokeiluilla ja piloteilla ett{\"a} Nopeat kokeilut–ohjelman lyhyill{\"a} kokeiluilla. Kalasatama-kokeilua pidet{\"a}{\"a}n kokonaisuudessaan hyvin onnistuneena.Kalasataman kokeilujen yksi merkitt{\"a}v{\"a} onnistuminen on kaupunginosan identiteetin kehittyminen ja asukkaiden yhteis{\"o}llist{\"a}minen. Alue mahdollistaa monenlaisen kokeilutoiminnan ja arvokkaiden kokemusten ker{\"a}{\"a}misen todellisten asukkaiden kanssa. Lis{\"a}ksi osa Kalasataman kokeilun innovatiivisista toimintamalleista ja kokeilun my{\"o}t{\"a} syntynyt oppiminen on siirtynyt kaupungin hallinnon sis{\"a}ll{\"a} ja toimintamalleja kokeillaan my{\"o}s muualla Helsingiss{\"a}. Useiden toimijoiden ratkaisut ovat kehittyneet kokeilujen my{\"o}t{\"a} aihiovaiheesta testattaviksi lopputuotteiksi, vaikka vakiintunutta ja skaalattavaa liiketoimintaa ei olekaan viel{\"a} kehittynyt. Kokeilun pohjalta suurimmiksi onnistumisen ja skaalauksen esteiksi on tunnistettu omistajuuden l{\"o}yt{\"a}minen kaupunginhallinnosta ja rahoituksen riitt{\"a}m{\"a}tt{\"o}myys tarpeeksi pitkien kokeilujen toteuttamiseksi. Haastatteluissa nousi esille joidenkin toimijoiden pettymys kokeiluissa mukana olevien suuryritysten konservatiivisuuteen ja innovatiivisuuden puutteeseen, mit{\"a} voi selitt{\"a}{\"a} se, ettei hyvin alkuvaiheen innovaatiotoiminta viel{\"a} tuota skaalattavia ratkaisuja.",
keywords = "517 Valtio-oppi, hallintotiede",
author = "Matschoss, {Kaisa Johanna} and Korhonen, {Katri Marketta} and Eva Heiskanen",
year = "2016",
month = "12",
day = "7",
language = "suomi",
series = "Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER",
publisher = "Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu",
number = "13",
address = "Suomi",
edition = "2016",

}

Matschoss, KJ, Korhonen, KM & Heiskanen, E 2016, Kalasatama. Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER, Nro 13, Vuosikerta 2016, 2016 toim, Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu, Helsinki.

Kalasatama. / Matschoss, Kaisa Johanna; Korhonen, Katri Marketta; Heiskanen, Eva.

2016 toim. Helsinki : Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu, 2016. 18 s. (Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER; Vuosikerta 2016, Nro 13).

Tutkimustuotos: Kirja/raporttiTutkimusraporttiAmmatillinen

TY - BOOK

T1 - Kalasatama

AU - Matschoss, Kaisa Johanna

AU - Korhonen, Katri Marketta

AU - Heiskanen, Eva

PY - 2016/12/7

Y1 - 2016/12/7

N2 - Tämä case-julkaisu liittyy Suomen akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen (www.smartenergytransition.fi).Kalasatama-tapaustutkimus tutkii Helsingin uuden, vuosien 2009–2035 aikana rakentuvan smart city –kaupunginosan puitteissa tehtyjä energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä kokeiluja. Kalasatama toimii kehittämisalustana ja avoimena innovaatioekosysteeminä eli ns. living lab –kokeiluna, jossa erilaisia teknologioita testataan todellisissa ympäristöissä, tilanteissa ja todellisten asukkaiden kanssa. Kalasatama on muuttunut alkuvaiheen yritysten liiketoimintakonsortiosta myös asukkaat ja kolmannen sektorin toimijat huomioivaksi EAKR-rahoitteiseksi Fiksu Kalasatama –hankkeeksi. Hankkeessa tavoitellaan resurssiviisautta yhteistoiminnan kokeilualustalla tehtävillä sekä pidempiaikaisilla kehittämiskokeiluilla ja piloteilla että Nopeat kokeilut–ohjelman lyhyillä kokeiluilla. Kalasatama-kokeilua pidetään kokonaisuudessaan hyvin onnistuneena.Kalasataman kokeilujen yksi merkittävä onnistuminen on kaupunginosan identiteetin kehittyminen ja asukkaiden yhteisöllistäminen. Alue mahdollistaa monenlaisen kokeilutoiminnan ja arvokkaiden kokemusten keräämisen todellisten asukkaiden kanssa. Lisäksi osa Kalasataman kokeilun innovatiivisista toimintamalleista ja kokeilun myötä syntynyt oppiminen on siirtynyt kaupungin hallinnon sisällä ja toimintamalleja kokeillaan myös muualla Helsingissä. Useiden toimijoiden ratkaisut ovat kehittyneet kokeilujen myötä aihiovaiheesta testattaviksi lopputuotteiksi, vaikka vakiintunutta ja skaalattavaa liiketoimintaa ei olekaan vielä kehittynyt. Kokeilun pohjalta suurimmiksi onnistumisen ja skaalauksen esteiksi on tunnistettu omistajuuden löytäminen kaupunginhallinnosta ja rahoituksen riittämättömyys tarpeeksi pitkien kokeilujen toteuttamiseksi. Haastatteluissa nousi esille joidenkin toimijoiden pettymys kokeiluissa mukana olevien suuryritysten konservatiivisuuteen ja innovatiivisuuden puutteeseen, mitä voi selittää se, ettei hyvin alkuvaiheen innovaatiotoiminta vielä tuota skaalattavia ratkaisuja.

AB - Tämä case-julkaisu liittyy Suomen akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen (www.smartenergytransition.fi).Kalasatama-tapaustutkimus tutkii Helsingin uuden, vuosien 2009–2035 aikana rakentuvan smart city –kaupunginosan puitteissa tehtyjä energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä kokeiluja. Kalasatama toimii kehittämisalustana ja avoimena innovaatioekosysteeminä eli ns. living lab –kokeiluna, jossa erilaisia teknologioita testataan todellisissa ympäristöissä, tilanteissa ja todellisten asukkaiden kanssa. Kalasatama on muuttunut alkuvaiheen yritysten liiketoimintakonsortiosta myös asukkaat ja kolmannen sektorin toimijat huomioivaksi EAKR-rahoitteiseksi Fiksu Kalasatama –hankkeeksi. Hankkeessa tavoitellaan resurssiviisautta yhteistoiminnan kokeilualustalla tehtävillä sekä pidempiaikaisilla kehittämiskokeiluilla ja piloteilla että Nopeat kokeilut–ohjelman lyhyillä kokeiluilla. Kalasatama-kokeilua pidetään kokonaisuudessaan hyvin onnistuneena.Kalasataman kokeilujen yksi merkittävä onnistuminen on kaupunginosan identiteetin kehittyminen ja asukkaiden yhteisöllistäminen. Alue mahdollistaa monenlaisen kokeilutoiminnan ja arvokkaiden kokemusten keräämisen todellisten asukkaiden kanssa. Lisäksi osa Kalasataman kokeilun innovatiivisista toimintamalleista ja kokeilun myötä syntynyt oppiminen on siirtynyt kaupungin hallinnon sisällä ja toimintamalleja kokeillaan myös muualla Helsingissä. Useiden toimijoiden ratkaisut ovat kehittyneet kokeilujen myötä aihiovaiheesta testattaviksi lopputuotteiksi, vaikka vakiintunutta ja skaalattavaa liiketoimintaa ei olekaan vielä kehittynyt. Kokeilun pohjalta suurimmiksi onnistumisen ja skaalauksen esteiksi on tunnistettu omistajuuden löytäminen kaupunginhallinnosta ja rahoituksen riittämättömyys tarpeeksi pitkien kokeilujen toteuttamiseksi. Haastatteluissa nousi esille joidenkin toimijoiden pettymys kokeiluissa mukana olevien suuryritysten konservatiivisuuteen ja innovatiivisuuden puutteeseen, mitä voi selittää se, ettei hyvin alkuvaiheen innovaatiotoiminta vielä tuota skaalattavia ratkaisuja.

KW - 517 Valtio-oppi, hallintotiede

M3 - Tutkimusraportti

T3 - Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER

BT - Kalasatama

PB - Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu

CY - Helsinki

ER -

Matschoss KJ, Korhonen KM, Heiskanen E. Kalasatama. 2016 toim. Helsinki: Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu, 2016. 18 s. (Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER; 13).