Kansainvälisen adoption muutos Suomessa: aiempaa vähemmän lapsia mutta enemmän eriasteisia erityistarpeita

Helena Lapinleimu, Hanna Raaska, Jouni Lapinleimu, Marko Elovainio

Tutkimustuotos: ArtikkelijulkaisuKatsausartikkelivertaisarvioitu

Abstrakti

Kansainvälisen adoption kautta vuosittain Suomeen tulevien lasten määrä on pienentynyt sadoista lapsista kymmeniin, joista suurin osa on erityistarpeisia. Erityistarpeiden kirjo on laaja ja käsittää esimerkiksi leikkauksella korjattavia rakennepoikkeamia, sydänvikoja, kehitysviivästymiä ja aistiongelmia. Kun vuoden 2012 adoptiolaki rajoitti lasten ja vanhempien ikäeroa, siitä seurasi, että ulkomailta adoptoidaan myös aikaisempaa vanhempia lapsia, jopa kouluikäisiä. Kaikkia lapsia - myös terveitä - yhdistää vähintään yksi hylkäämiskokemus. Jotkut lapset ovat kokeneet useita hylkäämisiä, vaille jäämistä ja kaltoinkohtelua. Tämä tekee kansainväliseen adoptioon tulevista lapsista erityistarpeisia, joten adoptoituja kohtaavalta lääkäriltä vaaditaan erityisosaamista.
Alkuperäiskielisuomi
LehtiDuodecim
Vuosikerta138
Numero2
Sivut124-130
Sivumäärä7
ISSN0012-7183
TilaJulkaistu - 26 tammik. 2022
OKM-julkaisutyyppiA2 Katsausartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä

Lisätietoja

Vertaisarvioitu.

Tieteenalat

  • 515 Psykologia
  • 5144 Sosiaalipsykologia

Siteeraa tätä