Kehittämistutkimus biologian olympiavalmennuksesta: relevanttia tiedekasvatusta biologiasta kiinnostuneille

    Tutkimustuotos: OpinnäytePro gradu

    Kuvaus

    Biologiaolympialaiset on vuosittainen järjestettävä kansainvälinen tapahtuma, jonne osallistuu satoja lukioikäisiä opiskelijoita yli 60 eri valtiosta. Biologiaolympialaisiin osallistuvat opiskelijat valitaan Suomessa biologian olympiavalmennuksessa, jonne opiskelijat valitaan kansallisen biologiakilpailun perusteella. Tämän pro gradu -tutkielman tutkimuskohteena oli suomalainen biologian olympiavalmennus, johon osallistuu vuosittain noin kymmenen biologiasta kiinnostunutta lukiolaista. Tiedekilpailut, kuten biologiaolympialaiset sekä niihin valmistava valmennus, ovat nonformaalia eli koulun ulkopuolella tapahtuvaa tiedekasvatusta. Tutkimustietoa nonformaalista opetuksesta ja erityisesti tiedekilpailuihin liittyvästä valmennuksesta on kuitenkin hyvin vähän. Tämän vuoksi tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu nonformaalia opetusta, luonnontieteiden opetuksen relevanssia ja kiinnostuksen kehittymistä käsittelevästä tutkimustiedosta.

    Tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelmänä kolmesyklistä kehittämistutkimusta, johon sisältyy sekä teoreettinen että empiirinen ongelma-analyysi. Päätutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1) Millaisia kehittämistarpeita biologian olympiavalmennukseen kohdistuu? 2) Millainen biologian olympiavalmennus on osallistujille relevanttia? Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä tutkittiin a) millaisia biologiaan liittyviä kiinnostuksen kohteita valmennuksen osallistujilla on, b) millä tavalla valmennuksen osallistujat odottavat valmennuksen olevan heille relevantti, c) millä tavalla valmennus on ollut relevantti aikaisemmille valmennuksen osallistujille, ja d) millaisia vaikutuksia valmennuksella on ollut aikaisempien osallistujien kiinnostukseen biologiaa kohtaan ja heidän uravalintaansa. Toisessa tutkimuskysymyksessä saatiin selville relevantin biologian olympiavalmennuksen keskeiset piirteet. Tutkimuksen aineistona käytettiin ennen valmennusta ja valmennuksen jälkeen kerättyjä palautelomakkeita, opiskelijoille tehtyjä haastatteluja sekä edellisvuosien osallistujille lähetettyä kyselytutkimusta. Laadullista aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla ja kyselytutkimuksia tilastollisin menetelmin.

    Kehittämistutkimuksen päätuloksina saatiin seuraavat tulokset: 1) Biologian olympiavalmennuksessa suurimmat kehittämiskohteet olivat kurssisisältöjen monipuolistaminen ja työmäärän tasapainottaminen. Valmennuksen osallistujat olivat erityisen kiinnostuneita lääketieteeseen ja ihmiseen liittyvistä biologian teemoista sekä solu- ja molekyylibiologiasta. Opiskelijat kokivat biologialla olevan heille sekä henkilökohtaista, ammatillista että yhteiskunnallista relevanssia. Aikaisempien valmennusten osallistujille valmennus on ollut etenkin henkilökohtaisesti relevantti ja sillä on ollut jonkin verran valmennusta ammatinvalintaan. 2) Uudistettu biologian olympiavalmennus on osallistujille erityisesti henkilökohtaisella tasolla relevantti ja sillä on myös jonkin verran ammatillista relevanssia. Tiedeolympiavalmennuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota ammatillisen ja yhteiskunnallisen relevanssin kehittämiseen.

    Kehittämistuotoksena saatiin tutkimusperustaisesti kehitetty malli biologian olympiavalmennuksesta. Valmennuksessa olevien henkilökohtaista relevanssia voidaan tukea i) monipuolistamalla valmennuksen sisältöjä, ii) lisäämällä tutkimuksellista opiskelua ja iii) kehittämällä valmennusta opiskelijalähtöisesti. Valmennuksen yhteiskunnallista ja ammatillista relevanssia voidaan kehittää iv) ottamalla opiskelijoiden opettajat mukaan osaksi valmennusta. Ammatillista relevanssia voidaan tukea myös v) sisällyttämällä valmennukseen vierailuja yrityksiin ja tutkimusryhmiin sekä vi) tutustumista alan opiskelijoihin.

    Tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa erityisesti tiedekilpailuvalmennukseen, mutta osittain myös muuhun nonformaaliin tiedekasvatukseen. Tulosten perusteella voidaan kehittää koulun ulkopuolella tapahtuvan biologian opetuksen relevanssia. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen biologiakilpailuvalmennuksesta tehty kehittämistutkimus, joten se toimii osaltaan myös keskustelunavauksena tiedekilpailujen ja tiedekilpailuvalmennuksen merkityksestä.
    Alkuperäiskielisuomi
    TilaJulkaistu - 16 joulukuuta 2015
    OKM-julkaisutyyppiG2 Pro gradu, diplomityö, ylempi amk-opinnäytetyö

    Tieteenalat

    • 516 Kasvatustieteet
    • biologian opetus
    • relevanssi
    • relevanssiteoria
    • kiinnostus
    • tiedekasvatus
    • tiedekilpailut
    • kehittämistutkimus

    Lainaa tätä

    @phdthesis{22bddb1e1031400eab9dba50cb0da685,
    title = "Kehitt{\"a}mistutkimus biologian olympiavalmennuksesta: relevanttia tiedekasvatusta biologiasta kiinnostuneille",
    abstract = "Biologiaolympialaiset on vuosittainen j{\"a}rjestett{\"a}v{\"a} kansainv{\"a}linen tapahtuma, jonne osallistuu satoja lukioik{\"a}isi{\"a} opiskelijoita yli 60 eri valtiosta. Biologiaolympialaisiin osallistuvat opiskelijat valitaan Suomessa biologian olympiavalmennuksessa, jonne opiskelijat valitaan kansallisen biologiakilpailun perusteella. T{\"a}m{\"a}n pro gradu -tutkielman tutkimuskohteena oli suomalainen biologian olympiavalmennus, johon osallistuu vuosittain noin kymmenen biologiasta kiinnostunutta lukiolaista. Tiedekilpailut, kuten biologiaolympialaiset sek{\"a} niihin valmistava valmennus, ovat nonformaalia eli koulun ulkopuolella tapahtuvaa tiedekasvatusta. Tutkimustietoa nonformaalista opetuksesta ja erityisesti tiedekilpailuihin liittyv{\"a}st{\"a} valmennuksesta on kuitenkin hyvin v{\"a}h{\"a}n. T{\"a}m{\"a}n vuoksi tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu nonformaalia opetusta, luonnontieteiden opetuksen relevanssia ja kiinnostuksen kehittymist{\"a} k{\"a}sittelev{\"a}st{\"a} tutkimustiedosta. Tutkimuksessa k{\"a}ytettiin tutkimusmenetelm{\"a}n{\"a} kolmesyklist{\"a} kehitt{\"a}mistutkimusta, johon sis{\"a}ltyy sek{\"a} teoreettinen ett{\"a} empiirinen ongelma-analyysi. P{\"a}{\"a}tutkimuskysymyksi{\"a} oli kaksi: 1) Millaisia kehitt{\"a}mistarpeita biologian olympiavalmennukseen kohdistuu? 2) Millainen biologian olympiavalmennus on osallistujille relevanttia? Ensimm{\"a}isess{\"a} tutkimuskysymyksess{\"a} tutkittiin a) millaisia biologiaan liittyvi{\"a} kiinnostuksen kohteita valmennuksen osallistujilla on, b) mill{\"a} tavalla valmennuksen osallistujat odottavat valmennuksen olevan heille relevantti, c) mill{\"a} tavalla valmennus on ollut relevantti aikaisemmille valmennuksen osallistujille, ja d) millaisia vaikutuksia valmennuksella on ollut aikaisempien osallistujien kiinnostukseen biologiaa kohtaan ja heid{\"a}n uravalintaansa. Toisessa tutkimuskysymyksess{\"a} saatiin selville relevantin biologian olympiavalmennuksen keskeiset piirteet. Tutkimuksen aineistona k{\"a}ytettiin ennen valmennusta ja valmennuksen j{\"a}lkeen ker{\"a}ttyj{\"a} palautelomakkeita, opiskelijoille tehtyj{\"a} haastatteluja sek{\"a} edellisvuosien osallistujille l{\"a}hetetty{\"a} kyselytutkimusta. Laadullista aineistoa analysoitiin sis{\"a}ll{\"o}nanalyysin avulla ja kyselytutkimuksia tilastollisin menetelmin. Kehitt{\"a}mistutkimuksen p{\"a}{\"a}tuloksina saatiin seuraavat tulokset: 1) Biologian olympiavalmennuksessa suurimmat kehitt{\"a}miskohteet olivat kurssisis{\"a}lt{\"o}jen monipuolistaminen ja ty{\"o}m{\"a}{\"a}r{\"a}n tasapainottaminen. Valmennuksen osallistujat olivat erityisen kiinnostuneita l{\"a}{\"a}ketieteeseen ja ihmiseen liittyvist{\"a} biologian teemoista sek{\"a} solu- ja molekyylibiologiasta. Opiskelijat kokivat biologialla olevan heille sek{\"a} henkil{\"o}kohtaista, ammatillista ett{\"a} yhteiskunnallista relevanssia. Aikaisempien valmennusten osallistujille valmennus on ollut etenkin henkil{\"o}kohtaisesti relevantti ja sill{\"a} on ollut jonkin verran valmennusta ammatinvalintaan. 2) Uudistettu biologian olympiavalmennus on osallistujille erityisesti henkil{\"o}kohtaisella tasolla relevantti ja sill{\"a} on my{\"o}s jonkin verran ammatillista relevanssia. Tiedeolympiavalmennuksessa tulee erityisesti kiinnitt{\"a}{\"a} huomiota ammatillisen ja yhteiskunnallisen relevanssin kehitt{\"a}miseen. Kehitt{\"a}mistuotoksena saatiin tutkimusperustaisesti kehitetty malli biologian olympiavalmennuksesta. Valmennuksessa olevien henkil{\"o}kohtaista relevanssia voidaan tukea i) monipuolistamalla valmennuksen sis{\"a}lt{\"o}j{\"a}, ii) lis{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} tutkimuksellista opiskelua ja iii) kehitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} valmennusta opiskelijal{\"a}ht{\"o}isesti. Valmennuksen yhteiskunnallista ja ammatillista relevanssia voidaan kehitt{\"a}{\"a} iv) ottamalla opiskelijoiden opettajat mukaan osaksi valmennusta. Ammatillista relevanssia voidaan tukea my{\"o}s v) sis{\"a}llytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} valmennukseen vierailuja yrityksiin ja tutkimusryhmiin sek{\"a} vi) tutustumista alan opiskelijoihin. Tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa erityisesti tiedekilpailuvalmennukseen, mutta osittain my{\"o}s muuhun nonformaaliin tiedekasvatukseen. Tulosten perusteella voidaan kehitt{\"a}{\"a} koulun ulkopuolella tapahtuvan biologian opetuksen relevanssia. Kyseess{\"a} on maailmanlaajuisesti ensimm{\"a}inen biologiakilpailuvalmennuksesta tehty kehitt{\"a}mistutkimus, joten se toimii osaltaan my{\"o}s keskustelunavauksena tiedekilpailujen ja tiedekilpailuvalmennuksen merkityksest{\"a}.",
    keywords = "516 Kasvatustieteet, biologian opetus, relevanssi, relevanssiteoria, kiinnostus, tiedekasvatus, tiedekilpailut, kehitt{\"a}mistutkimus",
    author = "Justus Mutanen",
    year = "2015",
    month = "12",
    day = "16",
    language = "suomi",

    }

    TY - THES

    T1 - Kehittämistutkimus biologian olympiavalmennuksesta

    T2 - relevanttia tiedekasvatusta biologiasta kiinnostuneille

    AU - Mutanen, Justus

    PY - 2015/12/16

    Y1 - 2015/12/16

    N2 - Biologiaolympialaiset on vuosittainen järjestettävä kansainvälinen tapahtuma, jonne osallistuu satoja lukioikäisiä opiskelijoita yli 60 eri valtiosta. Biologiaolympialaisiin osallistuvat opiskelijat valitaan Suomessa biologian olympiavalmennuksessa, jonne opiskelijat valitaan kansallisen biologiakilpailun perusteella. Tämän pro gradu -tutkielman tutkimuskohteena oli suomalainen biologian olympiavalmennus, johon osallistuu vuosittain noin kymmenen biologiasta kiinnostunutta lukiolaista. Tiedekilpailut, kuten biologiaolympialaiset sekä niihin valmistava valmennus, ovat nonformaalia eli koulun ulkopuolella tapahtuvaa tiedekasvatusta. Tutkimustietoa nonformaalista opetuksesta ja erityisesti tiedekilpailuihin liittyvästä valmennuksesta on kuitenkin hyvin vähän. Tämän vuoksi tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu nonformaalia opetusta, luonnontieteiden opetuksen relevanssia ja kiinnostuksen kehittymistä käsittelevästä tutkimustiedosta. Tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelmänä kolmesyklistä kehittämistutkimusta, johon sisältyy sekä teoreettinen että empiirinen ongelma-analyysi. Päätutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1) Millaisia kehittämistarpeita biologian olympiavalmennukseen kohdistuu? 2) Millainen biologian olympiavalmennus on osallistujille relevanttia? Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä tutkittiin a) millaisia biologiaan liittyviä kiinnostuksen kohteita valmennuksen osallistujilla on, b) millä tavalla valmennuksen osallistujat odottavat valmennuksen olevan heille relevantti, c) millä tavalla valmennus on ollut relevantti aikaisemmille valmennuksen osallistujille, ja d) millaisia vaikutuksia valmennuksella on ollut aikaisempien osallistujien kiinnostukseen biologiaa kohtaan ja heidän uravalintaansa. Toisessa tutkimuskysymyksessä saatiin selville relevantin biologian olympiavalmennuksen keskeiset piirteet. Tutkimuksen aineistona käytettiin ennen valmennusta ja valmennuksen jälkeen kerättyjä palautelomakkeita, opiskelijoille tehtyjä haastatteluja sekä edellisvuosien osallistujille lähetettyä kyselytutkimusta. Laadullista aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla ja kyselytutkimuksia tilastollisin menetelmin. Kehittämistutkimuksen päätuloksina saatiin seuraavat tulokset: 1) Biologian olympiavalmennuksessa suurimmat kehittämiskohteet olivat kurssisisältöjen monipuolistaminen ja työmäärän tasapainottaminen. Valmennuksen osallistujat olivat erityisen kiinnostuneita lääketieteeseen ja ihmiseen liittyvistä biologian teemoista sekä solu- ja molekyylibiologiasta. Opiskelijat kokivat biologialla olevan heille sekä henkilökohtaista, ammatillista että yhteiskunnallista relevanssia. Aikaisempien valmennusten osallistujille valmennus on ollut etenkin henkilökohtaisesti relevantti ja sillä on ollut jonkin verran valmennusta ammatinvalintaan. 2) Uudistettu biologian olympiavalmennus on osallistujille erityisesti henkilökohtaisella tasolla relevantti ja sillä on myös jonkin verran ammatillista relevanssia. Tiedeolympiavalmennuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota ammatillisen ja yhteiskunnallisen relevanssin kehittämiseen. Kehittämistuotoksena saatiin tutkimusperustaisesti kehitetty malli biologian olympiavalmennuksesta. Valmennuksessa olevien henkilökohtaista relevanssia voidaan tukea i) monipuolistamalla valmennuksen sisältöjä, ii) lisäämällä tutkimuksellista opiskelua ja iii) kehittämällä valmennusta opiskelijalähtöisesti. Valmennuksen yhteiskunnallista ja ammatillista relevanssia voidaan kehittää iv) ottamalla opiskelijoiden opettajat mukaan osaksi valmennusta. Ammatillista relevanssia voidaan tukea myös v) sisällyttämällä valmennukseen vierailuja yrityksiin ja tutkimusryhmiin sekä vi) tutustumista alan opiskelijoihin. Tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa erityisesti tiedekilpailuvalmennukseen, mutta osittain myös muuhun nonformaaliin tiedekasvatukseen. Tulosten perusteella voidaan kehittää koulun ulkopuolella tapahtuvan biologian opetuksen relevanssia. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen biologiakilpailuvalmennuksesta tehty kehittämistutkimus, joten se toimii osaltaan myös keskustelunavauksena tiedekilpailujen ja tiedekilpailuvalmennuksen merkityksestä.

    AB - Biologiaolympialaiset on vuosittainen järjestettävä kansainvälinen tapahtuma, jonne osallistuu satoja lukioikäisiä opiskelijoita yli 60 eri valtiosta. Biologiaolympialaisiin osallistuvat opiskelijat valitaan Suomessa biologian olympiavalmennuksessa, jonne opiskelijat valitaan kansallisen biologiakilpailun perusteella. Tämän pro gradu -tutkielman tutkimuskohteena oli suomalainen biologian olympiavalmennus, johon osallistuu vuosittain noin kymmenen biologiasta kiinnostunutta lukiolaista. Tiedekilpailut, kuten biologiaolympialaiset sekä niihin valmistava valmennus, ovat nonformaalia eli koulun ulkopuolella tapahtuvaa tiedekasvatusta. Tutkimustietoa nonformaalista opetuksesta ja erityisesti tiedekilpailuihin liittyvästä valmennuksesta on kuitenkin hyvin vähän. Tämän vuoksi tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu nonformaalia opetusta, luonnontieteiden opetuksen relevanssia ja kiinnostuksen kehittymistä käsittelevästä tutkimustiedosta. Tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelmänä kolmesyklistä kehittämistutkimusta, johon sisältyy sekä teoreettinen että empiirinen ongelma-analyysi. Päätutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1) Millaisia kehittämistarpeita biologian olympiavalmennukseen kohdistuu? 2) Millainen biologian olympiavalmennus on osallistujille relevanttia? Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä tutkittiin a) millaisia biologiaan liittyviä kiinnostuksen kohteita valmennuksen osallistujilla on, b) millä tavalla valmennuksen osallistujat odottavat valmennuksen olevan heille relevantti, c) millä tavalla valmennus on ollut relevantti aikaisemmille valmennuksen osallistujille, ja d) millaisia vaikutuksia valmennuksella on ollut aikaisempien osallistujien kiinnostukseen biologiaa kohtaan ja heidän uravalintaansa. Toisessa tutkimuskysymyksessä saatiin selville relevantin biologian olympiavalmennuksen keskeiset piirteet. Tutkimuksen aineistona käytettiin ennen valmennusta ja valmennuksen jälkeen kerättyjä palautelomakkeita, opiskelijoille tehtyjä haastatteluja sekä edellisvuosien osallistujille lähetettyä kyselytutkimusta. Laadullista aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla ja kyselytutkimuksia tilastollisin menetelmin. Kehittämistutkimuksen päätuloksina saatiin seuraavat tulokset: 1) Biologian olympiavalmennuksessa suurimmat kehittämiskohteet olivat kurssisisältöjen monipuolistaminen ja työmäärän tasapainottaminen. Valmennuksen osallistujat olivat erityisen kiinnostuneita lääketieteeseen ja ihmiseen liittyvistä biologian teemoista sekä solu- ja molekyylibiologiasta. Opiskelijat kokivat biologialla olevan heille sekä henkilökohtaista, ammatillista että yhteiskunnallista relevanssia. Aikaisempien valmennusten osallistujille valmennus on ollut etenkin henkilökohtaisesti relevantti ja sillä on ollut jonkin verran valmennusta ammatinvalintaan. 2) Uudistettu biologian olympiavalmennus on osallistujille erityisesti henkilökohtaisella tasolla relevantti ja sillä on myös jonkin verran ammatillista relevanssia. Tiedeolympiavalmennuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota ammatillisen ja yhteiskunnallisen relevanssin kehittämiseen. Kehittämistuotoksena saatiin tutkimusperustaisesti kehitetty malli biologian olympiavalmennuksesta. Valmennuksessa olevien henkilökohtaista relevanssia voidaan tukea i) monipuolistamalla valmennuksen sisältöjä, ii) lisäämällä tutkimuksellista opiskelua ja iii) kehittämällä valmennusta opiskelijalähtöisesti. Valmennuksen yhteiskunnallista ja ammatillista relevanssia voidaan kehittää iv) ottamalla opiskelijoiden opettajat mukaan osaksi valmennusta. Ammatillista relevanssia voidaan tukea myös v) sisällyttämällä valmennukseen vierailuja yrityksiin ja tutkimusryhmiin sekä vi) tutustumista alan opiskelijoihin. Tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa erityisesti tiedekilpailuvalmennukseen, mutta osittain myös muuhun nonformaaliin tiedekasvatukseen. Tulosten perusteella voidaan kehittää koulun ulkopuolella tapahtuvan biologian opetuksen relevanssia. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen biologiakilpailuvalmennuksesta tehty kehittämistutkimus, joten se toimii osaltaan myös keskustelunavauksena tiedekilpailujen ja tiedekilpailuvalmennuksen merkityksestä.

    KW - 516 Kasvatustieteet

    KW - biologian opetus

    KW - relevanssi

    KW - relevanssiteoria

    KW - kiinnostus

    KW - tiedekasvatus

    KW - tiedekilpailut

    KW - kehittämistutkimus

    M3 - Pro gradu

    ER -